Tiina Heiskan öljyvärimaalauksia. Kuva: Petri Hänninen

1

Jokavuotinen Finlayson Art Area on käynnistynyt Tampereella. Tänä vuonna mukaan valituille taiteilijoille on annettu paljon tilaa, mikä luo syventävän käsityksen tekijöiden alasta ja taidoista.

Esillä olevat Kerttu Horilan ihmisveistokset ovat lystikkäitä. Keramiikasta ja akryylistä koostuvat satuveistokset esittävät tuttuja hahmoja ikäihmisinä. Teosten oheisteksteistä paistaa iän tuoma viisaus:

”Voimme nähdä ideoidemme jatkavan kehitystä muiden töissä, ja voimme työskennellä ilman menestymisen paineita.”

Lisäksi mieleen jäivät Kirsi Neuvosen taidegrafiikka sekä Jaakko Heikkilän Venetsia-aiheiset valokuvat. Kuvat paljastavat tavallisten venetsialaisten elämää, joskus sitä pömpöösiäkin, jossa kynsin hampain pidetään kiinni yläluokkaan kuulumisesta.

Teknisesti upeimmat työt löytyivät kuitenkin erään näyttelyvahdin luonnoskirjasta. Ne olivat lyijykynillä (?) kopioituja valokuvasuurennoksia, joista oli mahdotonta sanoa kumpi on originaali, valokuva vai piirros. En tullut kysyneeksi tekijän nimeä enkä selvittäneeksi tarkemmin hänen käyttämiään välineitä, mutta odotukset ovat suuret, kun Finlayson Art Arean mahdollistaneet taiteilijat pitävät joulun aikaan oman näyttelynsä Finlaysonilla.

Kerttu Horila: Maassa kaikkein kaunehin. Kuva: Petri Hänninen

Samalla kannattaa pistäytyä Työväenmuseo Werstaassa, josta löytyy Riina Tanskasen sarjakuvanäyttely Tympeät Tytöt – Luokkakipuja. Näyttelyssä oli paljon väkeä, joskin huomasin olevani joukon ainoa mies. Tanskasen taide voisi avata myös miesten silmät yhteiskunnan rakenteelliselle epätasa-arvolle. Hopi hopi, sinne oppimaan!

Finlayson Art Area on avoinna 24.8.2025 saakka. Lisää Finlayson Art Arean näyttelyistä täältä. Riina Tanskasen Tympeät Tytöt – Luokkakipuja -näyttely on avoinna 11.1.2026 saakka. Lue Eli Harjun arvio Luokkakipuja-sarjakuvateoksesta täältä.

Riina Tanskasen näyttely Tympeät Tytöt – Luokkakipuja. Kuva: Petri Hänninen

2

Taidekeskus Purnun vuoden 2025 kesänäyttelyn vetonaulana ovat Paula Pääkkösen lasijäätelöt, jotka taannoin poimittiin Benettonin näyteikkunakampanjanaan Milanossa. Jäätelölasiveistokset eivät nouse Purnun hämyisässä salissa samanlaiseen väriloistoon kuin valokuvissa. Lasijäätelöt olisivat vaatineet kokonaan oman, valaistun tilan, jotta ne olisivat päässeet täysiin oikeuksiinsa.

Arabian taideosastolla työskentelevältä Heini Riitahuhdalta on esillä keramiikkareliefejä. Kuvioiduista, heksagonin muotoisista palasista kootut teokset muistuttavat eräällä tapaa pelilautojen karttoja.

Tapani Kokon veistoksissa on paljon yksityiskohtia. Kuva: Petri Hänninen

Tapani Kokon veistoksissa ja reliefeissä on niin paljon barokkimaisia yksityiskohtia, että isot kokonaisuudet jopa hukkuvat niihin. Eräitäkin teoksia (ei kuvassa) pitkään ihmeteltyäni huomasin, että näissähän on kaikissa lintu keskellä, ja sen jälkeen teokset näki aivan eri tavalla.

Kari Södön puuveistokset herättävät mielikuvia. Kuva: Petri Hänninen

Kari Södön palikkaveistokset vaikuttavat aluksi yksinkertaisilta, mutta yhteen liitettyinä erikokoiset, maalatut puupalikat ovat vangitsevia. Ne synnyttävät etäisiä mielikuvia rahtikonteista, toimistoista ja pakettilähetyksistä.

Maisa Majakan patsaat ovat riemastuttavia kuvauksia nuoruudesta. Esimerkiksi riviin aseteltujen keraamisten pullojen kylkiin on pienellä, vimmaisella tekstillä kirjoitettu kuvauksia ryyppyreissuista.

Purnun kesänäyttely Onnenpäivä on avoinna joka päivä 10.8.2025 saakka. Lue Tiina Nyrhisen arvio näyttelystä täältä.

Maisa Majakan keramiikkatöissä muistellaan nuoruutta. Kuva: Petri Hänninen

3

Vuonna 1931 avattu Kustaa Hiekan taidemuseo on Suomen vanhin, yhä toiminnassa oleva yksityinen taidemuseo. Museo seistä pönöttää Aleksanterinpuistoa vastapäätä, kivenheiton päässä pääkirjasto Metsosta, mutta siitä huolimatta kävin museossa ensimmäistä kertaa vasta nyt. Onneksi moni muu on ahkerampi museokävijä, nytkin paikalla oli useita pariskuntia.

Seinillä riippuu tunnettujen taidemaalareiden töitä. On Pekka Halosen, Fanny Churbergin ja Akseli Gallén-Kallelan töitä. Onpa joukossa yksi Ilja Repininkin myöhäiskauden työ.

Hiekan taidemuseossa riittää kultaa ja krumeluuria. Kuva: Petri Hänninen

Koska teollisuusneuvos Hiekka rikastui jalometalleilla, näyttelyssä on tietysti esillä kulta- ja hopeaesineitä. On jos jonkinmoista kaviaarilusikkaa, kaljatuoppia, kippoa ja kappoa, ja jopa koristemuna, joka on alunperin tehty Feliks Jusupoville, joka tunnetaan yhtenä Grigori Rasputinin murhaajista.

Kustaa Hiekka oli ahkera matkamies, ja hän toi matkoiltaan mukanaan monenlaisia esineitä. Yksi näyttelyn erikoisuuksista on muumion käsi, jonka Hiekka osti Egyptistä 2,50 markalla. Eräs kollegani kuvaili joskus, kuinka käsi teki häneen lapsena lähtemättömän vaikutuksen.

Fantasia ja mummot yhdistyvät Kati Juvanin töissä. Kuva: Petri Hänninen

4

Kesälomareissulla kannattaa vierailla Raahessa, missä Soveliuksen talossa on esillä Kati Juvanin sekatekniikalla toteutettuja patsaita ja reliefejä. Muun muassa polymeerista ja kumista valmistetut kasvokuvat ovat yhtä aikaa pelottavia ja kiehtovia. Valloittavan erikoiset teokset yhdistelevät magiaa ja sirkuslaisuutta.

Juvanin teoksissa on samankaltainen idea kuin aiemmin mainitun Kerttu Horilan veistoksissa, mutta ideasta on lähdetty kokonaan omanlaiseen suuntaan, missä fantasia ja mystiikkaa kohtaavat perusmummon. On niin kolmisilmäisiä ennustajaeukkoja, uhkaavia maagikoita kuin viehkeitä puurouviakin. Veikeät kuumailmapallot riippuvat katosta, ja jokaisen kyydissä istuu leveästi hymyilevä mummo.

Kati Juvanin näyttely Sinusta kiinni on avoinna Soveliuksen talossa 2.8.2025 saakka. Raahessa voi pistäytyä vaikka Rantajatsien aikaan 24-27.7.2025. Lue Marita Nyrhisen ennakko Raahen Rantajatseista täältä.

Alma Jantunen: Laulava puu (yksityiskohta). Kuva: Petri Hänninen

5

Kesän kovatasoisin taidenäyttely löytyy Kuopiosta. Kuopion taidemuseo on ristitty uudelleen Kummaksi, ja tälle kesälle on koottu suorastaan kummallisen erinomainen näyttely otsikolla Maaginen. Näyttely esittelee maagisena realismina tunnettua taidesuuntausta, joka elää ja voi hyvin meillä kotosuomessa.

Tiina Heiskan Liisa Ihmemaassa -henkiset maalaukset yhdistelevät lapsuuden viattomuutta, satumaista seikkailua ja supisuomalaista maisemaa pahaenteisellä tavalla. Teoksissa esiintyy vaaleahiuksinen tyttö, joka on pukeutunut Disney-elokuvista tuttuun Liisa ihmemaassa -asuun. Hän liikkuu harmaassa, suomalaisen oloisessa maailmassa. Teosten tunnelmassa on jotain kauhuelokuvamaista.

Alma Jantusen monensorttiset kasvi- ja eläintyöt sekä hauskuuttavat että vaikuttavat. Anne Meskanen-Barmanin installaatiossa pelottava jättinalle kohottautuu pikkunallejen ylle. Tytti Putkosen Hämääjät ovat Zhu Zhu Pets -lelujen päälle rakennettuja tekokukka-asetelmia.

Adnan Mirzan Memoryscape on virtuaalilaiseilla katsottava pikselityö, jossa katsoja matkustaa kuin meren alla, ja näkee siellä hylkyjä, telttoja, raunioita ja jopa kukkakärryjä.

Taidemuseon GalleriA:ssa on esillä Ulla-Mari Lindströmin näyttely nimeltä Siipisuomuisia ja höyhenhäntäisiä – elämän alkulähteillä. Kävyistä ja kasvien osista kootut eläinhahmot vilestävät näyttelytilan seinillä ja tasoilla 10.8.2025 saakka.

Lindström on mukana myös Maagiset-näyttelyssä, missä häneltä on multimediatyö nimeltä Eläin elää ja ihminen ihmettelee. Videoissa on päällekäiskuvia ihmisistä ja eläimistä, jotka minun päässäni synnyttivät ahdistavia muistumia H. G. Wellsin romaanista Tohtori Moreaun saari.

Onko tämä Led Zeppelinin Physical Graffitin ensipainos 1300-luvulta? Kuva: Petri Hänninen

Kuopiossa kannattaa piipahtaa Suomen ortodoksisessa kirkkomuseossa. Näyttelyssä on satoja vuosia vanhoja esineitä, joista osa on evakuoitu itärajan taakse jääneistä luostareista.

Hämmentää, millaisella pieteetillä ennen vanhaan esineitä on valmistettu. Kultaa ei ole säästelty, ja harvoin näkee näin isoja rubiineja ja smaragdeja – ainakaan Suomessa. Opin myös mikä on kenotafi eli muistoarkku.

Maaginen-näyttely on avoinna Kummassa 31.8.2025 saakka.

Petri Hänninen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua