Legioonateatterin kantaesitys Yhteys. Kuva: C:Pyry
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Kati Eskola kävi Legioonateatterissa vaikuttumassa, luki Tšehovia ja Tammista, nollasi aivot Areenan avulla ja rauhoittui pasianssin parissa.
1
Legioonateatteri palkittiin hiljattain Pirkanmaan taidetoimikunnan myöntämällä alueellisella taidepalkinnolla. Tunnustus meni aivan oikeaan osoitteeseen.
Joulukuun alussa ensi-iltansa saanut Timo Seppälän ja työryhmän uutuusnäytelmä Yhteys kysyy, onko köyhän ja rikkaan Suomen välille löydettävissä enää minkäänlaista yhteyttä vai onko sitä koskaan edes ollut?
Mikä elämässä on lopulta tärkeää?
Näytelmä on ajankohtainen, koskettava ja hauska. Se ottaa kantaa ja antaa ajattelemisen aihetta. Näyttelijät ovat rohkeita, heittäytyviä ja kertakaikkisen valloittavia. Suosittelen lämpimästi retkeä Tampereen Nekalaan Mäntyhaantielle.
Yhteys Legioonateatterissa 11.1.2025 asti.
2
Jos saisit lukea loppuelämäsi ajan vain kahta teosta yhä uudelleen ja uudelleen, mitkä ne olisivat? Oma valintani on helppo. Ensimmäisenä on tietysti Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla. Toinen teos on tuore Anton Tšehovin novellikokoelma Onni – Valitut novellit 1880–1903 (suom. Martti Anhava; Siltala/Sanavalinta, 2025).
Kokoelma sisältää 51 novellia, joista 21 on aiemmissa suomennoskokoelmissa julkaisemattomia. Näistä esimerkkinä haluan mainita erityisesti novellin Rouva, joka on ilmestynyt vuonna 1882. Se on aiheeltaan ja kieleltään todella rohkea ja tajunnanräjäyttävä. Massiivisessa teoksessa on sivuja peräti 1 103, joten suosittelen investoimaan myös hyvään ja tukevaan lukutyynyyn. Näin nautinto on taattu.
3
Jos sinulla ei ole voimia tarttua järkäleeseen, valitse pieni kirja ja lue siitä edes muutama lause. Pääkirjasto Metson vippilainoista napattu Petri Tammisen teos Sinua sinua (Otava, 2025) on kaunis tarina nuoruudenrakkaudesta. Kirjan alku on eräs hienoimmista mitä olen aikoihin lukenut:
”Istuimme pöydän ääressä vastakkain ja sitten sohvalla vierekkäin. Lattialla makasimme vierekkäin ja sängyllä vastakkain. Sitten puhelin soi.”
4
Serena Rossi sarjassa Mina Settembre. Kuva: Yle
Välillä pitää laittaa aivot narikkaan. Mina Settembre -sarja tarjoaa kauniita ihmisiä ja maisemia, romantiikkaa ja paljon ihmissuhdesotkuja.
Jokaisessa jaksossa kolmekymppinen sosiaalityöntekijä Mina ratkaisee jonkun ongelman. Hän on rohkea ja aikaansaava, sarjassa ei jahkailla eikä jossitella. Aurinko paistaa, maisemat ovat kauniit ja Napolin kujat täynnä värejä ja meteliä. Täydellinen valinta harmaaseen arkeen.
Mina Settembre Yle Areenassa.
5
Pasianssi on aina paikallaan. Muistan, kuinka lapsena jaksoin seurata herkeämättä, kuinka Kerttu-mummu latoi keskittyneesti pelikortteja eri pinoihin. Pelasin myös itse jonkin verran, mutta tapa jäi unohduksiin vuosikymmeniksi. Kesällä kaivoin pelikortit esiin ja säännöt kertasi minulle tällä kertaa esikoiseni, jonka nimi on myös Kerttu.
Pasianssin pelaaminen on ihanan meditatiivista ja rauhoittavaa. Se on aina nappivalinta, silloinkin kun odottaa puhelinsoittoa tai pannukakun valmistumista.
Kati Eskola
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt (10.12.2025): Shielding Songs, Ateneum, Kiasma, Tori-kauppa, ohjelmointi
Mikko Saari on käynyt Ateneumissa ja Kiasmassa, tehnyt Tori-kauppaa ja pohdiskellut todella nörttiä ohjelmointiprobleemaa.
Parasta juuri nyt (9.12.2025): Living in the Material World, Vainaja, dekkarit
Maija Kääntä on kuunnellut kuunnelmaa, lukenut rikoskirjallisuutta ja muistellut George Harrisonia.
Parasta juuri nyt (5.12.2025): Armas E. Leopold, Mr. Nobody Against Putin, Eläjä, Le Monde Diplomatique, Pitkä vuoro
Pasi Huttunen kuvitteli, että Leino-tulkinta on aika väsynyttä puuhaa kunnes törmäsi Armas E. Leopoldiin ja löysi monta muutakin parasta asiaa.
Parasta juuri nyt: Oulu-spesiaali!
Oulu on ensi vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki, mistä me tamperelaiset olemme tuskallisen tietoisia. Marja Heinonen lähti tutkailemaan sitä, millä eväin Oulu ponnistaa vuoteen 2026.