LiAurora ja Billy Bob kuuluvat kevään kotimaisiin yllättäjiin.
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Tommi Liljedahl on löytänyt kiinnostavia kotimaisia artistitulokkaita, seikkaillut kotisohvalta kirjahyllyjen äärellä ja eläytynyt Huuhkaja-huumaan.
1
En ole erityisemmin konemusiikin enkä huokailevien naisartistien ystävä. Mutta 19-vuotiaan helsinkiläisen tanssija-koreografi LiAuroran tuore Loud-single ohitti suojauksen. Kuulosti siltä kuin Softwood Music Under Slow Pillars -sessioihin eksynyt Kelis olisi innoittanut Sielun Veljet leikkimään koneilla. Vähemmän on enemmän -konsepti potkii vastustamattomalla energialla.
Single sai uppoutumaan myös viimesyksyiseen debyytti-ep:hen. Eteerinen Uncontrollably In Control Of Me on kuin seuraavan sukupolven Husky Rescueta. Tanssisalilta studioon poikennut tulokasartisti on löytänyt genrejen välistä hämmästyttävän laajan katvealueen, jossa hän operoi näkemykseensä luottaen.
2
Jos google-aikana haluaa tehdä löytämisensä vaikeaksi, niin kannattaa valita nimeksi esimerkiksi Billy Bob. Yritin kuitenkin, sillä Billy Bobin toukokuun puolivälissä julkaiseman Fatigue-EP:n rahiseva retro herätti kiinnostuksen.
Tulkintani on tämä: Janakkalassa kasvanut Jimi Koski lähti Lontooseen opiskelemaan musiikin tuottamista ja askarteli kouluhommien ohessa musiikkia myös jakoon. Aiemmin hän on tehnyt omituisia äänikokeiluja muun muassa Sairasloma-nimellä. Se oli siirappisempaa soulia kuin Billy Bobin ajaton folkrock.
22-vuotias tulokas opiskelee tuottamista, eikä esimerkiksi markkinointia. Niinpä esittelytekstit ovat lähinnä ”hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää”-henkisiä. Muutama somepäivitys on tuonut joitain seuraajia. Tällainen salamyhkäisyys tekee löytämisen vielä palkitsevammaksi.
3
Kirkastusjuhlistaan kuulu Aitoo on muutaman sadan asukkaan kylä. Reilut neljä vuotta sitten sen raitti uhkasi hiljentyä, kun Lähikauppaketjun ostanut Kesko sulki maan pienimmän Siwan. Pelastaja löytyi omalta kylältä. Naapurissa asunut paikallislehden ilmoitusmyyjä teki ison elämänmuutoksen ja ryhtyi kauppiaaksi. Selostajalegendan kaima Anssi Kukkonen loi puotiin leppoisan meiningin, jota arvostavat niin rollaattorimummot kuin pikkuostoksilla ravaavat Anna Tapion koululaisetkin.
Vaikka tilaa on vähän, hyllystä löytyy peruselintarvikkeiden lisäksi paikallisia erikoisuuksia ja omia nimikkotuotteita, muun muassa oluita ja siidereitä. Kyläkauppa on kuitenkin enemmän kuin tuotteidensa summa. Siitä kertovat Anssin kaupan itseironiset videot, joissa pääosaa esittää kauppiaan lisäksi muun muassa Kirkkari-promoottori Jarmo Salonen.
Hiljaisina talvikuukausina Pyry Vaismaan kanssa kuvatut videot muuttuvat kerta toisensa jälkeen kunnianhimoisemmiksi. Kevään tuoreimmassa pätkässä taistellaan Anssin kaupan kahvimukista kaurismäkeläis-leonelaisessa hengessä: ”Tämä kauppa on liian pieni meille molemmille.”
4
Pälkäneelle 300 vuotta sitten päätynyt kirjanpainaja Daniel Medelplan veisti isovihan hävityksen keskellä puulaatat painaakseen aapisia tiedonjanoisille. Kaksi vuotta sitten järjestetty Lukutaidon vuosi juhlisti Pälkäneen puuaapista pitkin pitäjää järjestetyillä tapahtumilla. Niistä osa jäi elämään myös juhlavuoden jälkeen.
Viime kesäksi puuhattu Avoimet kirjahyllyt -tapahtuma muutettiin pikavauhtia etäversioksi, kun koronapandemia teki hyllyjen äärellä kohtaamisesta mahdotonta. Videoidut kirjahyllyesittelyt mahdollistivat kirjaseikkailun omalta sohvalta ja niiden jakamisen somekanavissa.
Sunnuntaina päättynyt kolmas Avoimet kirjahyllyt -tapahtuma oli viimevuotiseen tapaan virtuaalinen. Hyllyjensä aarteita esittelivät paikalliset kirjojen ystävät sekä Sastamalan kulttuuripalvelupäällikkö Päivi Mäki-Kerttula, sillä kirjamuseo Pukstaavi toimii tapahtuman yhteistyökumppanina.
Kirjakeskusteluissa äidinkielen opettaja Satu Kotiranta, rovasti Jari Kemppainen, näytelmäkirjailija Sirkku Peltola ja kirjailija Petri Tamminen kertoivat lempikirjoistaan sekä kielen ja lukemisen merkityksestä.
Hyllyjen esittelijät eivät poimi esiin ainoastaan korkeakirjallisuutta, vaan myös lukemiseen innostaneita lapsuuden suosikkeja ja haurastuneita, kellastuneita opuksia, joiden tuoksuun on tarttunut monen sukupolven perintö.
Kirjahylly kertoo kodista enemmän kuin tuhat sanaa. Tutut teokset paljastavat yhteiset kiinnostuksen kohteet ja kokemukset, mutta myös erot: on olemassa kissa- ja koiraihmisiä sekä Don Rosa– ja Carl Barks -ihmisiä.
Toimittajan rooliin heittäytyvä Pyry Vaismaa hämmästyttää tietämyksellään: nuorukainen tuntee suvereenisti kaiken Puppe-kirjoista klassikoihin.
5
Kolmen vuoden takainen Legoland-reissu tarjosi futisfanille suolaa haavoihin. Ruotsin läpi ajeltaessa ei näkynyt niin pientä kylää, etteikö torille olisi pystytetty jättiscreeniä. Sen äärellä väki mylvi iltaisin, kun omat pojat pelasivat MM-kisoissa. Myös Tanskassa elämän rytmiä sääteli lähestyvä peli-ilta.
Kisoissa oli jopa Islanti. Suomen unelma ensimmäisestä arvokisapaikasta sen sijaan oli karannut kerta toisensa jälkeen. Eikä parempaa ollut näköpiirissä. Ainoat maailmanluokan pelaajat jäivät sivuun maajoukkueesta. Niklas Moisander riisui kapteeninnauhansa ja Roman Eremenko kärähti kokaiinista.
Kaiken tämän jälkeen tuntui jotenkin johdonmukaiselta, että korona perui EM-kisat, kun Markku Kanerva sytytti futishuuman ja vei Huuhkajat kisoihin.
Tyhjille katsomoille pelatun vuoden jälkeen alettiin varovaisesti valmistautua unelman toteutumiseen. Kenttätapahtumilta ei kannattanut ihmeitä odottaa, sillä itseään kovempien kohtaamiseen valmistautunut joukkue harjoitteli puolustamista häviämällä molemmille naapureille Virolle ja Ruotsille.
Hurmoksesta kannatti nauttia ennen kuin Huuhkajat pudotetaan maan pinnalle. Suuria tunteita tarjosivat esimerkiksi videot joukkuevalinnasta ja Sukupolvien unelma -kisabiisistä, jonka takana on puolustusta isännöivän Paulus Arajuuren muusikkoveli Niila.
Ennakkoasetelmat vaikuttivat ensikertalaiselle karuilta: kaksi ensimmäistä peliä kotiyleisön edessä pelaavia Tanskaa ja Venäjää vastaan ja lopuksi selviytymiskamppailu maailman rankingykköstä Belgiaa vastaan. Mutta olihan se koskettava hetki, kun pieni suomalaisfanien joukko huusi kasvomaskit pulleina Parkenin nurmelle juosseille Huuhkajille.
Kun pilli soi, treenipelien hipsuttelusta ei ollut tietoakaan, vaan joka tilanteeseen joukkueensa puolesta heittäytyneitä suomalaisia kannettiin joukkosidontapaikalle. Kieriskely kulutti aikaa pelikellosta ja pysäytti hetkeksi Tanskan vyöryn.
Lukas Hradeckýn johtama puolustustaistelu näytti onnistuvan niin, että joukkue pääsisi takaiskuitta tauolle nuolemaan haavojaan. Kunnes mylvivä stadion hiljeni. Peliä suvereenisti pyörittänyt Christian Eriksen lyyhistyi elottomana nurmelle. Tanskan kapteeni kokosi joukkonsa näkösuojaksi, jonka takana Erikseniä yritettiin elvyttää.
Liian pitkältä tuntuvien minuuttien jälkeen tähtipelaaja kannettiin kentältä ja kiidätettiin sairaalaan. Poskiaan kuivailevat katsojat sekä stadionilla että kotikatsomoissa jäivät epätietoisina odottamaan. Oliko tämä tässä? Päättyikö vuosikymmeniä odotettu arvokisadebyytti miljoonien televisiokatsojien edessä tapahtuvaan draamaan?
Kuuluttaja pyysi yleisöä pysymään paikallaan, ja vähitellen suomalaisten fanikatsomosta alkoi kantautua ”Christian”-huutoja, joihin tanskalaisfanit vastasivat ”Eriksen”. Koskettava hetki levitti suomalaisfanien mainetta maailmalle.
Pukukoppeihin puoleksitoista tunniksi vetäytyneet joukkueet kuulivat sairaalasta lupaavia uutisia. Sekä tanskalaiset että suomalaiset olivat valmiita jatkamaan ottelua, jolle haettiin jo uusinta-aikaa tiiviistä kisaohjelmasta.
Pelaajat ja fanit keräilivät itseään ja yrittivät tunteiden vuoristoradan jälkeen virittäytyä taas ottelutunnelmaan. Kun Tanskan näytöstä päästiin lähes parin tunnin tauon jälkeen jatkamaan, vääjäämättömältä vaikuttanut lopputulos ei tuntunut enää kovin merkitykselliseltä.
Urheilu tarjoaa kuitenkin elämää suurempaa draamaa. Suomi pääsi kertaalleen syöttelemällä Tanskan prässin alta. Koko ottelun ajan puolustussuuntaan urakoineet Glen Kamara ja Tim Sparv kierrättivät pallon Jere Uroselle. Teemu Pukki imi itseensä Tanskan puolustuksen ja Joel Pohjanpalo puski Urosen keskityksen verkkoon.
Ainoasta maalipaikasta syntyneessä arvokisahistorian avausosumassa purkautui valtavia tunteita. Pohjanpalo lukitsi kuitenkin kätensä surevien tanskalaisfanien edessä ja joukkue palasi jatkamaan puolustustaisteluaan.
Hyökkäysvoimastaan ja erikoistilanneosaamisestaan tunnetut tanskalaiset järjestelivät reilut 20 maalipaikkaa ja saivat tilaisuuden tasoitukseen pilkulta, mutta Hradecký poimi senkin. Suomen urheiluhistorian omituisin ilta päättyi voitonjuhliin suomalaisfanien edessä.
Ylen absurdissa Huuhkajamania-kreisikomediassa Huuhkajat etenevät maalittomilla tasapeleillä alkulohkostaan jatkoon ja elmomaisilla suorituksilla mestareiksi. Avausottelu osoitti, että todellisuus voi olla paljon tarua ihmeellisempää.
Tommi Liljedahl
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Parasta juuri nyt (18.12.2024): Light Art Museum, Biedermaier, Heydrich Terror Memorial, Fram
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Anne Välinoro on käynyt Budapestissa, Prahassa ja Oslossa.
Parasta juuri nyt (14.12.2024): Lehmä synnyttää yöllä, He selvisivät sodasta, Suliko, Tallinna
Tällä palstalla kulttuuritoimituksen väki kirjoitta ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen on lukenut kirjoja ja kierrellyt jouluisessa Tallinnassa.