Parasta juuri nyt (12.12.2022): Ritari ja Rässi, Vain elämää, Hemingway, Mirja Vänni-Seppänen, Nuutajärvi Lux

12.12.2022
KelaKitt

Näkymä Ritari Kelan ihmeautosta.

Tällä palstalla kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista aiheista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Heli Mustonen on ihaillut Ritari Ässän ihmeautoa ja 1960-luvun joulutonttuja.

1

Jotkut ovat vain parempia tarinankertojia kuin jotkut toiset. Muusikko Anssi Kelan puhelimellaan kuvaama 42-minuuttinen dokumentti Ritari ja Rässi on ollut YouTubessa katseltavana viime maaliskuusta saakka. Dokumentti on loistava, eikä haittaa yhtään, vaikka ei olisi kiinnostunut sen aiheesta.

Kela tallensi puhelimellaan puolentoista vuoden ajan, kuinka hänen ostamaansa autonraatoa muutettiin tv-sarja Ritari Ässän puhuvaksi ihmeautoksi. Ritari Ässän mystinen K.I.T.T.-auto oli Kelan lapsuuden unelmakärry, ja sellainen tuli huolella rakennetusta kopiostakin.

Mutta ei se auto vielä mitään, vaan Kelan taito nöyrästi tuoda esiin yksin puurtavia autoalan ammattilaisia; mekaanikoita, maalareita, verhoilijoita ja äänimaailman asentajia.

Dokumentti on johdonmukaisesti, tehokkaasti ja ihmisläheisesti käsikirjoitettu ja puhuttu. Siitä voi ottaa mallia mihin tahansa vastaavaan, jonka äärelle katsoja pitäisi saada pysähtymään 40 minuutiksi.

2

Mikä on nopein tapa ampua itseään jalkaan? Kehumalla Nelosen Vain elämää -sarjaa, tietenkin. Senkin uhalla kiitän täältä kotikatsomosta jälleen kerran formaattia ja toivon, että jotakin vastaavaa löytyisi muidenkin kulttuurin ja viihteen tekijöille. Mielelläni katselisin ja kuuntelisin kahdeksaa suomalaista runoilijaa saman pöydän äärellä tai vaikkapa kuvataiteilijaa. Tai vaikka mainosmaailman ideanikkareita – siihenkin maailmaan olisi kiinnostavaa kurkistaa.

Musiikin suurkuluttajana olen onnellinen, että esimerkiksi muusikko Pave Maijanen osallistui Vain elämää -sarjaan, sillä nyt hänen uraansa on taltioitu sitäkin kautta. Surullista on oikeastaan vain se, että tämäntapaista sarjaa ei aloitettu aiemmin. Nyt voi vain kuvitella, miten hienoja hetkiä vaille jäätiin, kun Kirkaa ei ehditty houkutella mukaan vastaavaan.

Tämänvuotisen tuotantokauden kuningatar oli tietenkin Yona, jonka tuotanto taipui hyvin monenlaiseen tulkintaan ja sovitukseen. Ja Yona itse, onkohan kappaletta, jota hän ei tulkitsisi vähintään yhtä hyvin kuin kappaleen alkuperäinen esittäjä.

Ei voi kuin olla tyytyväinen, jos paljon haukuttu formaatti antaa uutta potkua suomalaisille muusikkokonkareille niin kuin Tommi Läntinen, jolta on ilmestynyt yllättäen joulubiisi. Hänen ja Michael Monroen coveroima Slade-yhtyeen Merry Xmas Everybody ei yllä Sladen solistin Noddy Holderin tasolle, mutta kukapa sinne enää pystyisikään kiipeämään.

3

On vain yksi Ernest Hemingway, se tulee kiinnostavalla selväksi hänen elämästään kertovassa 6-osaisessa dokumenttisarjassa, joka on nähtävissä Yle Areenassa ensi vuoden kesäkuun loppuun saakka. Vuonna 2020 Ken Burnsin ja Lynn Novickin ohjaamassa dokumenttisarjassa nähdään runsaasti arkistomateriaalia ja kuullaan tärkeitä puheenvuoroja Hemingwayn elämästä ja merkityksestä 1900-luvun kirjallisuudelle.

Hemingwyn elämä näyttäytyy niin myrskyisänä, ahdistavana ja levottomana, että ei voi kuin ihmetellä, missä välissä hän jaksoi kirjoittaa kaikki upeat tekstinsä. Surullisena sivujuonteena dokumentista käy selväksi sekin, kuinka alttius mielen ongelmiin, masennukseen ja itsetuhoisuuteen voivat kulkea osaksi myös geeniperimässä.

Hemingway Yle Areenassa.

4

Milloinhan tulee aika, jolloin suomalaiset kuvittajat saavat ansaitsemansa arvostuksen? Parhaillaankin moni jouluihminen saalistaa taiteilija Mirja Vänni-Seppäsen (1933–2011) joulupukkeja ja joulutonttuja kuvaavia 1960-luvun juuttikangastauluja ja vannoo hänen piirtämiensä vanhojen joulukorttien nimeen. Mutta harva tuntee vaatimatonta taiteilijaa kuvitusten takana.

Aivan liian vähälle arvostuksessa ovat jääneet etenkin Mirja Vänni-Seppäsen kuvittamat Kalevala-kortit. Hän piirsi niitä 1980-luvulla. Hienoilla Kalevala-piirroksilla olisi kuvittanut vaikka kokonaisen kirjan.

Postikorttien ja juuttikangastaulujen lisäksi Mirja Vänni suunnitteli kankaita monille tehtaille, piirsi paperinukkeja sekä suunnitteli pakkauksia ja tapetteja.

Jos jollakulla on kotona jotakin aitoa Mirja Vänniä, siitä kannattaa pitää kaksin käsin kiinni. Suomalaisuus lepää myös tämän vaatimattoman naiskuvittajan töissä, eikä vain heidän teoksissaan, joiden nimet keikkuivat 1960- ja 1970-luvuilla kuvataiteen parrasvaloissa.

5

Hetken kestää elämä ja sekin synkkää ja ikävää. Jotenkin niin lauletaan vanhassa joululaulussa. Onneksi Pirkanmaalla on sellainen paikka kuin Nuutajärven lasikylä Urjalassa, jossa sitkeästi tehdään töitä käsityöläisyyden arvostuksen lisäämiseksi.

Vielä hetken eli viimeisen viikonvaihteen ennen joulua Nuutajärven lasikylässä pääsee ihailemaan Nuutajärvi Lux -nimistä lasia ja valoa yhdistävää valotapahtumaa. Taideteokset ja ympäristöä korostavan valaistuksen ovat suunnitelleet lasi- ja valotaiteilijat yhdessä muiden alojen taiteilijoiden kanssa.

Nuutajärvellä pääsee tuona viikonloppuna kurkistamaan myös alueella työskentelevien käsityöläisten liikkeisiin. Ja jos ei ehdi Nuutajärvi Lux -tapahtumaan, niin ei hätää. Nuutajärvellä työskentelee iso joukko taiteilijoita ja käsityöläisiä, joiden pajoilla on vaihtelevat aukioloajat, mutta joihin pääsee tutustumaan periaatteessa milloin vain, kun ottaa rohkeasti yhteyttä etukäteen.

Itse veikkaan, että Nuutajärven lasikylä tulee olemaan ensi kesän kulttuurihitti Pirkanmaalla, jonne kannattaa ajaa kauempaakin ihailemaan lasitaiteen kauneutta. Maaseutu ei nimittäin ole ollenkaan kuollut, se on täynnä hyviä juttuja.

Heli Mustonen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua