Parasta juuri nyt (11.10.2021): Iisalmi, Kultainen Apina, Cafe Pispala, Magnus Enckell, Kabulin tyttöjen salaisuus

11.10.2021

Koljonvirran kulmilla Iisalmessa eletään tanakasti 1800-lukua. Kuva: Anne Välinoro

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Anne Välinoro on seikkaillut Savossa, kohotellut kölschiä ja eläytynyt Enckelliin ja Kabulin tyttöjen elämään.

1

Sven Tuuva, Sandels, Edvin Laine. Kun Suomi, anteeksi siis Ruotsin itäinen maakunta tappeli tosissaan ja hävisi Venäjälle, yksi voittoisista kahakoista käytiin Koljonvirralla Iisalmessa 27.10.1808.

Tukholman gourmetisti, pöytäliinasta hädin tuskin erottunut sotamarsalkka Sandels johti hernetuuvinkia suupielestään pyyhkien Savon miehet 1 800 hengen alivoimalla voittoon keisarikunnan 8 000 miestä vastaan.

Koljonvirran yli menevä silta posautettiin katki ja kohta kylmeni sotilasta ja pistintä virran syleilyssä. Sandels oli strategi. Samaa taktiikkaa on myöhemmin käytetty rautateitä ja lentokenttiä pommitettaessa.

Iisalmessa käydessäni hengitän Sandelsin ja nuoren ruhtinas Dolgorukovin kohtaloita. Voin juoda Sandelsia pullo kerrallaan ja kuunnella Radio Sandelsia.

Kun vien isäni haudalle kukkia Kirkonsalmella, Kustaa Aadolfin kirkon lähellä sijaitsevalle hautausmaalle, tajuan näkeväni saman maiseman kuin Sandelsin joukot kirkon vieressä taistelukäskyä odottaessaan.

Eversti Sandelsille sota tiesi ylennystä sotamarsalkaksi, mutta venäläisten johdossa ollutta nuorta ruhtinas Dolgorukovia jäi kaipaamaan morsian Pietariin.

Ja Edvin Laine, Iisalmen poika, antoi Runebergin luomalle Sven Tuuvalle kasvot elokuvan kautta.

130-vuotias Iisalmi on yhtä aikaa Suomen Ruotsi ja Venäjä.

Siinä teille kulttuurikaupunki!

2

Ei mutta nyt kohottelemaan Tamperrrreelle! Raitiovaunu alle ja Herrrrrvantaan! Mikä olisi elähdyttävämpää lokakuisessa illassa, kuin vetää oktooperit lähiökapakassa.

Upea Kultainen Apina on palvellut janoisia monikulttuurisessa Hervannassa jo 31 vuotta.

Pubi on loistava sekoitus teekkarin tärinää, insinöörin intoa ja maahanmuuttajan makuun sopivaa sallivuutta. Pubille kymppi, jos se laskee ilolla vaikka kölschin eli kahden desin maisteluannoksia.

20211001 205837

Kultainen Apina tuntee myös kahden desin juhlat. Kuva: Anne Välinoro

3

Brunssi keksittiin parikymmentä vuotta sitten Suomenkin ravintolakulttuuriin. Elintason nousu sen teki.

Kun oli vetelehditty riittävästi viikonloppuna, sai vetelehtiä vielä haarukan ja veitsen kanssa puoli päivää kahvia siemaillen.

Pitkään kartoin menemästä brunsseille. Kuka jaksaa ahtaa kokkelit, kakut, myslit, makkarat, perunat ja piiraat samalta istumalta?

Cafe Pispala kärsi koronasta niin kuin muutkin ravintolat ja piti taukoa. Kun se taas avattiin, amerikkalainen brunssi on tehnyt kauppansa.

Jos iltaviideltä vielä saa vaahterasiirappipannaria, pekonit, kasvistacot ja mehevän rahkan, hedelmäcocktailin ja sitä sun tätä pöytään tarjoiltuna, en pane vastaan. Cafe Pispalassa saa edelleen nautiskella myös ulkona.

20211002 170830

Cafe Pispalan brunssilta saa vyöryä portaat alas. Kuva: Anne Välinoro

4

Magnus Enckellin Ylösnousemus-freskossa väki nousee haudasta kauniina kuin saunasta. Tampereen Tuomiokirkossa kuvaa on saatu tuijotella reilut 115 vuotta. Mutta mitä muuta Enckell maalasi?

Miehiä, paljon miehiä. Homoseksuaalina Enckellillä oli erityistä silmää miesvartalolle.

Katsokaa nyt vaikka vesivärimaalauksia. Ne museo sai lahjoituksena satojen piirrosten ohella Enckellin pojalta Jorgen Enckelliltä 1980-luvulla.

Tampereen Taidemuseon Enckell-näyttely on syksyn väri-iloa ruskan ohessa. Siellä onnistuu piipahdus myös Pariisiin, Italian järvialueille ja Suomenlahden rannalle.

Magnus Enckell Tampereen taidemuseossa 31.1.2022 asti.

5

Kabulin salatut tytöt, heitä on edelleen ja varsinkin nyt, talebanien noustua valtaan ja pistettyä naiset ja tytöt taas kerran ikeen alle, ihmisoikeuksia polkien.

Perheissä, joihin on syntynyt vain tyttöjä, nuorinta tyttöä aletaan pukea ja kohdella poikana, jotta perhe välttyisi häpeältä. Tyttö saa kasvaa näin poikana siihen asti, kunnes hän saavuttaa sukukypsyyden. Ja naps! Taas hän muuttuu tytöksi, nuoreksi naiseksi, eikä saa mennä vapaasti kadulle ja harrastuksiin.

Tästä ja Afganistanin kulttuurista, naisten elämästä ja maan lähihistoriastakin kertoo Jenny Nordbergin kirja Kabulin tyttöjen salaisuus (WSOY, 2015).

Mikä saa maan luisumaan hallinto toisensa jälkeen samaan alennustilaan?

Anne Välinoro

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua