Parasta juuri nyt (10.4.2021): Iisa, Moshimoshi, Joel Herttua, Yona, Laura Moisio

10.04.2021
Joel Herttua

Joel Mäkinen on nyt Joel Herttua.

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Antti Granlund on nauttinut alkuvuoden vastustamattomimmista kotimaista uutuusbiiseistä.

1

Heinäkuussa 1937 Tyynellämerellä kadonnut lentäjä Amelia Earhart vaikuttaa olleen varsin mielenkiintoinen ihminen. Paitsi että hän oli ilmailun edelläkävijä ja aikansa superjulkkis, hänen suhtautumisensa avioliittoon oli 1930-luvun standardeihin nähden poikkeuksellinen. Earhart ehti olla pari vuotta kihloissa bostonilaisen kemistin Samuel Chapmanin kanssa, mutta aviomiehekseen hän valitsi George P. Putnamin, suostuttuaan tämän kuudenteen kosintaan vuonna 1931. Ennen valojen vannomista Earhart kirjoitti Putnamille kirjeen, jossa hän kertoi ehtonsa avioliitolle.

Earhartin kirje on säilynyt jälkipolville ja se on ollut innoituksena Iisan loistavan Amelia-albumin kappaleelle Ehdot. Mitä kirjeessä lukee? Kuuntele biisi, niin tiedät!

2

Kitaramusiikki on tätä nykyä just hyvällä tavalla marginaalissa. Ainakin se osa siitä, joka on mielenkiintoista. Pidän yhä menneiden vuosikymmenten bändisuuruuksista, mutta samalla olen hyväksynyt sen, että kyseinen genre, kutsutaan sitä nyt vaikka rockmusiikiksi, on kapseloitunut muuntautumiskyvyttömäksi möykyksi. Se on kuin sadan cd:n deluxe-boksi, jota on lupa kuunnella, jos sattuu vielä omistamaan cd-soittimen, mutta johon ei saa enää tehdä mitään muutoksia.

Vääjäämätöntä kuolemaansa odottavan möykyn ympärillä on onneksi tilaa, niin tekijöille kuin kuuntelijoillekin. Tässä tilassa riehuu helsinkiläinen Moshimoshi debyyttisinglellään Igotlostinsidemyhead. Hengästyttävää soittoa ja raivoavaa huutolaulua, mutta samalla ymmärrystä biisinkirjoittamisesta. Upeita kitaroita ja taidokasta rytmiikkaa. Mitä näistä aineksista saadaan? Kovin debyyttisingle vuosiin!

3

Ja jos kovista pelinavauksista puhutaan, voi jestas sentään, kuinka röyhkeä, räiskyvä ja tarttuva on Joel Herttuan ensimmäinen single Syntinen! Kun Pimeys lopetti toimintansa viime syksynä, bändissä vaikuttaneet Joel Mäkinen ja Tuomas Wäinölä perustivat yhdessä Paul Eliaksen, Anssi Nykäsen ja Heini-Mari Herkkolan kanssa bändin, joka vakuuttaa heti ensimmäisistä sekunneistaan alkaen.

Joel Herttua kertoo varastavansa vain parhailta ja totta vie: Syntisessä kuuluu kaikuja niin Abbasta, Queenista, Ami Aspelundin euroviisuklassikko Fantasiasta kuin vaikkapa Antti Tuiskun Valitusta kansasta. Eikä Erika Vikmanin vapautunut menokaan ole kaukana. Tässä bändi, joka on pakko nähdä livenä heti, kun se on mahdollista.

4

Kunkin vuoden lopussa on tapana listata menneiden kuukausien parhaita levyjä, biisejä, elokuvia, kirjoja ja niin edelleen. Yksi iso puute näissä listoissa aina on: myös biisien parhaita yksittäisiä kohtia pitäisi listata. Niiden kautta nimittäin pääsee musiikin ytimiin, niihin taianomaisiin hetkiin, joita on vaikea sijoittaa nuottiviivastolle, koska ne ovat enemminkin tunteita kuin säveliä.

Huhtikuun 2021 väliaikatilanne kertoo seuraavaa: Vuoden paras yksittäinen hetki kotimaisessa musiikissa -listan kärkisijaa pitää hallussaan Yonan Irti-singlen pieni melodinen juoksutus, joka kuullaan ensimmäistä kertaa kohdassa 1 min 22 sek. Se on se kauneimmalla mahdollisella tavalla laulettu säe: ”Jos sä jäät siltii-i-i-i.” Täyttä taikuutta.

Hetki ei tietenkään toimi yksinään vaan se vaatii koko biisin ympärilleen, tai mieluiten koko Uni johon herään -albumin.

5

Ja parhaista albumeista puheen ollen, reilu vuosi sitten ilmestynyt Laura Moision Laulaa kun ei voi muutakaan kuului vuoden onnistuneimpiin julkaisuihin. Se jäi harmillisesti koronavyöryn alle, mutta onneksi nyt Moisiolta on tarjolla uutta musiikkia.

Maaliskuussa ilmestyneen Kirje-singlen tunnelma on surumielisyydestään huolimatta avoimempi ja vapautuneempi kuin maailmanloppuja kohti kurottaneen albumin, mikä on helpottavaa. Ehkä kevät 2021 tarvitsee enemmän varovaista toivoa kuin lohduttomuutta. Kirjeen sovitus tuo mieleen Carole Kingin Tapestry-albumin, juuri hyvällä tavalla. Lisää tätä!

Antti Granlund

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua