Jhumpa Lahirin Missä milloinkin koostuu pienieleisistä, mutta usein maalauksellisista tunnelmakuvista ja katkelmista. Kuva: Marco Delogu

1

”vesiputous joka hiuksii yön yllä

samalla kun yö vuoteutuu lepäämään

taivaalle tyynyävän kuun seurassa

minä silmään väsynyttä maisemaa

joka reittiää kohti horisonttia

haaksirikkuvan puun varjoon”

Chileläisen Vicente Huidobron (1893–1948) vuonna 1931 ilmestynyt runoelma Altazor tai matka laskuvarjolla (Altazor o el viaje en paracaídas) leikkii kielellä, hajottaa ja ryöpyttää, pulppuilee ja kiteyttää, luo vanhan sirpaleista uutta. Emmi Ketosen oivaltavan ja analyyttisen suomennoksen on julkaissut Kritiikin punnukset -palkinnon joulukuussa saaneen runoilija ja kirjoittajakouluttaja Tommi Parkon luotsaama käännöslyriikan mestariteoksiin keskittynyt Kustannusliike Parkko.

”järkevyyden maasta paennut enkeli

miksi puhut? kuka sinua pyytää puhumaan?

nujerra pessimisti mutta nujerra hiljaa”

2

Missä milloinkin (Dove mi trovo, Tammi, 2020) on Jhumpa Lahirin ensimmäinen italiaksi kirjoittama romaani. Se poikkeaa tyylillisesti Lahirin aiemmista teoksista, mutta on yhtä sulavaa ja nautinnollista luettavaa, mistä kiitos myös suomentaja Helinä Kankaalle. Ihastuttava, kaunis, värikäs ja haikeansuloinen romaani koostuu pienieleisistä, mutta usein maalauksellisista tunnelmakuvista ja katkelmista, joiden perusteella kuva päähenkilöstä ja hänen elämästään rakentuu.

3

Yaa Gyasin (s. 1989) romaanissa Taivas ja maa (Transcendent Kingdom, Otava, 2020) liikutaan uskon, uskonnon ja tieteen välimaastossa, kulttuurierojen ja rotuennakkoluulojen värittämässä maisemassa. Päähenkilö, Gyasin lailla Ghanassa syntynyt Gifty pyrkii neurotieteen tutkimuksessaan selvittämään riippuvuuden syntymekanismeja. Samalla hän käy läpi uskon ja uskonnon merkitystä omassa ja läheistensä elämässä.

Gifty analysoi niin perheensä kuin opiskelu- ja työtovereidensa käyttäytymistä samaan tapaan kuin laboratorionsa koe-eläinten reaktioita, viileän tieteellisesti, tunnekuohuja vältellen. Arto Schroderuksen suomennos tuo Gyasin tekstin sävyt kauniisti esille.

4

Myös Naoise Dolanin (s. 1992) Jänniä aikoja -romaanin (Exciting Times, Otava, 2020) päähenkilö, 22-vuotias Ava, havainnoi ympäristöään ja kohtaamiaan ihmisiä yksityiskohtaisen tarkasti ja analysoi viiltävästi itseään, tunteitaan, mahdollisen rakkautensa kohteita ja heidän mahdollisia tunteitaan. Samalla tavalla hän tutkii ja tarkkailee kielen tasoja, vivahteita, ilmaisuja ja puheenparren eroja. Ystävänsä pisteliääksi irlantilaiseksi nimeämän kertojaminän käsittelyssä oman osansa saavat myös historia, talouselämä ja politiikka.

Oona Nyströmin suomentama tarina etenee tuoreesti ja eleettömästi, kerronta on lakonista ja huumori rutikuivaa, mutta kutkuttavaa.

5

Säveltäjä Roope Mäenpäältä kuultiin helmikuussa kaksi kantaesitystä: RSO:n tilausteos Jamais vu ja Tampereen Muusikot ry:n 100-vuotista taivalta kunnioittava kantelekonsertto Käsiin. Hienojen, vahvoja sointivärejä ja moninaisia tunnelmia välkkyvien teosten toivottavasti lukuisia konserttiesityksiä odotellessa niihin on mahdollista tutustua verkossa, Yle Areenassa ja Youtubessa.

Tampere Filharmonian konsertti kuullaan suorana lähetyksenä Yle Radio 1:llä torstaina 11.3.2021. Santtu-Matias Rouvalin johtamassa konsertissa on tarjolla Jean Sibeliuksen 6. ja 7. sinfonia sekä Pjotr Tshaikovskin Viulukonsertto D-duuri op. 35. Solistina soittaa huikea, hurmaava ja heittäytyvä serbialainen viulutaiteilija Nemanja Radulovic, joka valloitti tamperelaisyleisön kiihkeällä Tshaikovski-tulkinnallaan syyskuussa 2017.

Kikka Holmberg

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua