Baarijakkara muutti Ruotsista suomalaiseen kyläbaariin ja saa kuulla kaiken – arviossa Antti Heikkisen romaani

Kuvat: Otava / Harri Hinkka

Ruotsalainen puuseppä Lennart Pettersson tekee kännissä jakkaran. Hän on onnellinen siitä, että Olof Palmesta päästiin ja nappailee sen kunniaksi. Myöhemmin hän tosin myöntää, että moitti Palmea lähinnä siksi, että niin oli tapana tehdä vallankäyttäjiä kohtaan.

Kun Lennart kuolee ja vaimo löytää uuden miehen, jakkaran päätyy Ruotsista Suomeen. Pellolainen mies ostaa huutokaupasta kaikenlaista, mistä vaimo häntä moittii. Jakkaran uusi omistajakin kuolee ja vaimo, joka pitää jakkaraa kukkapöytänä, sairastuu ja muuttaa hoitokotiin. Tavarat myydään eteenpäin ja jakkaran matka jatkuu.

Kuolinpesästä jakkaran hankkii baaria pitävä Hanna, aviomieheensä pettynyt nainen, kahden teinitytön yksinhuoltaja – kirjaimellisesti. Ex-mies Pasi on maanviljelijä ja masentunut, kaikesta. Hanna piristää miestään soittamalla joka aamu piruilupuhelun.

Hannan baarin vakiasiakas on Mikko, elämäntapatyötön ja alkoholisti, joka ei yritäkään kieltää omaa osuuttaan kurjuuteensa. Mikko putosi kännissä kolmannesta kerroksesta ja sai päävamman. Hän saa vammaiseläkettä, jolla on vaikeuksia tulla toimeen, joten hän tekee kaikenlaista kepulia pärjätäkseen. Mikko kieltäytyy sanomasta sanaa työ.

Mikon naapuri, vanharouva Hillevi, saa hänet vieraakseen, kun rahat, viina tai pillerit loppuvat. Hillevi on omatunto, jonka kanssa ei kannata ruveta.

Toinen Hannan baarin kanta-asiakas on Maj-Brit, Maikki, tiukan viinan juoja, jolla on kavereita maassa ja avaruudessa. Maikin kotona asuu myös Minna Canth, jolla on paljon painavaa sanottavaa.

Hannan vanhempi tytär Jasmin on lukiolainen ja rahoittaa elämäänsä olemalla kaupassa töissä. Nuorempi tytär Camilla on koulukiusattu ja väärinymmärretty, mistä hän kärsii viiltelemällä itseään.

Koulukiusaajiin kuuluu Hannan kaverin Katariinan tytär Raisa, joka on saanut pirullisen luonteen äidiltään. Hänen vanhempansa ovat parempaa väkeä ja heillä on suuri salaisuus.

Pentti Vesijärvi ei juonut alkoholipitoisia juomia, mutta kävi baarissa lukemassa lehdet. Hän tubettaa videoita, joita julkaisee omalla kanavallaan. ”Suomi kommenteissa” syyllinen kaikkeen on joko porvari tai Yleisradio, joka ei esittänyt enää Metsoloita. Ajan kanssa tarinat ja mielipiteet muuttuvat.

Tunnettu kirjailija ilmestyy kyläkuppilaan ”serkkunsa” kanssa. Kirjojensa arvostelijoita hän epäilee lehden pomojen mielipideautomaateiksi. Kirjailija kertoo valehtelevansa lehdistölle omaa kuvaansa paremmaksi ihan vain koska voi.

* *

Baarijakkarassa tavataan monenlaisia ihmisiä, joilla on omia ja muiden kanssa yhteisiä ongelmia. Jokainen saa oman puheenvuoronsa. Kirjaan mahtuu paljon tapahtumia, salaisuuksia ja jopa muutama onnistuminen ihmisenä ja auttajana. Loppua kohden tarinat tiukkenevat ja draamat aukeavat.

Antti Heikkinen osaa kirjoittaa ihmisistä terävästi huumorilla ja hellemmin draamalla. Tarinat ovat antoisia, tuttuja ja toisaalta hyvin persoonallisia.

Heikkinen on kirjoittanut viisi romaania, kahdeksan elämäkertaa ja näytelmiä. Tämän lisäksi hän on toimittaja ja näyttelijä.

Heikkisen Eila Roineesta kirjoittama elämäkerta (2023) on loistava. Siitä löytyy Suomen ja erityisesti Tampereen teatterihistoriaa ja televisioteatterin historiaa viime vuosisadan alusta näihin päiviin asti.

Heikkisen romaaneista Pihkatappi (2013) palkittiin Savonia-palkinnolla ja Kalevi Jäntin palkinnolla. Romaaneista Mummo (2017) ja Maaseudun tulevaisuus (2019) jäävät muistiin kertalukemisella.

Maija Kääntä

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua