Tamperelaisten teatterien epäsuhtainen tilanne kärjistyy tänä keväänä siihen, että toisella on yksi ja toisella seitsemän ensi-iltaa, pahoittelee Matti Mörttinen kolumnissaan.
Teatterien kevätkausi kuulutettiin alkaneeksi tällä viikolla.
Tampereen Työväen Teatteri esitteli ohjelmistonsa keskiviikkona ja Tampereen Teatteri torstaina.
Huomio kiintyy yhteen epäsuhtaan: TT:llä on tarjota varsinaisilla näyttämöillään vain yksi ensi-ilta, kun taas Työvis tarjoaa kolme kantaesitystä.
Tampereen Teatteri odottaa varmasti paljon Frenckellin estradilla esitettävältä uudelta Niskavuoren Heta -versiolta. Lisäksi sen tekijäkaartissa on ilahduttavasti kasvoja ja taustavoimia, jotka eivät ole kuluneet kaupungissa vielä loppuun.
TTT:n tärkeimmät uutuudet ovat päänäyttämön Jeppe Niilonpoika sekä Salmelaisen näyttämön Karvas Pala ja Kansallisteatterin kanssa yhteistuotettu Hitler ja blondi.
Virallisesti Työväen Teatteri kehuu peräti seitsemällä ensi-illalla, kun lukuun lasketaan mukaan yhteistyöprojektit muun muassa Tampereen yhteiskoulun lukion ja Tampereen musiikkiluokkien kanssa.
* *
Tampereen Teatteri voisi tarjota enemmänkin kuin se nyt tekee. Seinät ja katto vain ovat tulleet vastaan. Se häviää tiloissa TTT:lle turhan paljon.
On toki hienoa, että Notre Damen kellonsoittajaa veivataan veivaamasta päästyäkin Hämeensillan kupeessa. Esityksiä saattaa kertyä kaikkiaan yli 140.
Jokainen musikaalin nähnyt on kuitenkin voinut todeta omin silmin, että Kellonsoittaja on liian iso juttu Tampereen Teatterin vanhalle ja vaatimattoman kokoiselle estradille. Toteutustapa jopa jotenkin korostaa epäsuhtaa.
Osassa katsomoa tarvitaan monitoriruutuja, jotta katsoja näkee myös sen, mitä katseelta muuten katveeseen jäävässä katonrajassa tapahtuu.
Kaiken lisäksi TT on törmännyt toiseen käytännölliseen tilaongelmaan. Frenckellillä piti peruuttaa esityksiä vesiongelmien takia.
* *
Yksinkertainen vastaus moninaiseen ongelmapakettiin olisi tietenkin uuden teatteritilan rakentaminen.
Jos sellainen hanke julistettaisiin nyt, se antaisi roppakaupalla uutta uskottavuutta Tampereen hakemukselle Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.
Se toisi myös huomattavasti lisäkiinnostusta TT:n uuden johtajan hakuun. Toki himoa on ollut näkyvissä jo nyt. Onhan talo saanut peräti 29 hakijaa tehtävään.
* *
Tässä vaiheessa kuulen jo huudot: ”mistä rahat?”
Enkä osaa antaa sinänsä oikeutettuun ja asianmukaiseen kysymykseen mitään yleispätevää vastausta.
Mutta voin kuitenkin heittää ilmoille yhden pohdinnan aiheen:
Jätetään kasino tekemättä Kansi ja Areena -kompleksiin, ja luodaan sinne sen sijaan teatterinäyttämö, jolle sopisivat kansainvälisiin mittoihin kohoavat musikaalit ja muut isot produktiot.
Kasinon tarjontaan kuuluisivat luontevasti viihde-esitykset. On siis otaksuttavissa, että rakennuskokonaisuuteen on jo suunniteltu jonkinlaista esiintymistila.
* *
Jos musikaaliviihde kotiutettaisiin rautatien päälle, TT:n vanhaan päätaloon jäisi tilaa… no, rehellisesti sanoen: oikealle teatterintekemiselle.
Kasinon avaamisesta on toki jo päätöksiä olemassa, mutta keskustelu uhkapelaamisen ongelmista on saanut Suomessa aivan uudet ulottuvuudet vain noin vuoden sisällä.
Pelihelvetin sijoittaminen jääkiekkopyhätön ja muiden koko perheen aktiviteettien seuraksi ei ehkä olekaan enää niin oivallinen ajatus kuin joitain ajastaikoja sitten kuviteltiin.
Kasino ei yksinkertaisesti olisi välttämättä enää mikään vetovoimatekijä Kannen ja Areenan yhteydessä.
Veikkaus Oy, joka pyörittäisi kasinoa, on joutunut ennenäkemättömän kritiikin kohteeksi. Siellä mitä todennäköisimmin parhaillaan pohditaan koko hanketta uudestaan.
Nyt olisi oikea aika reagoida Tampereella tilanteeseen, ettei tarvitse sitten kymmenen vuoden kuluttua kantaa mustaa mainetta kasinokylänä – vaan paistatella sen sijaan kulttuurikaupunkina.
Matti Mörttinen
