Kuva: Mikko Vattulainen / Kulttuuritoimitus
KOLUMNI | ”Onhan tuo vähän reteä otsikko mutta totta se on: vuosi 2025 on monella mittarilla todettu Kulttuuritoimituksen parhaaksi vuodeksi”, päätoimittaja Marita Salonen kirjoittaa.
Menestys on suhteellinen käsite. Lähes kaikille se tarkoittaa rahaa. Ei meille. Meille menestys tarkoittaa sitä, että aika usein lukija tai taiteilija soittaa ihan vanhanaikaisesti puhelimella ja kiittää hyvästä jutusta.
Vuosikatsauksessa voimme iloita siitä, että Kulttuuritoimituksen lukijamäärä kasvoi vuonna 2025, kuten se on tehnyt tasaisesti joka vuosi. Olemme asettaneet tavoitteeksemme 100.000 uniikkia lukijaa joka kalenterikuukausi vuonna 2030. Se onnistuikin kaksi kertaa jo vuonna 2025! Tuuletimme ”haamurajan” ylitystä tammikuussa ja marraskuussa!
Sadan tonnin pääluku tarkoittaa käytännössä sitä, että Kulttuuritoimitus tavoittaa jokseenkin kaikki kulttuurin suurkuluttajat ainakin eteläisen Suomen isoissa kaupungeissa. (Lisää: Kulttuurin suurkuluttajat, tekstin lopussa.)
Kun koko Suomen lukuja suhteuttaa esimerkiksi Tampereen väkilukuun, kaupungin jokainen ahkera konserteissa tai teatterissa kävijä näyttää lukevan meidän juttujamme hyvin usein. Tätä yhtälöä tukee myös oma statistiikkamme.
Me Kulttuuritoimituksen tekijät olemme suunnattoman ylpeitä siitä, että vuoden 2025 luetuimmat jutut ovat kaikki kritiikkejä. (Lisää: TOP5 tekstin lopussa.)
Se oli alkuperäinen tavoitteemme, kun aloitimme keväällä 2019. #KritiikinPaluu on saanut somejulkaisuissamme rinnalleen aihetunnisteen #KritiikinTulevaisuus.
* *
Ei ole ihme, että kulttuuritoimitukset on useimmissa lehtitaloissa siivottu maton alle. Meille suuret lukijamäärät ovat kaupalliselle medialle liian pieniä.
Kulttuurijournalismi on huonoa bisnestä, aivan surkeaa. Sen tekemiseen pienessä maassa vaaditaan niin pehmeitä arvoja, että ne ovat jo kovia.
Tosi kova oli aikoinaan päätös pysyä aina maksuttomana julkaisuna.
Varovaisesti arvioituna Kulttuuritoimituksen kirjoittajat ja valokuvaajat ovat tukeneet suomalaista kulttuurielämää noin 5 miljoonalla eurolla verkkolehtemme 6,5-vuotisen historian aikana. Niin suuri olisi yhteisömme pro bono -periaatteella tekemän työn taloudellinen arvo, mutta missiolla ja kutsumuksella ei ole hintaa.
Julkaisuyhtiömme on yleishyödyllinen toimija: kukaan ei hyödy senttiäkään, kaikki tulot menevät pakollisiin menoihin. Niistä kovinta vauhtia kasvavat palvelintilan tarve ja palvelunestohyökkäyksien torjunta.
* *
Vuonna 2025 huomasimme, että Kulttuuritoimitus onkin yhtäkkiä vanha tekijä alalla. Kun kohtasimme valtamedian edustajia vuoden varrella, he eivät pitäneet meitä enää uhkana, kuten vielä taannoin saattoi tapahtua. He näkevät meidät yhä outoina friikkeinä alalla mutta kiinnostavana ilmiönä. Monet jopa kiittävät siitä, että kulttuurielämä tulee meillä näkyväksi.
Onhan Kulttuuritoimituksella toki omakin lehmä ojassa, sen nimi on ilo. Yhteisön voima ja ihmisten palaute saa tuntemaan, että teemme jotakin oikeasti merkityksellistä juuri nyt tässä ajassa. Tätä tunnetta ei pysty mittaamaan millään rahayksiköllä.
Vuonna 2025 tehtiin ennätys myös yhteisön kasvussa: riveihin liittyi hakuprosessin kautta 20 uutta kirjoittajaa. Aktiivisia tekijöitä on nyt 150.
Villi ja vapaa Kulttuuritoimitus lähtee hyvillä mielin vuoteen 2026!
Onnellista uutta vuotta kaikille koko Kulttuuritoimituksen puolesta,
Marita Salonen
paatoimittaja [at] kulttuuritoimitus.fi
* *
Kulttuurin suurkuluttajat
Suomen Kulttuurirahaston tutkimus Suomalaisten näkemykset kulttuurista 2022:
”Käytettyjen kriteerien nojalla suomalaisista kahdeksan prosenttia on luokiteltavissa aktiivisiksi kulttuurin suurkuluttajiksi.”
”Lukumäärinä ilmaistuna kohderyhmään kuuluvista olisi aktiivisia suurkuluttajia noin 300.000 henkilöä ja passiivisia hieman noin 600.000.”
Lue lisää: Suomalaisten suhde kulttuuriin
* *
TOP5 | Vuoden 2025 luetuimmat
- 1. Tästä on vain yksinkertaisesti vaikea panna paremmaksi – arviossa TTT:n ja Sirkku Peltolan upea uutuus Kärpäset (Matti Mörttinen)
- 2. Uusi Vera Stanhope -dekkari Väärä todistus on kaunokirjallissävytteinen ja sielun syvyyksiäkin luotaava rikostarina (Ritva Alpola)
- 3. Insuliinihoitoja, kuppaa ja sydänvikoja: Waltari, Linna ja Päätalo olivat sairaita miehiä, mutta kirjoittivat romaanitaiteen historiaa (Kari Pitkänen)
- 4. Kirja käy perusteelliseen taisteluun valkoisen Suomen valhetta vastaan – arviossa Kimmo Lehtimäen Taistelijat (Matti Kuusela)
- 5. Kesäkirja on pienten pinnanalaisten asioiden elokuva – Tove Janssonin kirjan filmatisoinnissa juhlii kesäinen Suomenlahti (Eija Niskanen)
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Sitkeys on rukiisen leivän hapanjuuri – ajatuksia Tampereen Työväen Teatterin Väylästä
KOLUMNI | ”On vain pakko ajatella ja uskoa siihen, että jaksaa vielä hetken, ja vielä toisen hetken”, Maarit Saarelainen kirjoittaa.
Syrjäseutu sydän Tympeät tytöt – Riina Tanskasen taideprojekti hehkuu nyt Imatran Teatterissa
ESSEE | Oletko syrjäseudun tyttö? Maalaishiiri kaupungissa? Jos vastaat kyllä, Tympeät tytöt -näytelmä tarjoaa sinulle samastumiskohteen.
Kulttuuriala luo hyvinvointia ja uskoa tulevaisuuteen, mutta jää usein politiikan pelien varjoon
KOLUMNI | Luettuaan Teemu Luukan kirjan Petteri Orposta ja hänen oikeistohallituksensa taipaleesta Aila-Liisa Laurila alkoi pohtia kulttuurialan tilaa kurjistuvassa Suomessa.
Oletko jo kuullut nosteessa olevasta iFusionismista? En minäkään
KOLUMNI | Fenzolini tekee taidetta kuluttajille. ”My own art trend” -ilmiö kertoo enemmän taidemarkkinoista kuin taiteen sisällöstä.



