Korona pakottaa hidastamaan tahtia – omalle luovuudelle jää tilaa

Kuva: Sirpa Pääkkönen

Haastattelin viime viikolla tulevaisuudentutkija Ilkka Halavaa, joka ennustaa, että korona muuttaa pysyvästi maailmaa. Me kaikki pysähdymme pakon edessä. Se on tuskallista, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia. Luovuus pääsee valloilleen, kun hidastaa tahtia.

Mitä se voisi tarkoittaa? Mistä henkilökohtaisesti pitää luopua?

Itse olen aina matkustanut paljon. Olen kulkenut kameran kanssa kaupungista toiseen, tallentanut katuelämää, hienoja rakennuksia ja ohikiitäviä hetkiä. Nyt jouduin peruuttamaan monta ulkomaan matkaa keväältä, kesältä ja syksyltä.

Kieltämättä kirpaisee ja lujaa. Uusien paikkojen viehätys on muuttunut kotoisiin pyöräily- ja ulkoilumaastoihin. Katuelämän sijasta kameraan tallentuu maisemia ja kukkakuvia. Niitä ovatkin Facebook ja Instagram täynnä. Nyt ei mennä merta edemmäs kalaan. On aikaa huomata suomalaisen luonnon kauneus ja herkistyä sen edessä.

Haikealta silti tuntuu, kun Euroopan hienot museot, jännittävät vanhatkaupungit ja nähtävyydet jäävät odottamaan parempia aikoja.

* *

Päätin pitää tauon myös kuorolaulusta. Parikymmentä vuotta kuoroharjoitukset ovat olleet viikon kohokohta. Yhdessä laulaminen harjoituksissa ja esityksissä ovat huikeita kokemuksia. Siksi on erityisen katkeraa tunnustaa se tosiasia, että korona on levinnyt joissakin kuoroharjoituksissa.

Teatteriin, elokuviin, konsertteihin ja näyttelyihin on järkevää mennä maski kasvoilla, jos niihin menee. Kulttuurista elantonsa saaville on kauhistus, jos yleisö kaikkoaa. Museoita ihmiset eivät ainakaan hylänneet. Museokortin käyttö takoi heinäkuussa ennätyksiä.

Joudumme koko ajan tekemään valintoja. Yleisötapahtumissa voi piillä riski tartuntaan, mutta kulttuuri on voimavara, joka auttaa koronakriisin kestämisessä.

* *

Halavan mukaan internetin ja sosiaalisen median merkitys korostuvat korona-aikana entisestään. Some luo yhteisöllisyyttä, kun eri aihepiireistä kiinnostuneet luovat omia keskusteluryhmiä. Tietokoneen ruutu ei korvaa aitoa kontaktia ihmisten välillä, mutta voi pitää aivot virkeinä keskusteluissa.

Kotona voi tehdä paljon mukavia asioita. Viime keväänä ihmiset tekivät paljon käsitöitä, nikkaroivat ja rakensivat. Monet nauttivat kodin ehostamisesta. Kesällä ryytimailla viljeltiin vihanneksia ja yrttejä. Kauniisti katetuilla pöydillä tarjoiltiin hyviä ruokia.

Näin oma tekeminen nousee arvoonsa. On mukavaa nähdä kättensä tulokset.

Kotona voi myös piirtää, laulaa ja kirjoittaa. Jokunen vuosi sitten muodissa olivat aikuisten värityskirjat. Niitä voikin kaivaa esiin.

Kirjoittaminen on loistava keino tutkia omia ajatuksiaan. Nyt voi kirjoittaa päiväkirjaa ja miettiä, miltä sen lukeminen tuntuu vuoden kuluttua, kun maapallo toivottavasti on jo paremmalla tolalla. Omaa luovuuttaan voi kokeilla myös kirjoittamalla runoja, novelleja, satuja tai omaelämäkertaa. Kustantajat saattavat huomata pöytälaatikkokirjoittamisen kasvun lisääntyvänä käsikirjoitusten tarjontana.

Myös lukemiselle jäänee entistä enemmän aikaa, kun elämä keskittyy kotiin.

* *

Tämä aika vaatii resilienssiä, kykyä kohdata muutokset ja vastoinkäymiset. Sitäkin voi kehittää ja kasvattaa. Vaikka moni kokee nyt pelkoa ja epätoivoa, katseen voi siirtää vuoden tai kahden päähän ja ajatukseen, että vaikeista asioista selvittiin.

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava sanoo olevansa varma siitä, että koronavirusta vastaan kehitetään useita toimivia rokotteita. Uutiset kertovat, että monissa rokoteaihioissa edetään hyvin ja osaa testataan jo suurilla ihmisryhmillä.

Optimismi ja tulevaisuudenusko auttavat tämän suunnattoman kriisin keskellä. Joskus koittavat paremmat ajat.

Sirpa Pääkkönen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua