Kuva: Jussi Virkkumaa
TEATTERI | Kun siemen itää, Turun Tehdas Teatterissa katsoja uinuu unta rauhaisaa.
”Antakaa jo se kasvu! Antakaa solujen mielipuolinen, raivoisa jakautuminen, nestejännitys, vimmattu valoon longerrus, lehtivihreän ja paisuvien kudosten Liitto, yhteyttämisen triumfi!”
Tarinan arvoinen Suomi – kantaesityskierros kotimaan katsomoihin
Tässä juttusarjassa kulttuuritoimittaja-ohjaaja Anne Välinoro kertoo Kulttuuritoimituksen lukijoille maamme teattereiden kotimaisista uusista näytelmistä ja niiden tekijöistä. Välinoro seuraa Suomen teatterielämää seitsemän kuukautta Suomen Kulttuurirahaston työskentelyapurahalla. Lue kaikki juttusarjan artikkelit täältä.
* *
Turun Manillan entisellä tehtaalla, Itäisellä Rantakadulla sijaitsevassa Tehdas Teatterissa on tehty jo reilun kymmenen vuoden ajan Suomen kiinnostavinta teatteria.
Siellä puristavat ideoista timantteja nukketeatteritaiteilijat Timo Väntsin Pro Finlandiallakin tunnustettu työ eturivissä ja monet visuaalisen teatterin vierailijat.
Nukketaiteilija Ishmael Falken suvereenin omapäiset Lähi-idän ruumiinavaukset, kuten seksileluilla toteutettu ja kevään mittaan nähtävä Extra-neitsyt evankeliumi Israelin ja palestiinalaisten konfliktista, marssittavat ihan vaan ja anteeksi – muovikyrvät lavalle.
Israelissa syntynyt ja Suomeen sijaantunut Falke kertoo Tehdas Teatterin sivuilla, miten luvatussa maassa johtajista puhutaan kansan suussa kusipäinä.
Mikä olisikaan siis osuvampi nukkevalinta karnevalistiseen esitykseen kuin tietyt uljaan suonikkaat seksilelut, jotka mäiskivät toisiaan.
Että teatteriko uinuisi omassa kuplassaan?
* *
Mutta olenpa siis Tehdas Teatterin jännittävässä, kantaesityksiä sikiävässä taidehautomossa tammikuisena perjantaina, Förin, Aurajoen lautan naapurissa ja ilmastonmuutos-lämmön puhaltaessa joenvarren katuja kiiltäviksi.
Turun kauneimmat ravintolalaivat tähdittävät sysipimeää iltaa.
Kaduilla tuulee. Ihmisiä kaatuu.
Mutta nyt on tulossa lavalle jotakin aivan erityistä, Kasvien elämästä.
Mikko Bredenbergin ja Mira Taussin ideoima tunnin mittainen sanaton teos lupaa kaiken siemenestä itämiseen, varsiin, lehtiin ja kukkiin, lakastumiseenkin. Siis kasvun!
Ja vielä kaupan päälle maan alaisen kihinän, kunttamatojen, lierojen ja bakteerien silmittömän urakan ja hitaan työn maa-aineksen hajottajina.
Ja maastahan mekin olemme tulleet.
Kuva: Jussi Virkkumaa
* *
Olen etukenossa etupenkissä.
Mukaani olen saanut apukatsojiksi biologiaan perehtyneen asiantuntijan lapsineen.
Nyt! Antakaa palaa!
Kasvien elämässä asiat tapahtuvat kuitenkin paljon hitaammin kuin tässä kaikkialla kaiken aikaa hönkivien kaksijalkaisten lihastodellisuudessa. Bredenberg, Taussi ja kolmantena liikekieltä kasveille improvisoiva Minerva Kautto tekevät lavalla selväksi että katsokaa.
Ja tarkkaan.
Jos jaksatte.
Näitä saniaisia.
Sillä hitaalla nyt käydään. Pari minuuttia jaksan tuijottaa liikkumattomuutta ja ihastella pienenpienen muutoksen vaatimaa lihastenhallintaa, mutta sitten minut valtaa tarinankaipuu.
Antakaa jo se kasvu! Antakaa solujen mielipuolinen, raivoisa jakautuminen, nestejännitys, vimmattu valoon longerrus, lehtivihreän ja paisuvien kudosten Liitto, yhteyttämisen triumfi!
Mutta tuleekin leikkiä päivänvarjoilla, ihan kivoja esineteatterikoreografioita, pölytyksen tupsahduksia ja sitten – kävelyä, venyttelyä, askellusta.
Ystäväni torkkuvat jo autuaasti. Itse nipistän ja venyttelen lihassäikeitäni valppaiksi.
Josko tämä vielä kukkaan puhkeaisi.
Eivät kai taitavat tanssijat voi ulkoistaa kasvun kihinää vain Antti Puumalaisen upealle äänimaisemalle?
Näköjään voivat.
Kuva: Jussi Virkkumaa
* *
Tunti on pitkä, kun odottaa kasvin kasvavan.
Teatteri on itselleni rytmin, muodonmuutosten ja huumorin taidetta. Jokin liikahtaa ja rajusti, mielessä ja maailmassa.
Nyt oltiin vielä tutkimusmatkalla, teoreettiseen aineistoon uppoutuneena, omaan transsiin vihkiytyneinä.
Ystäviäni lohdutin: esityksessä saa nukkua, jos näkymä siihen tuudittaa. Kasveillakin on lepotilansa.
Krooh.
Herää pahvi! Jo Sir David Attenborough on sanonut, että jos kuvittelet mahdottomalta vaikuttavan eliön, sellainen taatusti on jo olemassa.
Miksihän Kasvien elämästä tyytyi niin vähään?
Ehkä Tehdas Teatterin keväässä nähtävä Eläköön eläimet -esitys kykenee enempään.
Anne Välinoro
Kasvien elämästä Turun Tehdas Teatterissa 28.2.2025 asti. Teoksen takana ovat Tehdas Teatteri, Teatteri Quo Vadis sekä työryhmä Bredenberg&Taussi.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kirja kerrallaan kohti jalkapalloyhteiskuntaa
KOLUMNI | Olli Sotamaa arvioi uuden sarjakauden kynnyksellä suomalaisen jalkapallokulttuurin kypsyyttä ja jakaa vinkkinsä parhaista suomenkielisistä jalkapallokirjoista.
Teatteri on leikkiä ja totta – Leea Klemola naurattaa ja viihdyttää vakavilla ja kipeillä asioilla
ESSEE | Ulla-Maija Svärd kirjoittaa Leea Klemolan näytelmien herättämistä ajatuksista ja siitä, ettei teatteritaiteen tarkoitus oli pitää arkea loitolla vaan tuoda siihen sisältöä.
Pyhän pihlajan varjot runoudessa – karjalaisen kulttuurin jättämät jäljet suomalaiseen lyriikkaan
RUNOUS | Karjalan kielen ja kulttuurin kaiut näkyvät suomenkielisessä modernissa ja nykyrunoudessa. Kieli on kulttuurin ytimessä, se heijastelee ajattelun universumia, ja siksi juuri lyriikka on mitä parhain näkymä karjalaisuuteen.
M.A. Castrénin wau: Suomen kielen aikakausi tieteen kielenä saattaa jäädä reilun sadan vuoden mittaiseksi
KOLUMNI | Autonomian ajan kielentutkijat työskentelivät itseään säästämättä kohottaakseen suomen laaja-alaisten sivistyskielten joukkoon.