Suomalaisia kirjoja käännetään ahkerasti eri kielille – vuosittain ulkomailla ilmestyy jopa 450 suomalaista kirjaa

Kirjan ystäviä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa. Kuva: Hannele Jyrkkä

Sirpa Pääkkönen, teksti

Suomalainen kirjallisuus kiinnostaa maailmalla. Viime vuosien käännetyimpien kaunokirjallisten teosten joukkoon kuuluu Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys, joka on myyty 21 kielialueelle vuodesta 2019 lähtien. Pirkko Saision Helsinki-trilogia on myyty kymmenelle kielialueelle. Iida Turpeisen Elolliset on myyty 28 kielialueelle ja se on kansainvälisesti menestynein suomalainen esikoiskirja.

Suomalaisen kirjallisuuden viennistä keskusteltiin torstaina Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa, jonne FILI oli järjestänyt Kirjan tie maailmalle -tapahtuman yhteistyössä Finlands svenska författareföreningin, Suomen Kirjailijaliiton ja Suomen tietokirjailijoiden kanssa. FILI on kirjallisuusviennin asiantuntija- ja tukiorganisaatio, joka tukee ja edistää suomalaisen kirjallisuuden ilmestymistä maailmalla. FILI on osa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa.

Vuosittain ulkomailla ilmestyy 400–450 suomalaisen kirjallisuuden käännöstä noin 40 eri kielellä. Viime vuonna käännöksiä oli 435, ilmenee FILIn käännöstietokannasta.

Tänä vuonna FILIn painopistealueet ovat ranskankielinen ja saksankielinen Eurooppa.

Kirjallisuusagentti Viivi Arelan mukaan ulkomaisia kustantajia kiinnostavat tällä hetkellä etenkin kaunokirjallisuus ja modernit klassikot. Juonivetoiset kirjat, sukutarinat, kauhu, fantasia ja rikoskirjallisuus löytävät kustantajia.

Myös lastenkirjallisuudessa ulkomaisia kustantajia kiinnostavat kauhutarinat. Lisäksi suosittuja ovat realistiset lastenkirjat ja lasten sarjakuvat. Lastenkirjallisuus myy usein silloinkin, kun kirjamarkkinoilla on muuten vaikeaa. Arelan mukaan kuluttajat karsivat siitä viimeiseksi.

Tietokirjoja käännetään vähemmän kuin kaunokirjallisuutta ja lastenkirjallisuutta. Tietokirjoista suosittuja on varsinkin tarinalliset tietokirjat.

Viivi Arela edistää työkseen suomalaisen kirjallisuuden vientiä maailmalla. Kuva: Sirpa Pääkkönen

Kirjan on ylitettävä monta kynnystä ennen kuin sitä aletaan kääntää eri kielille.

– Ulkomaiselle kustantajalle käännöstyö on kallista. Suomi on pieni kielialue ja suomea osaavia kääntäjiä on vähän. Vaikka kirja olisi palkintoehdokkuuksia saanut ja kotimaassa hyvin suosittu teos, se ei välttämättä menesty ulkomailla, Arela sanoo.

Kirjan markkinointia edistää suomalainen erityisosaaminen. Hyvä käännöskirja on leimallisesti suomalainen, mutta kuitenkin sellainen, että suomalaista kulttuuria tuntematon lukija voi sen ymmärtää.

Kansainvälisillä markkinoilla on tärkeää, että kirjalla on tietty kohderyhmä. Uutuus ei ole edellytys käännöksissä, koska kirjan elinkaari ulkomailla on pidempi kuin kotimaassa.

Kirjan kääntäminen kestää usein pitkään. Kirja voi olla valmis markkinoille vasta useita vuosia sen jälkeen, kun kirjasta on ensimmäisen kerran puhuttu kansainvälisen kustantajan kanssa.

Kirjallisuusvientitapahtumaan osallistui kaunokirjallisuutta kirjoittavia kirjailijoita, tietokirjailijoita ja lastenkirjallisuuden edustajia.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua