Kuvat: Mikael Niemi / Like
KIRJAT | Romaanin punainen lanka on sukukronikka, jonka alku on 1900-luvun alkupuolella syntynyt veljesriita Wilhelm ja Eino Vanhakosken välillä.
”Parhaimmillaan Niemen voimakas teksti on luonnon sekä vähäväkisten ja heidän elämänsä kuvauksessa.”
ARVOSTELU

Mikael Niemi: Silkkiin kääritty kivi
- Suomentanut Jonna Joskitt-Pöyry.
- Like, 2025.
- 512 sivua.
Mikael Niemen Silkkiin kääritty kivi (Like, 2025) on tekijänsä toistaiseksi kaunein ja kiihkein romaani. Tiiliskiven kokoiseen teokseen mahtuu useita teemoja, jotka nivoutuvat toisiinsa saumatta noin sadan vuoden mittaisella aikajanalla. Näyttämö on Tornionjokilaakso ja sen maisemat, joissa Niemi vietti lapsuutensa ja joita hän kuvailee suurella rakkaudella.
Kirjan punainen lanka on sukukronikka, jonka alku on 1900-luvun alkupuolella syntynyt veljesriita Wilhelm ja Eino Vanhakosken välillä. Toinen veljeksistä on suunnitelmallinen ja laskelmoiva, toinen perää oikeudenmukaisuutta työväelle.
Wilhelm Vanhakoskella on sukutila, arvostettu asema lestadiolaisena saarnamiehenä ja vaikutusvaltaisena Pajalan kuntalaisena. Eino yrittää onneaan tervanpolttajana, mutta jää köyhäksi torppariksi. Einon ainoa voitto Wilhelmistä on Saara, jota molemmat havittelivat vaimokseen.
Yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuudet tulevat räikeästi esiin, kun tiettömille metsätaipaleille aletaan rakentaa teitä. Pajalan tieyhtymä painaa kepulikonstein urakkahintoja alas ja työväki alkaa järjestäytyä; edessä on seutukunnan ensimmäinen lakko. Niemen rikkaan kielen ja kuvailun avulla lukijan on helppo kuvitella itsensä paikan päälle ja nähdä molemmat osapuolet.
Vanhakosken suvun tarina jatkuu nykypäiviin asti ja sen myötä lukija seuraa ruotsalaisen kansankodin nousua ja vähän sen alamäkeäkin. Vaikka suku on pieni, yllätyksiä riittää loppuun asti. Suvun historia paljastuu vähitellen, lukija pysyy hyvin mukana pitkästä aikajanasta huolimatta.
* *
Parhaimmillaan Niemen voimakas teksti on luonnon sekä vähäväkisten ja heidän elämänsä kuvaajana. Kirjailija on tutkinut kotiseutunsa historiaa paljon ja siitä lukija pääsee nauttimaan.
Tornionlaakson monikielisyys ei Jonna Joskitt-Pöyryn suomennoksessa tule esiin muuten kuin mainintoina kielen vaihtumisesta puhujien välillä; jotkut puhuvat suomea, toiset ruotsia ja jotkut meänkieltä.
Suomenkielinen teos on sujuva, mutta vielä yksi oikolukukierros olisi tehnyt siitä vielä paremman.
Romaanissa silkkihuivi on kaunis haave paremmista ajoista ja vapaudesta. Yksi tapa saavuttaa ne on kätkeä huiviin kivi.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Jörn Donner lehtikirjoittajana – arviossa Kai Ekholmin Kirjoittaminen on helvettiä
KIRJAT | Jörn Donner oli intellektuelli, joka pani meidät reagoimaan ja ajattelemaan, kenties tuntemaan itsemme hieman paremmin.
Outo mies Venäjältä tapetaan itärajalle, minkä myötä Arto Ratamolla on käsissään vuosisadan soppa – arviossa Shivan silmä
KIRJAT | Uusimmassa Arto Ratamo -seikkailussa kuvaillaan pelottavan realistisesti, miten suurvaltojen sählääminen voi johtaa kolmanteen maailmansotaan.
Noitamaista cottagecorea – arvosteltavana Magdalena Hain Teen ja loitsujen vuosi
KIRJAT | Neljän kertomuksen kokonaisuus vie nuorten noitien kokemusten äärelle. Lempeä ja turvallinen kirja tarjoaa rauhan hetken, mutta on myös kiinni tärkeissä asioissa, eikä vain pakene todellisuutta.
Janne Saarikiven esseet kattavat näennäisen kepeästi laajan kirjon ihmisen elämää – arviossa Kieli vie
KIRJAT | Kieli vie käsittelee yhteiskunnallisia kysymyksiä, yliopistomaailman arkipäivää, matkustelua sekä kielitieteilijän asiantuntevia ja hauskojakin etymologisia löydöksiä.




