Walleniuksen Vapriikki. Kuva: Petri Hänninen

1

Walleniuksen Vapriikki on Juupajoella sijaitseva taidekeskus. Aloitimme kulttuurivierailumme Vapriikin erinomaisella brunssilla. Näyttelyistä mieleen jäivät erityisesti Heidi Heinosen voimakkaat kukkamaalaukset sekä Carina Chelan abstraktit maalaukset. Näyttelyt jatkuvat tien toisella puolella Koskenjalan museossa, missä Eeva Flyktmanin mosaiikkityöt tekivät vaikutuksen.

Aivan Vapriikin kainalossa sijaitsee Juupajoen rotko, joka sekin on täynnä luontopolkujen varteen ripoteltuja mystisiä metsän otuksia. Vehreän rotkolaakson pohjalla kiemurtelee kimmeltävä joki, joka synnyttää rotkoon oudon, trooppisen ilmaston. Eri reiteistä pisin on kaksi kilometriä, lyhyin nelisensataa metriä.

Eeva Flyktmanin mosaiikkiteos Kovalevy täynnä. Kuva: Petri Hänninen

2

Kesäkurssit ovat hieno tapa irtautua arjesta, sekä samalla sivistää ja toteuttaa itseään. Marianne Lukkarisen Hyvinvointitaiteen kurssi Limingan taidekoulussa avasi oman taideblokkini kirjaimellisesti hengästyttävällä tavalla.

Kurssilla tehtiin yhdessä pieniä tehtäviä, ja sen jälkeen kukin sai vapaat kädet toteuttaa itseään. Olin rakentanut taideblokkini käytännöllisyyslähtöisesti, ja blokit istuivat luovuuteni esteenä kuin synkkä, masentunut norsu. Yksi niistä oli, että teosten tulee olla pieniä, jotta niille löytyy säilytyspaikka. Keskustelu Mariannen kanssa vapautti minut tekemään jälleen isoja töitä, ja kas kummaa, parin työn jälkeen alkoi tapahtua.

Ensimmäinen ajatukseni oli hylätä pensselit, mutta pian maalausveitsikin sai kyytiä, ja levitin väriä suoraan tuubista, mitään ajattelematta ja tiedostamatta. Sydän hakkasi ja hengästyin työskennellessäni, ja jälkeenpäin minusta tuntui, että sydän löi kevyemmin. Kuin suuri synkkä möykky olisi poistunut sen päältä.

Kurssin antia löytyy omalta Instagram-tililtäni.

3

Tappajan jäljet on John Boormanin ohjaama rikoselokuva vuodelta 1967. Elokuva perustuu Richard Starkin pulp-romaaniin The Hunter, ja rooleissa nähdään muun muassa Lee Marvin, Angie Dickinson ja Carroll O’Connor. Stark oli Donald E. Westlaken kirjailijanimi.

Oikeuskiistojen vuoksi elokuvaa on vaikea löytää DVD:nä (minäkin sain sen kaverilta lainaksi), ja luultavasti samasta syystä päähenkilön nimikään ei ole Parker vaan Walker.

Tappajan jäljet tuo mieleen Mike Hodgesin ohjaaman Tappakaa Carterin (1971). Molemmat ovat kömpelöitä ja paikoin epäuskottavia elokuvia, mutta juuri siitä syystä niin raikkaita ja kepeitä. Molemmissa on myös komeaa kameratyöskentelyä ja hyvää näyttelijäntyötä.

Tappajan jäljet eli Point Blank.

4

Nostalgiset tv-sarjat! Pelasimme Lautapelit.fi:n julkaisemaa Trekking Through History -lautapeliä, jonka yhtenä toimintona aikamatkalaiset voivat hidastaa kulkuaan käyttämällä kristalleja.

Aikamatkailun ja kristallien yhdistelmä nosti mieleeni lapsuudesta tutun tv-sarjan Kristallikivien salaisuus, jota minun muistini mukaan esitettiin aina ennen Seitsemännen tien salaisuus -sarjan jaksoja vuonna 1983. Kristallikivien salaisuus oli norjalainen komediaseikkailu, jossa hölmö joukkio etsi kristalleja voidakseen jatkaa aikamatkaansa.

Muuten, hieno yksityiskohta Trekking Through History -lautapelistä: pelin kortteihin on kerätty positiivisia historian tapahtumia, ei iänikuisia sotia ja murhia.

Mikko Saaren kirjoittaman arvion pelistä löydät täältä.

5

Toinen nostalginen tv-sarja oli Tripodien aika, jota esitettiin Suomessa vuosina 1986–1987. BBC:n tuottama sarja perustui John Christopherin samannimiseen romaanisarjaan (WSOY, 1979; suom. Antti Mäyrälä). Tv-sarja teki aikoinaan sellaisen vaikutuksen, että minulla on siitä yhä tarkkoja muistikuvia mieleeni syöpyneenä. Valitettavasti sarjan tuotanto jäi kesken kahden kauden jälkeen.

Vihdoin, eli melkein 40 vuotta myöhemmin, päätin viettää kesän lukemalla Christopherin romaanitrilogian. Avaruudesta tulleet Mestarit ovat valloittaneet maapallon ja alistaneet ihmiset valtaansa päähän asennettavilla kapeilla. Koko ihmiskunta on taantunut teollistumisen aikaa edeltävälle tasolle. Päähenkilö päättää välttää kapituksen ja liittyy vastarintaliikkeeseen, joka lähettää hänet Mestarien kaupunkiin ottamaan selvää miten avaruuden valloittajat voisi tuhota.

Teoksen dilemma on, että vaikka ihmiskunta on menettänyt vapaan tahtonsa, Mestarit ovat samalla lopettaneet sodat ja kahakat. Onko parempi elää rauhallisessa orjuudessa vai sotaisassa vapaudessa?

Petri Hänninen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua