Luvattu maa -elokuvassa sydänten aateliset taistelevat sääty-yhteiskunnan julmaa lääninherraa vastaan

12.04.2024
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Kapteeni Kahlen (Mads Mikkelsen). Kuva: Henrik Ohsten / Zentropa

ELOKUVA | Pohjoismaissakin on ollut orjuutta. Edistyksen kärkimaana pidetyssä Tanskassakin maaorjuus oli voimassa vielä 1700-luvulla, mutta valistusaatteet valtasivat alaa hitaasti.

”Mads Mikkelsen tuo raivaajasankarinsa hahmoon kirveellä veistetyn vankkaa karismaa.”

ARVOSTELU

3 out of 5 stars

Luvattu maa

  • Ohjaus: Nikolai Arcel
  • Pääosissa: Mads Mikkelsen, Amanda Collin, Melina Hagberg, Simon Bennebjerg, Kristine Kujath Thorp
  • Ensi-ilta: 12.4.2024

Luvattu maa -elokuva alkaa köyhäintalosta, josta päähenkilö, kapteeni Ludvig Kahlen (Mads Mikkelsen) lähtee käymään kuninkaanlinnassa, koska Tanskan keskushallinnossa elää ajatus viljelyskelvottomiksi uskottujen nummien raivaamisesta asutukselle siten, että verohelpotuksia olisi luvassa. Kahlen, joka uskoo meritokratiaan vähän ennen aikojaan, pyrkii sosiaaliseen nousuun. Sillä hän, keittiöpiian ja kartanonherran äpärälapsi, on edennyt armeijassa kapteeniksi ja tahtoo raivauspalkkiokseen aatelisarvon, kartanon ja palkollisia.

Hoviherratpa tekevät jäykälle, naiiville pyrkyrikapteenille ilkeän jekun: antavat raivattavaksi kelvotonta maata ihan vain pitääkseen juopon kuningas Fredrik V:nnen hiljaa ja tyytyväisenä siihen, että joku on nummia asuttamassa. Herrojen hyväntahtoisuus on kieroa, sillä maapalanen sijaitsee kulmalla, jota paikallinen lääninherra ja laamanni Schinkel (Simon Bennebjerg) pitää omaisuutenaan.

* *

Elokuvan draama on kahden miehen kaksintaistelua maapalasta ja vallasta: toisella on takanaan aatelisarvo ja asema, kun taas toisella on kuninkaallisella sinetillä vahvistettu lupakirja. Taistelun edetessä Kahlenia alkaa käydä sääliksi, sillä juttu saa raamatullisten koettelemusten sävyä, kuin hän olisi Vanhan testamentin Jobin kirjan päähenkilö. Hän saa kaiken vain menettääkseen sen, kunnes lopulta alkaa ymmärtää lännenelokuvan sankarin tavoin, että hän on vieras omalle ajalleen eikä hänellä ole jäljellä muuta kuin lähteminen.

Luvattu maa -elokuva pohjautuu tanskalaiskirjailija Ida Jessenin suomentamattomaan romaaniin Kaptajnen og Ann Barbara.

* *

Ohjaaja Nikolai Arcel on ilmeisen mieltynyt Tanskan 1700-luvun aristokraattien edesottamusten kuvaamisen, sillä hänen noin kymmenen vuoden takainen elokuvansa Kuningatar ja henkilääkäri (2012) sijoittui liki samoihin aikoihin kuin Luvattu maakin: 1700-luvun puolivälin tienoille, jolloin Tanskan maaseudulla vallitsi vielä maaorjuus ja valtakunnan huipulla kävi hassahtaneita hallitsijoita.

Mads Mikkelsen tuo raivaajasankarinsa hahmoon kirveellä veistetyn vankkaa karismaa. Elokuva tekee päähenkilöstään jossain määrin anakronistisen tyypin antaen hänelle edistyksellisempiä mielipiteitä kuin hänellä olisi oikeastaan voinut ollakaan.

Bastarden

Ilkeiden ihmisten haukuista ei kannata välittää, saa Melina Hagbergin esittämä romanityttö Anmai Mus kuulla kapteeni Kahlenilta. Kuva: Henrik Ohsten / Zentropa

* *

Se, että Kahlen puolustaa hoivissaan olevaa romanilasta Anmai Musia (Melina Hagberg) maatilalle töihin tulleiden saksalaissiirtolaisten vihamielisyyttä vastaan, vaikuttaa sankarihahmon romantisoinnilta. Pilapiirrosmaisen julman aristokraatin De Schinkelin maatilalta karannut maalaisnainen Ann Barbara (Amanda Collin) saa piilopaikan Kahlenin luota.

Kapteeni ja hänen etupäässä naispuoliset liittolaisensa voittavat, koska heidän ensimmäinen voittonsa on moraalinen. On siis selvää, että De Schinkelin alistavalla julmuudella ei ole mahdollisuuksia.

Luvattu maa on tiettyyn mittaan sentimentalisoitu tarina, mutta varsin katsomiskelpoinen. Parasta elokuvassa ovat Mikkelsenin jylhä pääosasuoritus ja kuvaaja Rasmus Videbækin lännenelokuvamaisen komeat kuvat Jyllannin nummimaisemista.

Antti Selkokari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua