Haikeaniloista juutalaisten ja romanien musiikkia – arviossa Kriljan Sosnitsa ja Salamanderin Jojnes Trojm

Kuvat: Liljans Musik

Epävakaan ja sotaisan aikamme keskellä on hyvä kääntyä välillä katsomaan ja kuuntelemaan, mitä inhimillinen kulttuuri on luonut keskellä levottomia aikoja ja paikkoja.

Ruotsalaiset maailmanmuusikot tarjoavat erinomaisen kattauksen kulttuuristen vähemmistöjen musiikkia. Ruotsissa juutalainen musiikki ja romanimusiikki ovat myös kansallisen vähemmistön musiikkeja. Kansalliset vähemmistöt ovat maassa pitkään asuneita ja heillä on erityisiä oikeuksia kielensä ja kulttuurinsa suhteen. Muut kansalliset vähemmistöt Ruotsissa ovat muuten saamelaiset, ruotsinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset.

Romanit ja juutalaiset ovat molemmat olleet valtakulttuurien ulkopuolisia. Historiassa heillä ei ole useinkaan ollut täysiä kansalaisoikeuksia. Juutalaisten lisäksi keskitysleirit täyttyivät myös romaneista.

* *

Göteborgilaiset muusikot Marita Johansson, Jonas Liljeström ja Emil Pernblad muodostavat kaksi eri kokoonpanoa, jotka esittävät keräämänsä kansanmusiikin tulkintoja. Kriljan Sosnitsa-albumin (Liljans musik, 2023) musiikki kasvaa itäeurooppalaisen romanimusiikin traditiosta, jota yhtyeen laulaja Johansson on tutkinut ja kerännyt jo vuosikymmenten ajan. Salamanderin Jojnes Trojm -levyn (Liljans musik, 2023) juutalainen musiikki taas on enemmän viulisti Liljeströmin intohimoa ja tutkimuksen tulosta. Molempiin musiikkiperinteisiin solahtaa joustavasti flamencokitaristi Pernblad, joka soittaa Salamanderin levyllä irlantilaista buzukia. Levytyksessä vierailee myös kontrabasisti Johannes Lundberg.

Monien romanilaulujen alkuperä on Venäjän romanien parista. Muutama lauluista esitetäänkin venäjäksi, mutta suurin osa romanin kielellä. Salamanderin lauluissa soivat lähinnä jiddish, ladino (”juutalainen espanja”) ja heprea. Juutalaisen musiikin perinnealuetta on ollut koko Välimeren ympäristö kuten myös pohjoisempi Eurooppa. Albumi valottaakin Portugalin ja Espanjan alueilla asuneiden sefardijuutalaisten vähemmän tunnettua musiikkia.

Romanimusiikkia ja juutalaista musiikkia yhdistävät monet seikat. Aiheet ovat usein kaipuusta, menetyksestä, rakkaudesta, kodittomuudesta, pakolaisuudesta. Ilokin ilmaistaan mollissa ja tuska nopeassa tanssissa. Myös humoristinen riiauslaulu flirttailee haikeaniloisesti. Rubatomaisuus luo tilaa tunteille, accelerando tihentää loppuhuipennukseen. Kriljan ja Salamanderin tulkinnoissa yhdistyy usein samaan kappaleeseen hidas laulu ja sitä seuraava tanssi. Viulu ja kitara toimivat sekä soolo- että säestyssoittimina. Nopeampia kappaleita Marita ja Jonas rytmittävät tamburiinilla, kehärummulla ja sormisymbaaleilla.

Juutalaismusiikkialbumin nimikappale Jojnes Trojm sai alkunsa Jonas Liljeströmin unessa kuulemasta melodiasta. Rajat musiikkityylien välillä ovat muutenkin hämärät, välissä käväistään renessanssin Ranskassa ja Friisinmaalla Luoteis-Saksassa. Sosnitsa taas on osoitus siitä, että juutalaisen ja romanimusiikin esittäjät ovat saaneet vaikutteita toisiltaan ja soittaneet yhdessä ja erikseen toistensa repertuaaria.

Marita Johanssonin ilmaisuvoimainen lauluääni tekee hypnoottisen vaikutuksen. Kuulin kokoonpanoa ensimmäinen kerran vuosi sitten livenä Matarengin kirkossa. Tuolloin mieleni siirtyi vanhoihin lestadiolaisiin seurapirtteihin. Ajattelin, että tunnelmassa on jotain samaa. Ikään kuin tämä veisuu voisi jatkua iän kaiken ja minä vain lepään suloisessa ikävässä. Levytysstudiossa elävän konsertin tunnelma ei ole onneksi kadonnut. Muusikot aistivat toisiaan harvinaisella intensiteetillä ja kietovat syleilyllään kuulijan toisiin maailmoihin.

Kuka tuottaisi nämä upeat muusikot keikalle Suomeen?

Marja Mustakallio

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua