Kun me soitetaan, sinä tanssit – kysyttävää? Arviossa Aavikon Sound of Muysic

Kuvat: Markus Aspegren / Soit se silti

Siilinjärveltä kotoisin oleva Aavikko on luonut omannäköistään pörisevän surisevaa ja tanssijalkoihin käyvää ”elektro muysicia” vuodesta 1995 alkaen. Trio on ilahduttanut musiikinystävien korvia ja lanteita kuuden studioalbumin ja lukemattomien hikisten keikkojen verran. Musiikki ja mystiikka kohtaavat omaleimaisesti Tomi Kososen koskettimilla, Paul Staufenbielin syntetisaattorilla ja Tomi Leppäsen metronomintarkoilla lyömillä pitkin öistä Viitostietä soljuvalla musiikillisella matkalla.

Pitkän matkan valitsemaansa polkua kulkenut kulttiyhtye ei ole pelännyt haastaa itseään, kuten se teki syleilemällä harmonisempaa New Age of Muysiciä rummuista riisutulla Okeanos-levyllä vuonna 2016. Seiskalevy Sound of Muysicillä (Soit se silti, 2023) liikutaan silti tunnelmaltaan seesteisen raukean mutta tehokkaasti kilometrejä nakuttavan klassisemman Aavikko-soundin parissa, jossa säristään toki entistäkin sähköisemmin. Vokaalipuolella ollaan vocoderin syleilyssä mutta hyödynnetään onnistuneesti myös vierailijoita.

* *

Yhtyeen moton mukaisesti nimetty avausraita We Play – You Dance on veikeästi niskaa liikuttavassa, yliaktiivisen tasohyppelypelin mieleen tuovassa, mutta toteavan seesteisessä melodisuudessaan heti asian ytimessä. Aavikon tyynen vauhdikas groove on harvoin kuulostanut yhtä energisen tuoreelta.

Muutaman asteen kaarevampia ja isompia maisemallisia sivellyksiä hyödyntävä Positive jatkaa hyvällä draivilla ja tanssijalkoihin vetoavalla sykkeellä. Sähköisten pyörteiden, nakuttelun, pöristelyn ja efektoitujen iskulauseiden tarjoilu leppoisan eteerisesti leijuvan mutta vauhdikkaasti lentävän elektromaton koristeena on harvoin kuulostanut yhtä maukkaalta.

Liquid sykkii hetken metallisessa luolassa, kunnes rullaa tynnyrinsä taidokkaasti ulkoilman reippailuun. Hypnoottisesti jumittava Muysic Non Stop tasapainottaa kulmikkaan monotonisen toiston värikkäästi pyörteilevän soiton päälle, muttei jumahda. Dance Or Standin ”hyvän rupsun koulukuntaa” edustava efektipörinälausunta puolestaan jumittaa hiukkasen liikaa, vaikka kasvaakin tyylikkäästi pienin askelin.

Soullaulaja Nicole Willisin tulkitsema Space Disco Muysic toimii paremmin laulun kuin lausunnan osalta. Willisin sielukas ääni kuulostaa hauskalta Aavikko-filtterin läpi soivana ja osana pehmeän sähköisesti surffaavaa, mutta aavikkomaisesti häröilevää avaruusdiskoaallokkoa. Ehdottomasti lisää vastaavanlaisia yhteistöitä toivoisi jatkossakin.

Rutisten käynnistyvä El Camry pyörteilee seesteisen kuulaasti öisellä aavikolla, C64-pelimaailman tökköisyyttä hyvällä tavalla hyödyntäen. Muyseum maalaa vieläkin herkullisemmin ja juuri sopivalla määrällä rakennuspalikoita ja kasvaa viiden minuutin sähköiseksi seikkailuksi, jossa mutkat ovat loogisia mutta korkeudet alkavat huimata.

Viimeisenä tyrmäysiskuna soiva Beat Goes On vääntää jo kymmenen sekunnin jälkeen grooveruuvin yhteentoista ja rutisee herkullisesti muovisen mutta samaan aikaan elävillä keuhkoilla hengittävän elektrosurfin aallonharjalla.

Aavikko osaa lipua tahmean sulavasti tavalla, jota muut eivät yhtä suvereenisti hallitse. Sound of Muysic on ärhäkän sulava päivitys ennestäänkin uniikkiin soundiin.

Ilkka Valpasvuo

* *

Kulttuurigaala lähestyy!

Kulttuuritoimitus on ehdokkaana Vuoden kulttuuriteoksi Suomen Kulttuurigaalassa. Voit kannustaa meitä kotisohvalta käsin Ylen suorassa lähetyksessä perjantaina 24.11.2023!

#kulttuurigaala #kulttuuri 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua