Kuvat: Docendo / Crime Time
KIRJAT | Kirjailija Anneli Kannon ensimmäinen dekkari avaa Näkijä-nimisen sarjan, jolta kirjailija lupaa rikosten selvittelyä Maria Langin ja Agatha Christien hengessä.
”Haihtuneet on sujuva ja viihdyttävä romaani, mutta dekkarina jännitettä saisi olla enemmän.”
ARVOSTELU
Anneli Kanto: Haihtuneet – Näkijä, osa 1
- Crime Time, 2023.
- 254 sivua.
Anneli Kanto on palkittu kirjailija, jonka tutumpaa tuotantoa ovat aikuisten romaanit, lastenkirjat, näytelmät ja myös televisiokäsikirjoitukset.
Uutena aluevaltauksena Kanto on lähtenyt dekkareiden maailmaan: ”Halusin kirjoittaa dekkarin Maria Langin tai Agatha Christien hengessä. Ei kovaksi keitettyä, ei yhteiskunnallista, ei realistista, ei poliiseja, ei rikoslaboratorioita. Näiden sijaan nokkela juoni, mielenkiintoisia henkilöitä ja paljon johtolankoja”, Kanto on sanonut.
Haihtuneet (Crime Time, 2023) kertoo Näkijästä, itseoppineesta meediosta, joka ei ihan itsekään aina usko omiin näkyihinsä, mutta yrittää ansaita leipänsä hyväuskoisten terapeuttina. Näkijä saapuu pieneen Kirkkojärven kylään: ”Kun on asettunut korkeampien voimien palvelukseen pitää totella”.
Näyttävästi pukeutunut punatukkainen Näkijä kiinnittää marketin ilmoitustaululle mainoskylttinsä, jossa hän meediona lupaa unien tulkintaa, Tarot-korteista lukemista, tunnelukkojen avausta ja yhteyttä henkimaailmaan ja vainajiin. Puhelinkonsultaatiotakin on saatavilla.
Kirkkojärven kylää johtaa voimakkaasti ja kontrolloivasti vaikuttava uskonlahko, jonka karismaattinen johtaja on saarnaaja Luukas Markusson. Veripuhtaat on saarnaajansa luoma ja ylläpitämä järjenvastainen uskonnollinen yhteisö. Lahkon mukaan ihmiset jaetaan veriryhmänsä perusteella veripuhtaisiin. Kaikenlainen keinotekoisuus on kiellettyä.
Kylän lähihistoriassa on tapahtunut katoamisia, jotka ovat jääneet mysteereiksi. Saarnaaja Markussonin tytär Rebekka ja hänen paras ystävättärensä veripuhtaisiin kuuluva Silja. Siljan sisar Selina, saarnaajan pojan Markuksen mielitietty, kantaa huolta tyttöjen katoamisesta. Molempia yhdistää kadonneet tytöt.
Samoihin aikoihin katosi myös paikallisen maalitehtaan johtaja eikä sekään ole selvinnyt.
Oman osuutensa kylän eripuraisuuteen tuo suunnitelmissa oleva rakennusprojekti, joka edellyttää Kirkkojärven Pyhälammen ruoppausta. Sitä eivät kaikki kylän asukkaat hyväksy.
Selinasta tulee meedioksi itseään kutsuvalle Näkijälle ensimmäinen otollinen asiakas ja kalenteriin tulee ensimmäinen merkintä. Näkijä pääsee aloittamaan työnsä. Paranormaalit ilmiöt loistavat poissaolollaan ja suurempi merkitys onkin keskusteluilla.
Selvittelyä rajoittaa ja on rajoittanut kaiken aikaa kylällä voimakkaasti Luukas Markusson, ja kylälle tullut näkijä sekoittaa ja vaarantaa saarnaajan luomaa kyläläisten horjumatonta uskoa.
Haihtuneet onkin ennen kaikkea tarina älyttömästä uskonlahkosta, joka ajaa pienen kylän ihmiset vahtimaan toisiaan. Aistittavissa on pelon ilmapiiri, johon näkijä sekaantuu.
* *
Anneli Kanto ei varsinaisesti kirjoita perinteistä poliisidekkaria, eikä tässä veri roisku eikä rikostutkinnalla ole isoa roolia. Näkijän tarina on osa kokonaisuutta, mysteeri itsessään.
Kirjailija luo tarinan uskonlahkosta, meediona itseään elättävästä näkijästä, joka saa kuitenkin kyläläiset vähitellen luottamaan itseensä. Niin, että hänet koetaan toisaalla jo vaaraksi yhteisölle. Saapa teoksessa Kirkkojärven kunnallispolitiikkakin oman osuutensa.
Haihtuneet on sujuva ja viihdyttävä romaani, mutta dekkarina en ihan sitä pitänyt. Jännitettä saisi olla enemmän, nyt kirjan saattoi välillä jättää kesken ja jatkaa lukemista myöhemmin.
Tämä on ensimmäinen osa aiottua dekkarisarjaa ja mielenkiinnolla odotan, mihin Näkijän tie seuraavaksi vie.
Irmeli Heliö
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kielletty rakkaus ja karu luonto – arviossa Ingeborg Arvolan Jäämeren laulu
KIRJAT | Norjalaiskirjailian 1800-luvulle sijoittuvan romaanin päähenkilö kaipaa elämää, jossa voisi tarjoa kahdelle pojalleen edes toisinaan lohisoppaa ja piimää.
Hajonneen perheen toipumista ja uusia ruumiita – arviossa Satu Rämön Rakel
KIRJAT | Hildur-sarjan neljännessä osassa avataan perheen äidin kohtaloa ja selvitellään siihen kytkeytyviä nykypäivän rikoksia.
Kuka puolustaisi paperittomia – arvioitavana Anneli Kannon Kaivatut
KIRJAT | Afgaanitytön katoaminen ei virkavaltaa kiinnosta, joten Noora Näkijä päätyy selvittelemään paperittoman maahanmuuttajan katoamista Näkijä-trilogian päätösosassa.
Sinkkuus – epätoivoa vai auvoa? Henna Karppinen-Kummunmäki kirjoittaa parisuhteettomuudesta ennen ja nyt
KIRJAT | Ilman parisuhdetta elävien määrä on Suomessa koko ajan lisääntynyt. Henna Karppinen-Kummunmäki esittelee pariutumattomien elämää ja seurustelukulttuuria eri aikoina.