Suvi-Sini Peltola. Kuva: Kari Sunnari
TEATTERI | Kristian Smedsin kirjoittama näytelmä kertoo prostituoitu Sonja Marmeladovan näkökulman Rikoksen ja rangaistuksen tarinasta. Kellariteatterissa roolissa hehkuu Suvi-Sini Peltola.
”Sad Songs from the Heart of Europe on Samuli Reunasen ohjauksessa paljas ja hötkyilemätön esitys.”
ARVOSTELU
Sad Songs from the Heart of Europe.
- Käsikirjoitus: Kristian Smeds
- Ohjaus: Samuli Reunanen
- Lavalla: Suvi-Sini Peltola
- Ensi-ilta: Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatteri 21.2.2023.
Fjodor Dostojevskin Rikos ja rangaistus on romaani, josta on moneksi. Nuoren Rodion Raskolnikovin kujanjuoksu syyllisyyden syövereissä on nähty milloin yleisinhimillisenä moraliteettina tai varhaisena psykologisena dekkarina, milloin aikaansa kommentoivana tendenssiromaanina. Sitä on pidetty sekä edistystä vastustavana että sitä myötäilevänä. Sen kristilliset ja eksistentiaaliset ainekset ovat vaikuttaneet tuhansien kirjoittajien, filosofien, ylipäänsä ihmisten työhön, ajatteluun ja maailmankuvaan.
Romaani on kestänyt aikaa. Sen kuvaus on niin elävää ja tarkkaa, että Raskolnikovin kuumeiseen tuskaan voi miltei samastua. Jos seurauksena on kuvattu henkinen kipu, kannattaa yrittää olla murhailematta ketään. Toki se on sinänsä hirveää ja väärin muutenkin.
Rikos ja rangaistus ei kuitenkaan yltäisi taideteoksena kaikkeen runolliseen mittaansa ilman Sonja Marmeladovan hahmoa. Sonja toimii prostituoituna, jotta saisi rahaa köyhälle perheelleen, mikä romaanin maailmassa on ”pois pesemätön synti”, niin kuin Raskolnikovin tekemä murhakin. Sonjan rooli tarinassa on uhrautua ja auttaa vastentahtoinen Raskolnikov kohti katumusta, joka on ainoa tie kohti syyllisyydestä vapautumista.
Sonja on tunnustava kristitty, jopa innokas uskova. Hahmosta tulee mieleen Raamatun evankeliumien Magdalan Maria, mutta sovittamisen teeman kautta myös itse Jeesus.
Romaanin maailmassa näyttää siltä, ettei Sonjalla ole vaihtoehtoja. Huonossa tilanteessaan hän näkee, että vain tämä nuori murhaaja, joka kohtelee häntä vieläpä melko huonosti, olisi ainoa keino toteuttaa elämää. Mikä selittää Sonjan toimintaa?
* *
Kristian Smeds kirjoitti ja ohjasi näytelmänsä Sad Songs from the Heart of Europe alun perin liettualaiselle festivaalille ja näyttelijä Aldona Bendoriutelle vuonna 2006. Myöhemmin materiaaliin tarttuivat ohjaaja Jari Juutinen ja näyttelijä Liisa Sofia Pöntinen, joiden valmistamaa esitystä esitettiin suomeksi ja ranskaksi ympäri Eurooppaa yli viiden vuoden ajan.
Nyt Sonjan tarinaa esitetään Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterissa. Esityksen on ohjannut Samuli Reunanen ja Sonjan roolissa nähdään Suvi-Sini Peltola. Lisäksi näyttämöllä on mukana esityksen musiikin säveltänyt Jarmo Saari, joka soittaa musiikkia livenä.
* *
Sad Songs from the Heart of Europe kertoo Sonja Marmeladovan näkökulman Rikoksen ja rangaistuksen tarinasta. Se rakentuu Kristian Smedsin 2000-luvun alun teksteille tyypillisesti eri hahmojen monologeista. Kohtaukset, joita tässä esityksessä kuvataan sanalla ”laulu”, eivät välttämättä ole draamallisia kohtauksia, vaan ennemmin dramaturgisia näkyjä tai kuvia, joissa on aina myös vahva visuaalinen elementti läsnä.
Suvi-Sini Peltola esittää Sonjan tarinan kaikkia hahmoja. Keskeisiksi hahmoiksi Smedsin tekstissä ovat valikoituneet Sonjan juoppo isä, nimineuvos Marmeladov, jonka viinahammasta kolottaa vakituisesti, Sonjan äitipuoli, ulkoisesta kunnioituksesta ja titteleistä kiinnostunut Katerina Ivanovna, sekä tietenkin itse murhamies Rodeon Raskolnikov.
Peltolan läsnäolo on magneettista. Hänestä säteilee lähes väkivaltainen energia ja vimma. Hänen äänenkäyttönsä eri rooleissa on hämmästyttävää.
Muusikko Jarmo Saaren vähäeleinen läsnäolo antaa Peltolalle rauhoittavan kamaran, johon nojata. Saaren käyttämä instrumenttivalikoima on yllättävä ja äänimaailma mielenkiintoinen. Musiikki rakentaa aistimaailmaa ja tunnelmaa tyylikkäästi. Venäjä-kliseitä ei kuulla.
Esityksen visuaalisen konseptin on suunnitellut Eero Auvinen. Visuaalisena pääelementtinä toimii parikymmentä PAR-valonheitintä, joita käytetään kekseliään dramaattisesti. Alkuun ne on suunnattu kohtisuoraan alaspäin, mikä tuottaa esitykseen kohtalokkaan, jonkinlaisen arkaaisen menneisyyden tunnelman. Myöhemmin ne voi nähdä symboleina vaikkapa päille, kirkon kelloille tai kupoleille.
* *
Samuli Reunanen on kokenut ja monipuolinen ohjaaja, joka ei ole ensimmäistä kertaa Dostojevskin tai Smedsinkään tekstien äärellä. Kun Kristian Smeds toimi Kajaanin kaupunginteatterin johtajana vuosituhannen alussa, oli Reunanen hänen alaisenaan talon ohjaajana.
Reunanen on urallaan liikkunut tyylilajista toiseen varsin notkeasti, mikä lienee syynä siihen, että hän on kysytty nimi isompaa repertuaaria tavoittelevissa teattereissa kautta Suomen.
Songs from the Heart of Europe on Samuli Reunasen ohjauksessa paljas ja hötkyilemätön esitys. Se on pohjattoman vakava esitys, mutta niin ovat sen aiheetkin, köyhyys, kurjuus, ihmisyyden hajoaminen, väkivalta.
Esitys on rytmisesti rauhallinen, ja muistuttaa kuin rituaalista hiekkamandalan rakentamista. Loppupuolella selkeys ja rytmi hieman hajoavat, jättäen kuin avoimen lopun, ja mandalaankin jää epätäydellisyyksiä.
Mitä esitys sanoo Venäjästä? Yksinkertaisesti: Väkivaltaisessa henkisessä ilmastossa kasvaa yleensä lisää väkivaltaa. Esitys näyttää, että toinenkin mahdollisuus on.
* *
Tanskalainen filosofi ja teologi Sören Kierkegaard (1813–1855) kirjoitti vuonna 1846, että jumalaan uskominen on paradoksi. Uskoa ei voi selittää loogisesti tai järjellisesti, joten ihmisen on yksinkertaisesti heittäydyttävä uskon varaan.
Ei tiedetä varmasti, vaikuttiko Kierkegaard Dostojevskiin. Kuitenkin, Dostojevskin ja Smedsin Sonja heittäytyy yksinkertaisesti rakkauden varaan. Muuta hänellä ei ole. Rakkaudesta nousevat niin rohkeus, toiminta kuin halu elää.
Moraalisen valinnan tekee ensin Sonja, ja vasta sitten Raskolnikov, kuin alleviivaten sitä, miten naiset ovat vuosituhansien ajan tehneet myös miesten tunnetyön, kun nämä ovat ensin riehuneet, ja sitten vasta katumuksen myötä nähneet paremman vaihtoehdon.
Aksu Piippo
Sad Songs from the Heart of Europe
- Käsikirjoitus Kristian Smeds
- Ohjaus Samuli Reunanen
- Lavalla Suvi-Sini Pelola
- Visuaalinen konsepti Eero Auvinen
- Lavastussuunnittelu työryhmä
- Pukusuunnittelu Suvi-Sini Peltola ja Eero Auvinen
- Valosuunnittelu Eero Auvinen
- Toinen valosuunnittelija Tero Koivisto
- Musiikki ja äänisuunnittelu Jarmo Saari
- Äänisuunnittelun assistentit Tero Koivisto ja Jarkko Rotstén
- Kampaukset ja maskit Tiina Ryynänen
Ensi-ilta Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterissa 21.2.2023. Esityksiä 22.4. asti. Esityskalenteriin täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Näyttelijät pitävät interaktiivisen murhamysteerin pinnalla – arviossa Tampereen Teatterin Hiuskarvan varassa
TEATTERI | Tuulensuun Palatsin interaktiivisen murhamysteerin tapahtumapaikkana on parturikampaamo. Kesken arkisen aherruksen yläkerrassa tapahtuu henkirikos.
Näyttävä tulkinta vanhasta komediasta – arviossa Nokian työväenteatterin Herrat ovat herkkäuskoisia
TEATTERI | Serpin komedia vuodelta 1937 on visuaalisesti upeasti toteutettu, muttei ainakaan vielä nouse oikein lentoon.
Vie sie, mie vikisen vai reilusti synnytystalkoot – arviossa SuomiFilmin salaiset kansiot
TEATTERI | Entä jos Tuntemattoman Koskela olisikin synnyttävä nainen urakoimassa uutta tykinruokaa?
Porilainen Rakastajat-teatteri on sovittanut Rosa Liksomin Everstinnasta vahvan ja omaäänisen monologin
TEATTERI | Rosa Liksomin tekstistä on sovitettu porilaisteatterissa omaääninen monologi, joka pitää vakuuttavalla näyttelyllä otteessaan kaksi tuntia.