Yrjö Jylhän ja Einari Vuorelan teksteihin syntyneet sävellykset kuullaan molempien runoilijoiden synnyinkaupungeissa sekä Kurikassa.
MUSIIKKI | Tammelin on säveltänyt lauluiksi kaksikymmentä Jylhän ja Vuorelan rakastettua ja supisuomalaista runoa – kymmenen kummaltakin.
”Ken piikittää Einari-huumetta suoniinsa alkaa elää mennyttä, kirkasotsaista aikaa.”
Kun aloin teini-iässä kiinnostua runoista, löysin pian kaksi nimeä: Tampereella syntyneen Yrjö Jylhän (1903–1956) ja Keuruulta kotoisin olleen Einari Vuorelan (1889–1972).
Jylhän Kiirastulen ostin pehmeäkantisena ja myöhemmin Vammalan Vanhan kirjallisuuden päiviltä myös kovakantisena, kuvitettuna versiona. Vuorelan Kootut runot löytyy edelleen hyllystäni.
Jylhässä puhuttelevat reilun miehinen ote ja isänmaalliset kaiut. Jylhä soti ja kärsi miehineen Taipaleessa, äitini entisen kotipitäjän Sakkolan rajoilla.
Kävin paikalla ensi kertaa 1990-luvulla. Juoksuhaudat ja korsujen pohjat olivat edelleen näkyvissä, ja maata potkaistessa esiin tuli metallipaloja ja hylsyjä.
Vuorela taas on luontolyriikan mestari. Vaellus- ja retkiharrastukselleni sain hänen runoistaan kirjallista tukea.
Kolme konserttia isänmaalle
Samat kaksi runoilijaa näyttävät yhtä lailla puhutelleen säveltäjä Joose Tammelinia. Tulokset saadaan kuulla sunnuntaina 4. joulukuuta Isänmaan kaikuja -konsertissa Keuruun kirkossa kello 13 ja vielä samana iltana Tampereella Pyynikki-salissa kello 19.
Kolmas konsertti järjestetään itsenäisyyspäivänä 6.12. Kurikan seurakuntasalissa.
Tammelin on säveltänyt lauluiksi kaksikymmentä Jylhän ja Vuorelan runoa – kymmenen kummaltakin. Ne esittävät Ilmajoen seurakunnan kanttori, sopraano Terttu Iso-Oja sekä tamperelainen tenori Jouni Leivo.
Esitykset säestää 25-jäseninen Jalas Chamber -orkesteri, jota säveltäjä itse johtaa. Pianoa soittaa Ari-Matti Tuomisto.
”Suurena aarteena perin isoäidiltä, Ilmi Tammelinilta, Jylhän itsensä eri kokoelmistaan valikoimat RUNOT”, Tammelin kertoo käsiohjelmassa. ”Kaksikymppisenä sävelsin kirjasta ensimmäisen, Sateenkaaren.”
Kiirastulesta mukana on Tuomittu talo – mutta ei vertahyytävää Kaivoa. ”Sellaista terästenorisatsia, mitä ei kenenkään psyyke kestä”, säveltäjä perustelee.
Sen sijaan kuullaan Enemmän – tuo tuttu ja rakastettu:
”Himoitsen olla enemmän kuin olen: valtias maan, jota nöyränä polen..”
Luontotekstien Mozart
Sävellystensä toista sanoittajaa Einari Vuorelaa Tammelin kuvaa ”Herra Toukokuuksi”, jolle luonto eri vuodenaikoineen oli laajempi ilmestys kuin nykyihmisen rivitalon parkkipaikka.
”Ken piikittää Einari-huumetta suoniinsa alkaa elää mennyttä, kirkasotsaista aikaa.”
Konsertissa kuullaan muun muassa runot Autio talo, Kulkurin kosinta, Kevättunnelma ja Yksinäinen soutaja.
Vuorelan runoja ei aiemmin ole juurikaan sävelletty. Se on outoa, sillä Tammelinille hän edustaa runoilijana täydellisyyttä, johon ei voi mitään lisätä eikä mitään poistaa.
”Jumalten keinuun päästyään pyöritteli Vuorela sanoja siinä missä Mozart säveliä.”
Joose Tammelin (s. 1958) on kuoronjohtaja ja säveltäjä. Hänen viimeisin suurimuotoinen teoksensa on musikaali Satu Sammosta, joka äänestettiin vuoden 2017 parhaaksi oopperaksi Suomessa.
Kari Pitkänen
kari.pitkanen(at)kulttuuritoimitus.fi
Isänmaan kaikuja. Kantaesitys- ja sävellyskonserttikiertue Yrjö Jylhän ja Einari Vuorelan runoihin. Keuruun kirkko 4.12. klo 13, Tampereen Pyynikki-sali 4.12. klo 19 ja Kurikan seurakuntasali 6.12.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Livelevy odotti kahdeksan vuotta miksausta – Wentus Blues Band lupaa olla oma itsensä Tampereen keikalla
MUSIIKKI | Lähes 40 vuotta sitten perustettu bluesbändi syntyi aikana, jolloin nuoret miehet halusivat soittaa hevirokkia. Miten blueskapulan saisi nuoremmille?
Levoton Tuhkimo sai juhlavan vastaanoton, kun Dingon henki palasi päiväksi kotiin Poriin
ELOKUVA | Dingo-huumaa oli mahdollista elää vielä yhden kerran, yhden päivän ajan Porissa. Kulttuuritoimitus seurasi, kun Levoton Tuhkimo -elokuva sai maailmanensi-iltansa.
Petra Poutasen johtama Tuomiokuoro tarjoaa marraskuussa Vastauksia
MUSIIKKI | Tampereen Ihankaikkinen Kuninkaallinen Tuomiokuoro ei pönötä. Kuorolaiset liikkuvat laulaessaan sekä koreografian mukaan että sopivasti improvisoiden.
Mikko Sarvanteen Atte Koskisen runoteokseen säveltämä Silmittömyys soi kantaesityksenä Tampere-talossa
KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | ”Menen mielelläni kohti sellaista, etten tiedä, mitä teen. Koen, että se on hyvää kaksisuuntaista liikettä: uskaltaa mennä kohti sitä, ettei tiedä, mitä tekee, mutta olla myös kurinalainen.”
