Kuvat: Lari Järnefelt / Tammi
KIRJAT | Pauli Aalto-Setälä johdattaa lukijan tiiviissä teoksessaan konfliktienratkaisun, neuvottelutaitojen ja sovittelun monimuotoiseen maailmaan.
”Osapuolet löytävät ratkaisun, sovittelija huolehtii pelisääntöjen noudattamisesta.”
ARVOSTELU
Pauli Aalto-Setälä: Sovittelija – Kuinka ratkoa riitoja (työ)elämässä
- Tammi, 2022.
- 165 sivua.
Sovittelun käsite tuo monelle mieleen lähinnä valtakunnansovittelijan ja työriidat, toisille tulee taas mieleen aviokriisin sovittelu ammattiauttajan avulla. Ja sovittelihan Martti Ahtisaarikin. Pauli Aalto-Setälä johdattaa lukijan tiiviissä teoksessaan konfliktienratkaisun, neuvottelutaitojen ja sovittelun monimuotoiseen maailmaan.
Aalto-Setälä on työyhteisösovittelija, jolla on takanaan vankka käytännön kokemus toimittajana, yritysjohtajana, tietokirjailijana ja kouluttajana. Tämä heijastuu kirjan sisältöön omakohtaisiin kokemuksiin perustuvina käytännön esimerkkeinä. Aalto-Setälä päästää ääneen myös lukuisan joukon kokeneita asiantuntijoita Pekka Haavistosta ja Alexander Stubbista Juhana Vartiaiseen ja valtakunnansovittelijan toimistoon. Käytännön kokemukset ja esimerkit ryydittävät mainiosti sinänsä muutenkin sujuvaa esitystä.
”Jokainen sovittelu on neuvottelu, mutta jokainen neuvottelu ei ole sovittelu.”
Sovittelija – Kuinka ratkoa riitoja (työ)elämässä (Tammi, 2022) kuvaa konfliktin syntymisen ja kehityksen vaiheita sekä konfliktinratkaisun teoreettista viitekehystä, mutta kirjan pääpaino on sovitteluprosessin ja sen vaatimien työkalujen ja menettelyjen avaamisessa. Teos palvelee tässä suhteessa sinänsä hyvin myös neuvottelu- ja johtamistaidon oppaana. Käytännön oppaaksi työyhteisösovitteluun kirja on luontevasti rakennettu, viimeinen luku (”Sitten käytännön hommiin!”) kehottaa lukijaa soveltamaan oppimaansa yksilötasolla.
Aalto-Setälä arvioi – amerikkalaisen tutkimuksen pohjalta – Suomessa kuluvan työpaikoilla tapahtuvaan riitelyyn aikaa 11 miljardin euron verran. Jos sovittelukoulutuksella ja sovittelulla saataisiin vaikkapa puolitettua riitelyyn käytetty aika, olisi kyseessä merkittävästä resurssien ja tuottavuuden lisäyksestä. Kirjan johtolanka on sovittelukulttuurin rakentaminen työpaikoille. Tätä varten Aalto-Setälä kehittelee ja kuvailee erilaisia menettelytapoja ja käytännön työkaluja. Esitystapaa kuuluvat lukuisat yhteenveto- ja muistilistat, jotka korostavat kirjan luonnetta käytännön oppaana.
On toki selvää, että sovittelukulttuuria sen enempää kuin muutakaan kulttuuria ei luoda ohjeilla, neuvoilla tai muistilistoilla. Osapuolten kuuntelu ja tarpeiden ymmärtäminen, tunteiden merkityksen tiedostaminen ja hallinta sekä kaikkinainen vuorovaikutussuhteiden ja viestinnän osaaminen ovat perusta onnistuneelle sovittelulle, oli sitten kyse työyhteisösovittelusta, työriitojen sovittelusta tai kansainvälisten konfliktien sovittelusta.
* *
Työyhteisösovittelussa ratkotaan usein pitkittyneitä henkilösuhdeongelmia. Sovittelijan tehtävänä on tarjota luottamukseen perustuva prosessi, jonka avulla osapuolet itse voivat löytää ongelmiinsa ratkaisun. Oleellista on juuri se, että osapuolet ovat prosessin keskiössä; sovittelija vain ohjaa ja fasilitoi ja huolehtii pelisääntöjen noudattamisesta. Nämä periaatteet koskevat kaikkea sovittelua, niin myös työriitojen sovittelua, jossa lainsäädäntö määrittelee osapuolten ja sovittelijan roolit ja tehtävät.
Pauli Aalto-Setälä on kirjoittanut sisällöltään rikkaan ja monipuolisen neuvottelu- ja sovittelutaidon oppaan. Se tarjoaa – käyttääkseni nykyisin jo inflatoituneita käsitteitä – matalan kynnyksen tiekartan erityisesti työyhteisösovittelun maailmaan.
Mikään self-help-opas kirja ei ole vaan pääpaino on sovittelukulttuurin sisäistämisessä. Tähän kirja avaa polkuja. Todistusvoimaiset esimerkit niin diplomatian, politiikan kuin työriitojen sovittelun maailmoistakin toimivat tässä innostavina kannusteina.
Esitystapa on sujuvaa ja napakkaa, joskaan rönsyilyn vaaraa ei aina onnistuta välttämään. Vakuuttava ja puhutteleva esitystapa heijastelee hyvin Aalto-Setälän omaa innostuneisuutta aiheeseen. Tässä valossa on ymmärrettävä myös paikka paikoin havaittavat nopeat hypyt asiasta toiseen, teoriasta käytäntöön ja takaisin.
Jukka Ahtela
Kirjoittaja on sivutoiminen sovittelija ja valtakunnansovittelijan sijainen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mikko Hautalan analyysi maailmasta on omaa luokkaansa sillä hän tuntee historian ja nykyhetken – arviossa Sotaa ja rauhaa
KIRJAT | Niin Washingtonissa, Moskovassa kuin Ukrainassakin palvelleen diplomaatin teos on suositeltavaa luettavaa jokaiselle maailmanpoliitiikkaa seuraavalle.
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
Sotiminen Israelissa vaikuttaa siltä kuin sen pitäisi kuulua päivittäiseen uutisannokseen – arviossa Hannu Juusolan Israelin historia
KIRJAT | Maailmanyhteisö on neuvoton, kun ne, joilla on aseita ja voimaa takanaan, tekevät mitä lystäävät. Siksi Hannu Juusolan tuntevat kaikki ajankohtaislähetyksiä seuraavat tv-katsojat.
