Veli-Pekka Lehtola. Kuvat: Aila-Liisa Laurila / Gaudeamus
PALKITTU | Veli-Pekka Lehtolan kirjoittama tietokirja Entiset elävät meissä – Saamelaisten historiat palkittiin lauantaina Oulussa vuoden Botnia-kirjallisuuspalkinnolla.
Aila-Liisa Laurila, teksti ja kuvat
Veli-Pekka Lehtolan kirjoittama tietokirja Entiset elävät meissä – Saamelaisten historiat ja Suomi (Gaudeamus, 2022) on voittanut vuoden Botnia-kirjallisuuspalkinnon. Palkinto luovutettiin Lehtolalle lauantaina 15.10. Oulussa.
Lehtola on filosofian tohtori ja saamelaisen kulttuurin professori Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Tutkija-kirjoittajalla täyttyi 65 ikävuotta kaksi päivää palkintopäivän jälkeen.
Oulun kirjailijaseuran perustama Botnia-kirjallisuuspalkinto voidaan jakaa mitä tahansa kirjallisuuslajia edustavalle teokselle. Riittää, kun kirjoittaja asuu Pohjois-Pohjanmaalla tai on syntynyt siellä.
Palkintoraadin perusteluissa kiitetään Lehtolan teosta, joka valaisee saamelaisuutta ikään kuin sisältä päin. Se ei kerro vain saamelaisuudesta, vaan avaa pohjoisen historiaa laajasti ja on kansainvälisestikin kiinnostava käsitellessään EU:n ainoan alkuperäiskansan kulttuuria.
Raadin mukaan kuivakkuudesta ei ole tietoakaan inspiroivassa ja elävässä tekstissä, joka herättää tunteita kuin paraskin romaani.
Kulttuuritoimitus julkaisi Aila-Liisa Laurilan kirjoittaman arvion kirjasta 25.3.2022. Teos sai neljä tähteä. Kriitikon mukaan Entiset elävät meissä -teos toimii hyvänä oppikirjana siellä, missä on tarpeen opiskella saamelaisten vaiheita. Puute nähtiin vain siinä, että citysaamelaisuus oli rajattu pois.
* *
Veli-Pekka Lehtola on etnisesti puolisaamelainen, koska hänen isänsä oli Inarin suomalainen ja äiti saamelainen. Hän on kuullut sukunsa tarinoita ja toisaalta oppinut tieteen teorioita yliopistossa.
Pitkässä kiitospuheessaan Lehtola kertoi kahdesta kotipaikastaan, Inarista ja Oulusta, joiden välillä hän sukkuloi paljon sekä henkilökohtaisen elämänsä että työnsä puolesta. Hän tunnusti olevansa toisaalta-toisaalta-ihminen.
Viimeksi kuluneet neljä vuotta Lehtola on sukkuloinut Inarissa Siida-museon päänäyttelyn uudistamistöissä. Hänen mukaansa näyttelyn päivittämisessä lähdettiin ajatuksesta, että sitä ei rakenneta pelkästään ulkopuolisia vierailijoita ajatellen.
Siidan uusi näyttely haluttiin toteuttaa saamelaisten omasta näkökulmasta. Lehtolan mielestä näyttely oli parasta rakentaa saamelaisille itselleen. Hän uskoo, että muutkin pääsevät sitä kautta tarinasta parhaiten perille, jos juttu kerrotaan tarpeeksi hyvin.
– Saamelaisuus tuntuu usein nousevan esiin jonkinlaisena nonparellina eli erikoisuutena. Esimerkiksi etelässä monesti tuntuu, että se on koriste, josta keskustellaan hetken aikaa ennen kuin siirrytään asiaan eli muihin asioihin, hän sanoi.
Puheeseen sisältyi myös uutinen. Lehtola kertoi, että Helsinki ei ole enää Suomen suurin saamelaispaikkakunta, kuten on pitkään puhuttu. Eniten saamelaisia asuu nykyään Oulussa, saamelaisten ikivanhassa asiointikaupungissa.
Kun Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026, saamelaisilla on vuoden ohjelmassa oma erittäin tärkeä roolinsa.
* *
Botniapalkinto 2022
Ehdokkaat
- Veli-Pekka Lehtola: Entiset elävät meissä – Saamelaisten historiat ja Suomi
- Antti Leikas: Tonttu. Valot sammuvat
- Miki Liukkonen: Elämä – Esipuhe
- Virpi Koskela & Janne Körkkö: Yöjoen valot – Kuvia ja tarinoita Iijoen varrelta
- Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin
- Ville Ranta: Kuinka valloitin Ranskan
- Johanna Venho & Sanna Pelliccioni :Metsämuistikirja
- Katariina Vuori: Merireittejä menneisyyteen – Kun rakastuin kuolleeseen merikapteeniin
Oulun kirjailijaseuran perustaman Botnia-palkinnon arvo on 15 000 euroa. Palkinto on jaettu kuusi kertaa. Ehdokkuutta tavoitteli nyt yli 80 teosta.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Lukupäiväkirja 2024 – osa 4: luonnontiedettä ja kirjallisuutta lapsille ja nuorille
LUKEMINEN | Mikko Saari luki huhtikuussa lasten ja nuorten luonnontiedekirjoja, lastenromaaneja, kokeellista kirjallisuutta, sarjadekkarin ja muutaman runokirjan.
Punaisten pako päättyi Lahden edustalle vappuna 1918 – arviossa Tuomas Hopun Tien päällä Lahti
KIRJAT | Tuomas Hoppu huipentaa kirjasarjansa Suomen sisällissodasta. Matkan varrella tuhottiin Vesilahti perusteellisemmin kuin mikään muu kunta sodan aikana.
Romaani täynnä tapahtumia ja historiaa – arviossa Kahdeksas elämä (Brilkalle) osa 1
KIRJAT | Nino Haratishvilin romaani kertoo ihmisistä Georgian sosialistisessa neuvostotasavallassa; jotkut se heitti vallan huipulle, toiset vankityrmiin ja kuolemaan.
Poika joka huusi sutta – arvioitavana Louise Pennyn Pedon mieli
KIRJAT | Rikoskomisario Armand Gamachesta kertovan Three Pines -dekkarisarjan yhdestoista osa on luotettavaa laatua moneen kertaan palkitulta Louise Pennyltä.