Gaëtan Levêquella on 25 vuoden kokemus trampoliiniakrobatiasta. Kuva: Tanssin talo
TANSSI | Gaëtan Levêquen sirkusteoksessa viiden esiintyjän pyöriminen samanaikaisesti sekä tilassa että ilmassa oli onnistuneesti laskelmoitua geometriaa.
”Esquive tarkoittaa väistämistä, ja sitä Gaëtan Levêquen Esquive-teoksessa nähtiin. Yhteistyön rytmitys, sekä tilassa, trampoliineilla ja seinämillä liikkumisen koreografia olivat teoksen parasta antia.”
Gaëtan Levêque: Esquive. Tanssin talon Erkko-Sali, Helsinki 16.9.2022.
Sirkuksen äärirajoilla kulkevaa fyysisyyttä on kihelmöivän jännittävää katsoa. Esquive on alun perin kuuden esiintyjän teos, jossa leikitellään painovoiman kanssa. Sen on ideoinut ja ohjannut Gaëtan Levêque, joka on perehtynyt 25 vuoden ajan erityisesti trampoliiniakrobatiaan sirkuksessa.
Helsingin Tanssin talossa Esquive nähtiin viidellä akrobaatilla. Kuudetta esiintyjää ei osannut kaivata, yhteistyö toimi saumattomasti näinkin. Trampoliineilla ja seinämillä leikittelyä tukivat Cyrille Musyn liikekoreografiat.
Levêque on vastannut myös teokselle tärkeiden lavasteiden suunnittelusta. Näyttämö rakentui useammasta trampoliinista, kolmesta nousevasta ja eri kaltevuustasoihin asetettavasta seinämästä sekä kahdesta tarpeen mukaan nousevasta korokkeesta.
Katsomiskokemukseen vaikutti oma paikka leveässä ja jyrkästi nousevassa Tanssin talon katsomossa. Optimaalisinta lienee ollut katsoa esitystä kaikin puolin keskeltä katsomoa, sillä alhaalla sivupaikalla muutama kohtaus jäi täysin pimentoon ja oman mielikuvituksen varaan.
”Esquive” tarkoittaa väistämistä, ja paitsi ilmaan lentämistä, totisesti myös väistämistä tässä esityksessä nähtiin. Yhteistyön rytmitys, sekä tilassa, trampoliineilla ja seinämillä liikkumisen koreografia olivat teoksen parasta antia. Viiden esiintyjän pyöriminen samanaikaisesti sekä tilassa että ilmassa oli onnistuneesti laskelmoitua geometriaa.
* *
Seinämille ponnistaminen, tai niillä liukuminen, on jo hyvinkin tuttua sirkustrampoliinikuvastoa. Esquive ei tarjonnut uusia ideoita, mutta valittu liikemateriaali hoidettiin kevyeltä näyttävällä varmuudella. Lopun vipulautanumero jäi hämmentävän keskeneräiseksi, jopa turhaksi. Juuri kun odotin, että alkaa viimeinen – ja entistä vaikeampi – hyppytykitys, koko esitys päättyi leikaten pimeyteen.
Jérémie Cusenierin valosuunnittelu kulki teoksen mukana ilman erikoisempia visuaalisia yllätyksiä. Luulen myös valojen toimineen paremmin eri kohdasta katsomoa.
Teostiedoista ei selviä, onko äänisuunnittelija Maxime Delpierre luonut Esquiven elektronisen musiikin juuri tätä teosta varten. Pääosin tuntui, että tunkkainen musiikki on kaivettu esiin 1970-luvun käyttämättömistä biiseistä.
Fyysisyydestä kumpuavien sirkusteosten syvällinen tematiikka avautuu usein huonosti, jos sitä alun perin onkaan. Esquiven muutamia kohtauksia voi lukea yrityksenä päästä (elämässä) eteenpäin (tai ylöspäin), epäonnistumisina ja uudelleen yrittämisenä, tai pyrkimyksenä juosta (hyppiä) pakoon yhä kiihtyvää elämänrytmiä. Tietenkin vähän myös tuettiin toista.
Sympaattisista esiintyjistä ja fyysisestä taidosta huolimatta jotain jäi puuttumaan. Huikeaa mukaansatempaavuutta ei syntynyt. Sydän ei lähtenyt laukalle.
Merja Koskiniemi
* *
Esquive
- Ohjaaja Gaëtan Levêque
- Esiintyjät Baptiste Petit, Hernan Elencwajg, Aris Colangelo, Hugo Couturier, Remi Auzanneau
- Koreografia Cyrille Musy
- Taiteellinen kumppani Sylvain Decure
- Äänisuunnittelija Maxime Delpierre
- Valosuunnittelija Jérémie Cusenier
- Pukusuunnittelija Mélinda Mouslim
- Lavastesuunnittelija Gaëtan Levêque
- Lavasteiden toteutus Sud Side
- Tekninen tuottaja Pierre Staigre
- Stage management Antoine Petit
- Sound management Simon Masson
Esitys Tanssin talon Erkko-Salissa Helsinki 16.9.2022.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Sorin Sirkuksen joulushow Verda tuo trooppista tunnelmaa kaamoksen keskelle
SIRKUS | Verdan vehreä, sademetsämäinen tunnelma ja sen eläimiä, heimolaisia ja kasveja muistuttavat esiintyjät kertovat yhteistyön voimasta, jota Sorin Sirkuksen joulushow huokuu.
KÖTT-kollektiivin Harp on hersyvä yhdistelmä runoutta, tanssia ja musiikkia sekä nykyesityksen vallattomuutta
TANSSI | Kulttuurihistorian naishahmoista innoittunut Harp liukuu ketterästi hahmosta, kielestä ja maailmasta toiseen.
Duettoteos inhimillisyydestä, ennakkoluuloista ja erilaisuudesta – arviossa Tanssiteatteri MD:n Aliveness
TANSSI | Tanssiteatteri MD:n sivuilla kuvaillaan, että Mari Rosendahlin nykytanssiteos Aliveness kahdelle tanssijalle ”hengittää, hengästyy ja hahmottaa itseään aina uudelleen”.
Kissat kirmailevat minigolfradalla – Pontus Pettersonin Pancor Poetics Taidehallissa
KUVATAIDE | Ruotsalaiskoreografi Pontus Pettersson loi Helsingin Taidehalliin vuorovaikutteisin kissainstallaation.