Mäntän kuvataideviikolla voi tutustua Mikko Innasen teokseen Kaanon 12 saksofonille. Kuva: Marita Nyrhinen

1

Tulen aina tavattoman hyvälle tuulelle, kun kuuntelen PLOP-yhtyettä. Musiikki on iloista, hetkittäin melodista ja pian hillitöntä revittelyä. Tunnelmat siis vaihtelevat ja tarjoavat arvaamattomia kuuntelukokemuksia.

PLOP on kolmen taitavan muusikon trio: Mikko Innanen soittaa saksofoneja, Ville Herrala kontrabassoa ja Joonas Riippa rumpuja. Kun PLOP sai vahvistuksekseen tenorisaksofonisti ja huilisti Juhani Aaltosen, syntyi albumi, jossa tunnelma sen kuin tiivistyi.

Tänä vuonna ilmestynyt mutta jo syksyllä 2020 äänitetty albumi PLOP & Junnu (Fiasko) yhdistää eri sukupolvien soittajat, jotka ovat kuitenkin hengenheimolaisia, avantgardistisia instrumenttinsa taitajia, joille musiikin kieli on yhteinen.

Aaltonen tuo trion musiikkiin rauhallisuutta ja seesteisyyttä, mutta soitto tapahtuu vapaan improvisaation hengessä vaihdellen melodisista ja rytmikkäistä hetkistä vekkuleihin äänikokeiluihin. Kerrassaan nautittavaa kuultavaa.

2

Ars Fennicalla palkitun kuvanveistäjä Markus Kåhren kuratoima Mäntän kuvataideviikot on avautunut kesäkuussa. Näyttelyn laajaan taiteilijakaartiin kuuluu kuvataiteilijoiden lisäksi esittävän taiteen toimijoita, kuten muusikoita, säveltäjiä, kirjailijoita ja dramaturgeja. Kåhre ei halunnut tehdä näyttelylle varsinaista teemaa. Poikkeuksellista on sekin, että musiikki on harvinaisen suuressa osassa kokonaisuutta.

Vuonna 2021 Valtion taidepalkinnon saanut Hietsu Is Happening esitellään Pekilossa monessa yhteydessä. Hietsun muusikkotaiteilijat basisti Antti Lötjönen, saksofonisti Mikko Innanen, kitaristi Petri Kumela, viulisti Eriikka Maalismaa ja pianisti Emil Holmström ovat saanet äänekästä tilaa näyttelyssä.

Maalismaan ääniteos on kuulutusjärjestelmä Emotional Baggage. Kumelan ja Lötjösen ääniteos soi näyttelyn taustalla.

Holmströmin teos Scelsin piano on saanut innoituksensa italialaissäveltäjä Giacinto Scelsilta. Hellas-pianosta tehtyä riisuttua mallia saa myös soittaa. Se on helppoa, sillä pianossa on vain kaksi kosketinta.

Innasen säveltämälle Kaanon 12 saksofonille -teokselle on oma huone, jossa 12 nuottitelinettä nuotteineen ja kovaäänisineen täyttä tilan. Teos on Innasen tyylille ominainen: luova, hauska ja sopivasti hullutteleva.

Valtavia näyttelytiloja ei ole tukittu täyteen. Väljästi rakennettu paketti tuo teokset erinomaisesti esiin, antaa niille ilmaa, jota myös katsojan on helppo hengittää.

3

Jazz-Espa kuuluu jokakesäiseen jazzfestivaalitarjontaan. Voitaneen kutsua viikon mittaista tapahtumaa festivaaliksi. Mikä parasta, konsertit ovat ilmaisia. On mukavaa nauttia hyvästä musiikista joko lavan edessä tai taaempana Kappelin terassilla. Ohikulkijoita piisaa, kuten festivaaleilla on tapana.

Jazz-Espan konsertit tuottaa ja suunnittelee Suomen Jazzliitto, jolla on suomalaisen jazzin tietotaito hallussaan. Konserttisarja järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2000, ja se oli aluksi kuukauden mittainen. Nyt viikkoon on saatu mahdutettua useita bändejä, ja festivaalitunnelma on tiiviimpi.

Espan ulkolavaa hallinnoi lähitienoon Savoy-teatteri, joka tunnetaan nykyään jazzmyönteisestä ohjelmapolitiikastaan, eikä vähiten Savoy Jazzista.

Jazz-Espan konsertit soitetaan 25.7.–30.7.2022. Arkipäivinä konsertit ovat klo 13, 15 ja 17.30. Lauantaina konsertit alkavat kello 12 ja 14.

4

We Jazz Magazine on jazziin erikoistunut lehti. Tuoreelta pahvilta tuoksuva kirjamainen aikakauslehti ilmestyy muutaman kerran vuodessa ja se nimetään kulloisenkin kansijutun mukaan.

Viime vuoden muhkeat numerot World Galaxy ja Pursuance käsittivät Alice Coltranen ja John Coltranen musiikkia. Tänä vuonna lehti on ilmestynyt pari kertaa nimillä Tetragon ja The Call kansijuttuinaan Joe Henderson ja Horace Tapscott.

Lehden taitto on upeaa ja painopaperi laadukasta. Sivuilla on paikoin runsaasti tekstiä, vastapainona väljästi taitetut sivut ja aukeamat, joissakin tapauksessa jopa vain yksi kuva sivulla. Teksti on runsasta, ja aiheet käsittelevät modernia ja klassista jazzmusiikkia. Tärkeässä osassa ovat levyjä käsittelevät artikkelit ja artistihaastattelut.

We Jazz on monipuolinen toimija, jonka nyt jo toisen kerran järjestettävä Odysseus-festivaali soi 22.–24.7.2022 Helsingissä Lonnan saarella.

5

Fagervikin vanhalla raitilla aistii muinoisen ruukkimiljöön. Kuva: Marita Nyrhinen

Uudellamaalla Bruksträsket-järven rantamilla sijaitsee 1700-luvun suloinen kylämiljöö pienine punamullattuine taloineen. Se on pittoreski Fagervikin ruukkikylä, jonka kujilla tepastelu on terapeuttinen kokemus. Jo 1600-luvun puolivälissä perustettu Fagervikin rautaruukki oli yksi Suomen vanhimpia ja toimi yli 250 vuotta. Sen ympärille muodostui sittemmin idyllinen mökkikylä.

Fagervikin hohdokas kartano on alueen hallitseva päärakennus ja sen välittömässä läheisyydessä komeilee punamullattu, vuonna 1737 rakennettu puukirkko, jossa soivat Suomen vanhimmat urut.

Kartano kirkkoineen on yksityisaluetta, mutta ympäristöä kunnioittaen valtavassa puistossa, alueen sydämessä, saa tietyin rajoituksin liikkua. Museossa kannattaa tutustua ruukin ja kartanon historiaan ja hörpätä vaikkapa kahvit.

Marita Nyrhinen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua