Asta Leppä tapaa Yle Puheen ohjelmassa tämän päivän köyhiä ja etsii köyhyyteen ratkaisuja

Kuva: Yle

Toimittaja Asta Leppä tietää köyhyydestä paljon, koska on pitkään perehtynyt siihen toimittajana ja joutunut lisäksi yksinhuoltajana kokemaan sitä henkilökohtaisestikin. Yle Puhella esitettävässä ohjelmasarjassaan Asta Leppä ja köyhä Suomi (2021) hän jakaa tietoaan auliisti ja se on hyvä.

Suomi on joillakin mittareilla todettu maailman onnellisimmaksi maaksi ja hyvinvointivaltion leimakin maallamme edelleen on. Silti joka kuudes suomalainen on köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa ja yhteiskunta eriarvoistuu. Lisäksi köyhyyskin saattaa olla periytyvää.

Asta Leppä tapaa tämän päivän köyhiä eri puolilla Suomea ja pohtii heidän kanssaan vähävaraisuuden moninaisia puolia ja miten ne vaikuttavat elämään. Jokaisessa jaksossa on oma teemansa ja jakson loppupuolella kuullaan asiantuntijan mietteitä. Myös ratkaisuja etsitään ahkerasti. Kaksi jaksoa kuunneltuani tunsin saaneeni paljon uutta tietoa ja virikettä omaan fundeeraukseen.

Taloudellinen ahdinko ja jopa köyhyys ovat koronan myötä tulleet osaksi monien arkea. Tilanne on tuonut mukanaan lomautuksia ja irtisanomisia varmoinakin pidetyillä aloilla, kulttuurialalla työmahdollisuudet ja keikat ovat loppuneet kuin seinään. En tiedä, milloin tämä ohjelmasarja on suunniteltu, mutta sen teemat sopivat todella hyvin tähän aikaan ja voivat antaa uusia näkökulmia niille, joiden tilanne on dramaattisesti muuttunut.

* *

Köyhää Suomea käsittelevä sarja puhuu asioista niiden oikeilla nimillä ja konstailematta, mutta aina ihmistä kunnioittaen. Myös teknisesti ohjelma on toteutettu suoraviivaisesti; ei ole ääniefektejä eikä musiikkia dramatisoimassa asiaa. Nopsaan tunti kuitenkin vierähtää; asiapitoisuus kantaa.

Leppä on hyvä haastattelija. Hän esittää kysymyksiä luontevasti, varmaankin paperista lukematta, ja koko tilanne kuulostaa enemmänkin keskustelulta kuin haastattelulta. (Huomaan miettiväni, miksi tällainen tuntuu usein sujuvan paremmin radio- kuin televisiotoimittajilta. Ehkä kamera jännittää siinä määrin, että kysymyksiä on turvallisempaa lukea paperista?) Haastateltavat ovat hyvin valittuja, sujuvasanaisia ja eläväisiä.

Jakson alussa Leppä alustaa aiheesta pitkähkösti ja tässä on ohjelman heikoin kohta. Hän tavoittelee tässäkin keskustelun luontevuutta ja keveyttä, mutta se toimii huonosti, koska keskustelukumppania ei ole. Kovin hyvin ei toimi myöskään pyrkimys näytellä tekstiä, kuin kyseessä olisi radioteatteri. Hyvin riittäisi tavallinen, selkeä puhe, sillä sisältö puhuu puolestaan.

Toimittaja Asta Leppä on kirjoittanut eri medioille suomalaisesta köyhyydestä vuosia ja kirjoittanut myös teoksen Voittajien varjot – elämää eriarvoisten tasavallassa (Kirjapaja, 2017). Leppä on saanut työstään Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin Kunnioittavasti köyhyydestä -kunniamaininnan.

Leena Reikko

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua