Ilmastonmuutos pysäytetään päätöksillä ja innovaatioilla – Bill Gates ei pyri eroon öljystä tai lihasta, vaan kasvihuonekaasuista

Kuvat: Wiki Commons / WSOY

Microsoftin perustaja Bill Gates nousi neljännesvuosisata sitten maailman rikkaimpien listan kärkeen. Viimeiset 15 vuotta hän on kanavoinut Windows-miljardejaan maailman pelastamiseen. Gatesin hyväntekeväisyyssäätiö tukee ennen kaikkea tarttuvien tautien torjuntaa kehitysmaissa sekä koulutusta Yhdysvalloissa.

Kehitystyön suurimpia haasteita on sähköistys. Rokotteiden säilytys tai kännykän lataus on vaikeaa, jos saatavilla ei ole sähköä. Lähes miljardi ihmistä odottaa vielä valon syttymistä. Suurin osa heistä elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Elintason nousu on suoraan verrannollinen energian kulutukseen. Maailman väkimäärän kasvu ja elintason nousu tulevat kasvattamaan energian kulutuksen kolminkertaiseksi. Jos energiaa tuotetaan nykymenetelmin, hiilidioksidipäästöt kasvavat lähes samaa tahtia. Sitä planeetta ei kestäisi. Siksi kehittyvissä maissa ei voida toistaa länsimaiden virheitä, vaan sähkö on tuotettava ilman hiilidioksidipäästöjä.

Ilmastokriisi on pistänyt Gatesin prioriteetit uusiksi. Viimeisen vuosikymmenen ajan hänen säätiönsä on tukenut innovaatioita, joilla kehitetään hiilivapaata energiantuotantoa. Gates on ammentanut tietoa ilmastonmuutoksesta maailman huippututkijoilta ja laatinut sen perusteella tiekartan, jolla maailma selviää suurimmasta ongelmastaan. Tätä tiekarttaa Gates esittelee helmikuun puolivälissä julkaistussa kirjassaan Kuinka välttää ilmastokatastrofi – nykyiset ratkaisut ja läpimurrot, joita vielä tarvitsemme (WSOY, 20219.

Kasvu ei ole ongelma, vaan päästöt

Bill Gates asettaa yksiselitteisen tavoitteen. Vuonna 2050 maailman hiilidioksidipäästöjen pitää olla nolla.

Gates varoittaa, että nollapäästöihin pääseminen lykkääntyy, jos tavoitteeksi otetaan päästöjen pienentäminen vuonna 2030. Silloin vaihdettaisiin hiilivoima maakaasuun ja fossiiliautot hybrideihin. Mutta jos tyydytään välimalleihin, ne ovat käytössä vielä 2050, kun päästöt pitäisi olla nollilla. Siksi pitää keskittyä kokonaan hiilettömään tuotantoon ja kulkemiseen sekä tukea uusien innovaatioiden nopeaa käyttöönottoa.

Gates lähestyy ilmastokriisiä insinöörilogiikalla. Teknologian tuottamat ongelmat korjataan paremmalla teknologialla, eikä elintasoa laskemalla. Paahtoleivän syömistä ei tarvitse lopettaa, kun leipä, paahdin ja sen käyttämä energia tuotetaan ilman kasvihuonepäästöjä.

Äänessä ei ole linkolalainen tuomiopäivän pasuuna, vaan amerikkalainen optimisti. Ajan ratasta ei yritetä kääntää taakse, vaan eteenpäin. Kulutuksen kasvu tarkoittaa hyvinvoinnin lisäystä, eikä kasvu ole ongelma, jos se tapahtuu hiilivapaasti.

Gates ei jankuta miksi, vaan kertoo miten

Ilmastonmuutoskirjat julistavat, miksi kriisi on pakko torjua. Bill Gates ei keskity katastrofeihin, jotka nykykehitys laukaisee, vaan keinoihin, joilla ne estetään.

Kehitysmaista poimitut tarinat ja kohti koillista sojottavat käyrät todistavat, että edessä on satojen romahtaminen, ruuan hinnan nousu, nälänhätä ja siirtolaisvyöry kohti Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Taistelu rajallisista resursseista kiihtyy, koska kahden asteen lämpeneminen vie kahdeksan prosenttia selkärankaisten elintilasta. Kasvien elintilasta katoaa 16 prosenttia ja hyönteisiltä 18 prosenttia. Gates ei jää rypemään dystopiakuvissa, vaan listaa, miten ne torjutaan.

Kirja korostaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Eniten ilmastonmuutoksesta kärsivät köyhimmät, jotka eivät ole sitä aiheuttaneet. Jos ihmisen rahasta puolet menee ruokaan, hän ei selviä, kun kasvukausi lyhenee, kuivuus tai tulva tuhoaa sadon ja tuholaiset leviävät.

Eteenpäin pinnisteleviltä ei voi vaatia samaa kuin rikkailta. Kehitysmaita pitää auttaa sopeutumaan, jotta ne pärjäisivät muuttuvissa oloissa. Tarvitaan muun muassa jalostusta ja geenimuuntelua.

Kasvu on kehitystä, eikä ongelma

Ilmastokeskustelu keskittyy autoihin, lentämiseen ja ruokavalintoihin. Bill Gatesin katse on ennen kaikkea puhtaassa sähköntuotannossa, koska se on olennaisin keino päästä eroon hiilidioksidipäästöistä.

Sähkönkulutus kasvaa, kun väkimäärä ja elintaso lisääntyvät. Myös sähköautot ja muut hiilettömät vaihtoehdot perustuvat sähköistämiseen, mikä kasvattaa kulutusta. Gatesille energiankulutuksen kasvu ei ole ongelma, vaan kehityksen mittari.

Nykyisin sähkö tuotetaan pääosin hiilellä ja maakaasulla. Se on edullista, koska ympäristöhaitat maksatetaan muilla ja tuotantoa tuetaan sadoilla miljardeilla vuodessa.

Siirtyminen puhtaaseen energiaan edellyttää sitä, että hiilelle tulee hinta. Silloin uusiutuvan energian hintaa verrattaisiin hiilenpoistolla varustettuun fossiililaitokseen. Gatesille puhdasta energiaa on myös ydinvoima ja fossiilienergia, kunhan sen tuottama hiilidioksidi otetaan talteen.

Sähköverkot uusiksi

Maailma on voideltu öljyllä. Kaikki kuljetus ja valmistus perustuu öljyyn, ja siksi Gates ei pidä öljystä luopumista realistisena. Fossiilisia polttoaineita ei voida korvata nopeasti, ja siksi pitää keskittyä hiilen talteenottoon.

Energiamuodosta toiseen vaihtaminen on hidasta. Siirtyminen kivihiilestä öljyyn vei kuutisenkymmentä vuotta. Maakaasukausi jää lyhemmäksi, sillä uusiutuvien energianlähteiden käyttö on kasvussa.

Kehittyvät maat ottavat harppaukset ripeämmällä tahdilla. Kiina kolminkertaisti hiilivoiman määrän vuosina 2000–2018. Kasvu vastaa koko USA:n, Kanadan ja Meksikon hiilivoimakapasiteettia. Kiinan jälkeen jonossa odottavat Intia, Indonesia ja Afrikan maat, joissa väkeä on vielä enemmän.

Mutta Kiinan katse on jo aurinko- ja tuulivoimassa. Niihin nivoutuu myös maailmanlaajuinen infrahanke. Sama on edessä muuallakin, sillä sähköverkot ovat tilkkutäkkejä.

Aurinko- ja tuulivoimaa ei synny tehokkaimmin siellä missä energiaa kulutetaan. Tarvitaan valtavia siirtolinjoja, jotta paisteessa ja tuulessa syntynyt edullinen energia saadaan kaupunkeihin. Siirtolinjojen luvittaminen ja rakentaminen ei ole helppoa ja nopeaa. Voimajohtojen kaivaminen maahan edellyttää uutta tekniikkaa, koska johdot kuumenevat.

Kun sähköverkot saadaan kuntoon, uusiutuvat energianlähteet voidaan rakentaa parhaisiin paikkoihin, ja niitä tarvitaan kolmasosa vähemmän. Älykäs sähköverkko mahdollistaisi myös sen, että energiaa kulutetaan eniten silloin, kun tuotanto on suurimmillaan ja hinta alhaisimmillaan.

Ydinvoiman kehitys pysähtyi

Siirtyminen puhtaaseen energiaan edellyttää sitä, että hiilivapaa energia on yhtä edullista ja luotettavaa kuin fossiilienergia. Aurinko- ja tuulivoiman ongelmana on se, että tuotanto riippuu tuulesta ja paisteesta. Sähkön varastointi ei vielä onnistu, vaan rinnalle tarvitaan muitakin energianlähteitä.

Aurinko- ja tuulivoiman tukeminen on jo käymässä tarpeettomaksi, kun tekniikka on kehittynyt. Aurinkopaneelien hinta on laskenut kymmenessä vuodessa kymmenesosaan. Uusiutuvien energianlähteiden käyttöönottoa jarruttaa kuitenkin se, että vanhat investoinnit eivät ole vielä maksaneet itseään takaisin. Hiilivoimala ajetaan alas vasta, kun sen käyttöikä tulee täyteen.

Bill Gates muistuttaa, että ainoa hiilivapaa ja sääriippumaton energianlähde on ydinvoima. Tŝernobylin ja Fukushiman jälkeen sen kehitys on kuitenkin pysähtynyt, ja sähköä jauhetaan 50 vuotta vanhalla tekniikalla. Gates murentaa mielikuvaa ydinvoiman vaarallisuudesta, sillä hiili ja öljy aiheuttavat satoja kertoja enemmän kuolemia, kun mukaan lasketaan kaikki louhinnasta ympäristöongelmiin.

Lihasta ja öljystä luopuminen ei ole realismia

Bill Gates ei halua päästä eroon fossiilisista polttoaineista, vaan hiilidioksidista. Vielä sähköntuotantoa enemmän hiilidioksidia tuottaa tavaroiden valmistus. Suurimpia syyllisiä ovat sementti, teräs ja muovi.

Sementin ja teräksen tuotanto vaatii paljon energiaa, ja lisäksi kemiallinen prosessi vapauttaa valtavasti hiilidioksidia. Kun valmistetaan tonni terästä, hiilidioksidia syntyy 1,8 tonnia. Sementtitonnin sivutuotteena vapautuu tonni hiilidioksidia.

Teräksen että sementin kulutus kasvavat, kun elintaso nousee. USA:ssa sekä terästä että sementtiä valmistetaan vuosittain 270 kiloa asukasta kohti. Kiina on ajanut tässäkin vauhdilla ohi.

Bill Gates ei vastusta vaurastumista ja kasvavaa kulutusta, vaan ilmastonmuutosta. Siksi kaivataan uusia tekniikoita, joilla rakennusmateriaalit voidaan valmistaa kasvihuonekaasuja tuottamatta.

Tavaroiden valmistuksen ja sähköntuotannon jälkeen suurin kasvihuonekaasujen tuottaja on viljely ja kalastus. Bill Gatesin miehinen kuvakulma ei ole kuluttajavalinnoissa, vaan tuotannossa.

Kasvava eläintuotanto aiheuttaa 80 prosenttia maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvuhuonepäästöistä. Gates ei pidä realistisena vaihtoehtona sitä, että ihmiset laajasti luopuisivat lihan syönnistä, vaan hän tarjoaa lääkkeeksi kemiaa, fysiikkaa ja jalostusta. Viljelymenetelmien ja lannoiteteknologian avulla on ennenkin ratkaistu suuria ongelmia. Lisäksi on pienennettävä ruokahävikkiä, joka esimerkiksi Yhdysvalloissa on 40 prosenttia.

Raskas liikenne ei sähköisty

Ilmastonmuutoskeskustelussa korostuu liikenne, vaikka sen osuus kasvihuonepäästöistä on vain 16 prosenttia. Henkilöautot tuottavat lähes puolet liikenteen kasvihuonekaasuista, mutta kasvu tulee lento-, rekka- ja laivaliikenteestä.

Henkilöautojen sähköistyminen etenee vauhdilla. Kysyntä kehittää teknologiaa ja kaventaa hintaeroa 150-vuotiaaseen fossiilitekniikkaan. Akkujen kehityksen ansiosta yhdellä latauksella ajaa lähes yhtä pitkään kuin tankillisella – ja sähköauton ”tankki” on joka aamu täynnä, joten tunnin lataustaukoon on varauduttava ainoastaan yli viiden tunnin reissuissa.

Raskaan liikenteen sähköistäminen on vaikeampaa, koska pitkiä etappeja taittavissa rekoissa ja laivoissa akkuja tarvittaisiin niin paljon, ettei kyytiin mahtuisi rahtia. Vaihtoehtopolttoaineet tasoittavat kuitenkin tietä kohti hiilivapaata kulkemista. Vaihtoehto ei kuitenkaan ole realistinen, jos ruokaa tuottavat pellot muutetaan polttoainetuotantoon. Siksi pitää keskittyä erilaisten teollisuuden sivutuotteiden jalostukseen.

Korona osoitti yhteistyön voiman

Energia-ala käyttää tutkimus- ja kehitystyöhön vain 0,3 prosenttia, kun elektroniikka- ja lääketeollisuudessa prosenttiosuus on 10–15. Bill Gates on syytänyt hyväntekeväisyyssäätiönsä kautta miljardeja tutkimukseen, joka tähtää puhtaaseen energiaan ja hiilidioksidin talteenottoon. Hänen mielestään rohkeiden ideoiden rahoittaminen olisi kuitenkin valtioiden tehtävä; yksityisrahoittajat kyllä hoitavat turvalliset investoinnit ja jalostavat innovaatiot tuotteiksi.

Rahoituksen lisäksi ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää poliittisia päätöksiä. Maailma muuttuu, kun tutkimusta rahoittavat markkinat, teknologia ja politiikka toimivat samansuuntaisesti.

Poliittisilla päätöksillä voidaan tehdä suuria käänteitä. Energiankulutus pieneni 1970-luvun öljykriisissä sääntelyn ja kannustimien avulla ja parikymmentä vuotta myöhemmin pysäytettiin otsonikato. Biopolttoaineiden kehitys ja tuotanto vauhdittuivat ja hinnat laskivat, kun ne päätettiin ottaa käyttöön.

Poliittisilla päätöksillä ja tutkimuksen rahoituksella tuotetaan uusia innovaatioita ja vauhditetaan niiden tuloa markkinoille. Koronarokote kehitettiin ennätysajassa, kun hallitukset, tutkijat ja lääkeyritykset tarttuivat ongelmaan yhteistyössä. Samanlaista kansainvälistä yhteistyötä edellyttää myös ilmastonmuutoksen torjunta.

Innovaattoreille Gates antaa keksittävien asioiden listan. Pitäisi kehittää muun muassa hiilivapaa sementti, teräs, lannoitteet ja muovit, keksiä uusia keinoja lämmön ja sähkön varastointiin sekä kehittää ydinfuusiota ja seuraavan sukupolven fissiovoimaloita. Päättäjien läksynä on pitää huoli tutkimuksen rahoituksesta ja puhtaista valinnoista, jotka eivät perustu kasvihuonekaasuihin. Kuluttajat Gates päästää vähemmällä. Hieman kärjistäen riittää, kun juttelee päättäjille ja kokeilee kasvishampurilaista. Sen ei pitäisi lisätä ilmastoahdistusta.

Päättäjät ohjaavat kysyntää, yritykset toimivat

Bill Gates on teknologiaan luottava teknofiili. Hän lähestyy ilmastonmuutosta bisnesmiehen suoraviivaisuudella: asetetaan tavoite, laaditaan strategia ja ryhdytään toteuttamaan sitä. Lääke ilmastonmuutokseen ei ole kurjistaminen, vaan teknologian ja markkinarakenteiden kehittäminen.

Gates luottaa yrityksiin. Ne eivät aja silmät kiinni jäävuorta päin. Kvartaalin tuloslukujen lisäksi katse on tulevaisuudessa. Isotkin päätökset syntyvät nopeasti, kun olosuhteet muuttuvat. Tähän havahduttiin Suomessa, kun turvetuotantoa alettiin ajaa odotettua nopeammin alas, ja maahan piti ryhtyä rahtaamaan haketta ulkomailta.

Miljardeja ilmastonmuutoksen torjuntaan käyttävällä on oikeus ja velvollisuus kertoa, miten ongelma ratkaistaisiin. Gatesilla on kyky sanoa ymmärrettävästi. Huippututkijoilta ammennettu tarjoillaan selkeästi ja vaikeiden kokonaisuuksien hahmottamisessa autetaan vertauksin ja vinkein.

Gates edustaa miehistä teknologiamaailmaa. Hän ei mene keittiön puolelle neuvomaan, miten liha korvataan tofulla, vaan sälyttää vastuun päättäjille. Heidän on pistettävä päästöille hinta ja tasoitettava puhtaiden vaihtoehtojen tietä markkinoille.

Gates tunnistaa talouden mahdin. Muutokset etenevät, kun puhdas vaihtoehto ei ole kalliimpi kuin kasvihuonekaasua tuottava. Uusien teknologioiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen edellyttää kysyntää, jota voidaan ohjailla sääntelyllä ja kannustimilla.

Asiat oikeisiin mittasuhteisiin

Gates asettaa asioita oikeisiin mittasuhteisiin hintalapun avulla: ilmastonmuutoksen kustannukset vastaavat joka kymmenes vuosi iskevää koronapandemiaa ja tulvatuhoja ehkäisevät mangrovemetsät säästävät 68 miljardia vuodessa. Myös pinta-ala auttaa hahmottamaan, miten mahdollisia toimet ovat. Esimerkiksi USA:n hiilipäästöt saataisiin sidottua, jos puolet maapallosta metsitettäisiin. Puita istuttamalla voidaan korjata metsäkadon tuhoja, muttei poistaa fossiilisten polttoaineiden haittoja.

Gatesin esittelemät teknologiat kertovat, että ilmastonmuutoksen torjunnassa aletaan jo olla kuilun partaalla: maailmalla tutkitaan muun muassa keinoja ilmastonmuokkaukseen, koska vie liian kauan päästä nollapäästöihin. Ilmasto viilenisi, jos auringosta tulevan säteilyn heijastumista lisättäisiin levittämällä ilmakehään pienhiukkasia tai pilviin suolaa.

Erityiskiitoksen sujuvasta ja ymmärrettävästä kirjasta ansaitsee suomentaja Jouni Avelin. Hän ei ole pelkästään kääntänyt tekstiä, vaan suhteuttanut sen faktoja täkäläisiin oloihin. Kun Gates vertaa sähkö- ja fossiiliauton kustannuseroja, Avelin tarjoaa vertailukohdaksi suomalaisen hintatason. Kun Gates kirjoittaa kodinkoneiden puutteellisista energiamerkinnöistä, Avelin kertoo, että Euroopassa ne ovat pakollisia.

Kuinka välttää ilmastokatastrofi on tärkeä puheenvuoro, joka ei syyllistä, vaan etsii ratkaisuja. Edeltävät sukupolvet tai kehittyvät maat eivät kiusallaan pilanneet ympäristöä, vaan pyrkineet parempaan. Nykytiedolla olisi toimittu toisin. Tätä tietoa Gatesin kirja tarjoilee uudelle kohdeyleisölle.

Tommi Liljedahl

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua