Kuvat: Siltala / Wiki Commons
KIRJAT | Martti Anhava on kääntänyt suomeksi Maksim Gorkin kolmesta kokonaisuudesta koostuvan teoksen Leo Tolstoista.
”Maksim Gorki on kuin loistava reportteri, jonka dokumentoivat tekstit tuovat Tolstoin lukijan silmien eteen elävänä, eloisana ja monitahoisena persoonana.”
ARVOSTELU
Maksim Gorki: Leo Tolstoi
- Suomentanut Martti Anhava
- Siltala, 2021.
- 120 sivua.
Martti Anhava on kääntänyt suomeksi Maksim Gorkin kolmesta kokonaisuudesta koostuvan teoksen Leo Tolstoista.
Muotokuva Leo Tolstoi (Siltala, 2021) Jasnaja Poljanan profeetta-kirjailijasta on hienosti karakteristinen, osittain karikatyyrinen. Kirja sisältää Merkintöjä, jotka on tehty vuosina 1901–1902 kirjailijoiden tavatessa melko tiuhaan Jaltalla, sekä Kirjeen Tolstoille, joka on keskeneräisenä jäänyt lähettämättä vuonna 1910 kuolleelle mestarille.
Nämä Gorkin kaksi tekstiä julkaistiin yhdessä Neuvostoliitossa vuonna 1923. Anhava liitti nyt suomeksi julkaistuun teokseen myös Gorkin kirjoituksen Sofia Andrejevna Tolstajasta vuodelta 1924.
Luettuani juuri ilmestyneestä teoksesta Mitä Tolstoi todella sanoi (Siltala, 2021) suomalaisten kirjoittajien tuoreet näkökulmat ja arviot Tolstoista, on häkellyttävää paneutua yli sata vuotta sitten tehtyihin autenttisiin huomioihin. Maksim Gorki on kuin loistava reportteri, jonka dokumentoivat tekstit tuovat Tolstoin lukijan silmien eteen elävänä, eloisana ja monitahoisena persoonana.
Jos lukijalla on mahdollisuus tutustua molempiin Tolstoi-teoksiin, on suositeltava järjestys ehdottomasti tämä: ensin suomalaisten esseet, sitten Gorki.
Merkintöjä
Journalistisen kokemukseni perusteella voisin teoksen ensimmäiset kolme sivua luettuani kiirehtiä palkkaamaan töihin Maksim Gorkin, jos hän olisi nuori toimittajakandidaatti. Yksityiskohtaiset hienot havainnot seuraavat tekstissä toisiaan. Gorki oli toki jo debytoinut 33-vuotias kirjailija merkinnät tehdessään. Niissä hän piirtää voimakkaan omalaatuisen ja suggestiivisen kuvan kohteestaan, kirjailija ja profeetta Leo Tolstoista.
Nuori Gorki kuvaa kohteensa ilmehdintöjä, äkillisiä mielialan muutoksia ja yllättäviä lausahduksia. Hän maalailee kokonaisuuksia:”…kertoi koko päivän anarkismin viisaudesta, filosofoi kaikkien pään pyörälle.”
Voimakas kiinnostus huokuu Gorkin teksteistä, vaikka hän ei kannata lainkaan Tolstoin vuorisaarnaoppeja, vaan on ateisti. Hän luonnehtii jossain miestä ”velhoksi”, jossain kansanmieheksi eli ”takametsien lahkolaiseksi lukutoukaksi”, ja vielä jumalan kaltaiseksi ”kaikkia muita jumalia ovelammaksi”.
Kirje
Kirjallisuudenhistoriassa on käsite ”olla jonkun boswell”, joka juontuu kirjailija Samuel Johnsonia läpi elämän seuranneesta ja elämäkertaa kohteestaan kirjoittaneesta James Boswellista. Epäilemättä Gorki oli Tolstoin boswell. Pitkä kirje, joka katkeaa keskeltä kohteen kuolinviestiin, on tämän teoksen keskusteksti.
Siinä kirjoittaja paljon suunnitelmallisemmin kuin Merkinnöissä pyrkii ilmaisemaan, mitä anarkisti-velhosta ajattelee ja mitä tätä kohtaan tuntee.
Epäilemättä Tolstoin vaikutus Gorkiin on voimakas ja hämmentävä. Ilmeisesti mestari sai jotenkin nuoren kirjailijan valtaansa ja vaikutti hänen omatuntonsa ideologisiin valintoihin horjuttavasti. Kirjoittajalla oli mestariinsa selvästi viha-rakkaus-suhde.
Jatkuvat varmat mielipiteet ja hypnoottinen ote ympäristöönsä saa Gorkin kynän säihkymään syvällistä muotokuvaa tehdessään. Muista kirjailijoista Tolstoi rakasti Tsehovia ja ilmeisesti kadehti Dostojevskia, koska moittii tätä tiuhaan melko perusteettomasti.
Sofia Andrejevna
Erillinen teksti Leo Tolstoin pitkäaikaisesta aviopuolisosta Sofia Andrejevna Tolstajasta sopii teokseen hyvin. Siinä näkyy se kauheus, mikä Jasnaja Polnajaan vetäytyneen profeetan luona käyneiden, erilaisin motiivein liikkeellä olevien ihmisten paapomisesta, sietämisestä ja häätämisestä koitui, etenkin vaimolle.
Se, että historiassa pyrittiin syyttämään Sofiaa miehensä kärsimästä tunkeilusta ja sairastumisista, ei narraa teräväkatseista Gorkia, joka on kaikkea muuta kuin sovinisti. Hän näkee vaimon uhrautumisen ja elämisen puolihullun profeetan tukena altruistisena elämänvalintana. Gorkin näkökulma on sitäkin kunnioitettavampi, kun käy ilmi, ettei hän itsekään ollut lainkaan Sofian suosiossa eikä tahtonut voida sietää tämän topakkaa kuria.
Maksim Gorki
Nuorena orvoksi joutunut Maksim ajautui tutustumaan perusteellisesti syrjäytyneiden venäläisten elämään ennen nousuaan kertaheitolla maansa kirjallisuuden eliittiin. Hänen esikoisteoksensa Esseitä ja tarinoita kohahdutti loisteliaalla kielellään ja syvästi tuntevilla kuvauksillaan vähäosaisista. Kirjan novelli Makar Tsudra on päätynyt myös hienoksi elokuvaksi suomalaisella nimellä Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen.
Gorkin kirjailijaura ajoittuu bolsevikkivallankumouksen molemmin puolin ja hän oli vahvasti mukana vallankumouksellisessa toiminnassa jo 1900-luvun alkuvuosina. Leniniin hän tutustui vuonna 1902 ja sai myöhemmin nauttia arvostusta palattuaan Neuvostoliitoksi muuttuvaan kotimaahansa Capri-vuosien jälkeen. Välit Leniniin katkesivat Gorkin kirjoitettua aikakauslehdessä: ”Lenin ja Lev Trotski eivät ymmärrä mitään vapaudesta tai ihmisoikeuksista. He ovat jo vallan korruptoimia ja laiminlyövät häpeällisesti sananvapautta, ja muita vapauksia, joiden puolesta demokratia taisteli.”
Osittain tuberkuloosin sairastamisen vuoksi Gorki pakeni jälleen Italiaan, kunnes palasi juhlittuna sankarina kotimaahansa vuonna 1928. Stalinin kanssa ei kuitenkaan sujunut, ja jotkut myönnytykset diktatuurille 1930-luvun lopulla ovat tahranneet Maksim Gorkin mainetta demokraattisena vaikuttajana.
Suomea kirjailija ehti puolustaa tsaarin sortoa vastaan vuonna 1906. Hän kirjoitti Suomesta: ”Tämä maa on tienviittana monen muun maan tulevaisuudelle.”
Maksim Gorkin pääteokset Äiti, Maailmalla, Nuoruuteni yliopistot ja näytelmä Pohjalla ovat klassikoita. Muotokuva Leo Tolstoista on kuitenkin joidenkin, muun muassa Thomas Mannin mielestä, parasta mitä hän on kirjoittanut.
Erkki Kiviniemi
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mikko Hautalan analyysi maailmasta on omaa luokkaansa sillä hän tuntee historian ja nykyhetken – arviossa Sotaa ja rauhaa
KIRJAT | Niin Washingtonissa, Moskovassa kuin Ukrainassakin palvelleen diplomaatin teos on suositeltavaa luettavaa jokaiselle maailmanpoliitiikkaa seuraavalle.
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.