Yksityiskohta tuntemattoman taiteilijan teoksesta, jossa Christine de Pizan ojentaa kirjaansa Baijerin Isabellalle. 1410-luku. Kuva: Wiki Commons
RADIO | Nyt on mahdollisuus nauttia kätköön jääneistä naisajattelijoista. Hyvät, pahat ajattelijat -radiosarja tuo heidät tähän aikaan.
Anne Välinoro
Mitä teki myöhäiskeskiajan nainen leskeksi ja yksinhuoltajaksi jäätyään? Christine de Pizan valitsi epävarman kirjailijan uran.
Venetsiassa syntynyt, Pariisissa vaikuttanut Christine de Pizan on nainen Naisten kaupunki -teoksen takana.
Aikansa feministi? Kyllä. Yksinhuoltaja? Kyllä. Yhteiskunnallinen vaikuttaja? Kyllä. Nainen, joka markkinoi itseään onnistuneesti myös hoviin.
Christine de Pizan pukeutui usein siniseen. Se oli keskiajalla moraalin ja oikeudenmukaisuuden vastavärinä kuninkaallisten punaiselle ja mustalle.
Hän ei alistunut miesten vallan alle. Hän näytti itsensä tarkoin valitussa ympäristössä ja teki näin omaa julkisuuskuvaansa.
Maarit Lukkarisen Hyvät, pahat ajattelijat -radio-ohjelmasarjan ensimmäinen jakso selvittää, miten de Pizan kirjoitti paitsi naisten elämästä ja puuttuvista oikeuksista, myös aseista.
* *
Kuningas Kaarle V eli de Pizanin aikana. Lempeä, hyväntahtoinen kuningas jäi pienen Christinen mieleen. Tämän isä, Tomaso de Pizan, oli Ranskan kuninkaan henkilääkäri. Christine kasvoi lapsuutensa hovissa.
Christine avioitui kuninkaan sihteerin kanssa viisitoistavuotiaana. Perheen elämä järkkyi vuonna 1380, kun kuningas kuoli. Se muuttui vielä vaikeammaksi, kun Christinen isä kuoli muutamaa vuotta myöhemmin.
Kun Christine jää puolestaan leskeksi kolmen lapsen äitinä ja joutuu pitämään huolta myös omasta äidistään ja muutamista lähisukulaisistaan, hänen on kehitettävä oma toimeentulonsa. Kun veli palaa takaisin Italiaan, hän jää täysin ilman sukulaisten tukea.
Myöhäiskeskiajalla naisilla oli mahdollista jatkaa leskenä kahdella tavalla: siirtymällä luostariin tai avioitumalla uudestaan.
Christine de Pizan valitsi itsenäisen elämän. Hän alkoi kirjoittaa, aluksi puhtaaksi, sitten balladeja. Hän vetäytyi 1380-luvulla ulkomaailmasta ja alkoi opetella uutta.
Hän kirjoitti sata balladia, jotka omisti Baijerin prinsessalle, sittemmin Ranskan kuningattarelle.
* *
De Pizan vaati leskien aseman muutosta Ranskassa. Hän ehtii tehdä vuosien 1399–1405 aikana viisitoista teosta. Hänen kirjoituksiaan luetaan pian Ranskan ulkopuolella. Kirjat tekevät hänestä kuuluisan.
Ruusun romaanin naista halveksiva eetos saa de Pizanin kirjoittamaan Naisten kaupunki -romaanin. Kirjan kannessa nähdään kolme naista kaupunkia rakentamassa. Oikeudenmukaisuus, Oikeus ja Järki ovat tulleet luomaan rohkeutta kaikille lukijoilleen. Naisten kaupunki suojaa naisia vihamielisyydeltä.
De Pizan haaveili jakavansa kirjaansa kaikille maailman hallitsijoille. Hänellä olikin hyvät suhteet aikansa valtaapitäviin. Hän sai todennäköisesti rahalahjoituksia, vaikkei niistä kirjoitakaan.
De Pizanin teoksiinsa tilaamat koristelut ovat taideteoksia. Hän työllisti kuvituksiin erikoistuneita pajoja ja oli samalla aikansa ensimmäinen naiskustantaja. Hän valvoi tarkkaan teostensa valmistumista.
Vuonna 1418 Christine de Pizan pakenee luostariin Pariisissa riehuvaa sotaa ja viettää siellä loppuelämänsä, tyyneydessä kirjoitellen. Viimeinen teos käsittelee Jean d’Arcin elämää.
Hyvät, pahat ajattelijat -sarjan jaksot Christine de Pizan ja Lou Andreas-Salomé Yle Areenassa. Sarjan seuraava jakso Émilie du Châtelet Yle Radio 1 -kanavalla lauantaina 6.2.2021 kello 8.00.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Vuonna 1985 tapahtui jotain ennen kuulumatonta tamperelaisilla radioaalloilla eikä se ole unohtunut vieläkään
KOLUMNI | Radio 957:n pioneeritoimittaja Jari Korkki luennoi paikallisradion pioneerivuosista Vapriikin näyttelyyn liittyvässä luentosarjassa ja palautti Aila-Liisa Laurilan menneeseen.
Kuunnelma Ellen Thesleffistä väreilee kuin taiteilijan teokset – arviossa Viimeinen taulu
RADIO | Dramaattinen kuunnelma kertoo elämänsä loppupuolella olevasta Ellen Thesleffistä ja hänen yhteydestään nuoreen kotiapulaiseen Leenaan.
