Levyarvostelu: Kitkerää arkea, surua Saabissa, häkki-ihmisiä ja bensiinin vankeja. Kalevi Suopursun Yksin yksiössä on Kaseva-henkinen helmi, joka vetoaa jopa iskelmän vihaajaan.
Kalevi Suopursu: Yksin yksiössä (Jukan Musiikki / Helmi Levyt, 13.3.2020).
Tampereella vahvana kukkiva alakulttuuri rikastuttaa musiikkitarjontaa tuoreilla artisteilla, jotka eivät yritä mukautua muotteihin. Jukka Nousiaisen raottamasta ovesta astuu esiin bändejä, jotka eivät ole jämähtäneet isiensä musiikkiin, pölyiseen manserockiin. Juuret ovat paljon syvemmällä ja laajemmalla.
”Jukan tehdas” on meidän aikamme Love Records ja Poko. Nyt se on tehnyt yhdessä Helmi Levyjen kanssa kulttuuriteon: perjantaina julkaistava Yksin yksiössä -albumi tuo kaiken kansan kuultavaksi Kalevi Suopursun riipaisevat ”karaokeiskelmät”.
Suopursu on esittänyt elämän kolhimia tarinoita karaokevideoiden ja ”enkelikuoron” säestyksellä. Saattaa olla, että hulvattomalle performanssille virnuilleiden hymy hyytyy, kun biiseihin pääsee syventymään kotioloissa. Ne eivät ole parodiaa, vaan kaihoisaa uusiskelmää, joka uppoaa paatuneimpaankin iskelmän vihaajaan.
Kalevi Suopursu vie Kasevan herkän alakulon uusille leveleille: alamäen jälkeen seuraa syöksykierre. Biiseissä sukelletaan nostalgiaan, josta kaivataan jonnekin parempaan. Vaan eipä kuvitellussa kultaisessa menneisyydessä tiedetty, ettei ainakaan tänne tulevaisuuteen kannata kaihota.
* *
Yksin yksiössä -biisit ovat syntyneet Kalevi Suopursun karaokevideoihin, jotka toistavat keskikaljakuppiloiden nurkassa pyörivää vinksahtanutta kuvastoa. Kuvittamattomana kaihoiskelmästä paljastuu syvyyttä, joka nielaisee mukanaan.
Tietä tällaiselle musiikille tasoittanut Jukka Nousiainen on asettanut riman korkealle. Suopursulla on askelmerkki kohdallaan, eikä rima jää heilumaan. Jos maailmassa on yhtään oikeudenmukaisuutta, Yksin yksiössä -kappaleet soivat pian joka kanavalla.
Se olisi hauska näky, kun tulokkaasta innostuvat festarit raivaavat ohjelmistoonsa tilaa karaoke show’lle, jossa juhlakansa hoilaa ”Mä olen työtön, mut sä olet onneton. Rakkaudesta täällä pitää maksaa, jotta pimeyttä vasten jaksaa.”
Muun muassa Nousiaisen bändissä kitaroivan Suopursun soololevy on odottanut julkaisuaan sen verran pitkään, että artistilla on jo uusia matoja koukussa. Kovimmat odotukset kohdistuvat Amuriin, jonka ensimaistiaiset Halla ja Amuri lupailevat vuoden levyä. Mutta nyt taisikin käydä niin, että Suopursu tuli itse tehneeksi sille vaikeasti ylitettävän verrokin.
* *
Yksin yksiössä ei ole mikään kotikaraokevitsi, vaan genrerajoista piittaamaton, alakuloinen mahtilevy. Tyhjentyneessä yksiössä vaikeroi Kalevin lisäksi Agit Prop -henkinen kuoro, jossa vaikuttavat Tiina Vanhapelto (Guggenheim-projektz), Laura Ahvonen (Puiset heilat), Anna Pesonen (Samanna) ja Sini Mäenpää (Jukka Nousiainen & Kumpp).
Kaseva-rallatukset ja kuulaat Agents-maalailut kertovat pääasiassa yksinäisyydestä ja kaipuusta. Välipaloina tarjotaan pikaisia Badding-perinnerokkeja.
Levy pitäisi melkein varustaa ”sisältää tuotesijoittelua” -varoituksella; sen verran usein seikkaillaan Saabilla tai surraan Saabissa. Nimikappaleessa kuvataan, kuinka pois lähteneen tuoksu ei lähde autosta edes Wunderbaumilla.
”Kerro mitä mä teen tällä rahalla, jos et enää ota vastaan mun rakkautta. 12 ruusua sä heitit ikkunasta. Mä asun yksin yksiössä, sä asut kaksin kaksiossa. Meitä on liian monta kolmioon – oo, niin yksin mä oon.”
Yksin yksiössä -albumin kansikuva.
Levyn avaava Pakomatka on ilmastonmuutosaikojen autobiisi, jossa ei koeta huumaannuttavaa vapautta, kun ratin takaa avautuu koko maailma. Nyt on jouduttu bensiinin vangiksi pelkääjän paikalle, eikä ikkunasta tahdo nähdä valtatietä, joka turmelee. ”Polttoaine polttaa maatani, liekki kuluttaa jalkani, vaan ei raajoilla täällä mitään tee.”
Mahtiriimien seassa on hellyttäviä kökköyksiä ja ohimennen livautettuja lainoja, kuten Rautavaaran ”sunnuntaina sataa aina”. Mutta Suopursun riimeissä viikonpäivätkään eivät ole latteuksia, vaan väkeviä kielikuvia. Sinä olet minun sunnuntai kertoo miehestä, joka ei oppinut rakastamaan kitkerää arkea. ”En tahdo kahta lasta, koiraa tai omakotitaloa. Mulle riittävät sinä ja haikeasti soivat kitarat.”
Yksinäinen ja apea mies on kuin kuoppaan ruostuva, maatuva ja pian unohdettava Saab. Mutta hän ei syytä epätoivoisesta tilanteestaan muita, vaan korkeintaan koneita palvovaa aikaamme. ”Sähkövirta virtaa täynnä tietoa, eikä ihminen enää erota itseään johdosta.” ”Vielä kuoren alta löytyy sielu, mutta kohta alkaa terästen taistelu.”
”Ei ole maata jalkojeni alla. Kylmä betoni polttaa satuttamalla”, Suopursu aloittaa kuvauksensa häkki-ihmisistä, joita saa syöttää vain mainoksilla. ”Yöllä joku tekee kuolemaa naapurissa. Mutta miten voin auttaa, kun makaan samassa jamassa?”
Vastustamatonta.
Tommi Liljedahl
Yksin yksiössä julkaistaan vinyylinä, c-kasettina, VHS-kasettina ja digitaalisesti.
