Sirpa Pääkkönen kirjoittaa kolumnissaan suurista ja vaikeista muutostilanteista. Koronaepidemian aikana ja sen seurauksena alkaneiden yt-neuvotteluiden aallossa ihmiset tarvitsevat selviytymiskykyä ja kestävyyttä, resilienssiä.
Selviytyjällä on yleensä hyvä resilienssi. Psykologi ja traumapsykoterapeutti Soili Poijula avaa laajasti resilienssin käsitettä teoksessaan Resilienssi muutosten kohtaamisen taito (Kirjapaja, 2018).
Poijulan mukaan resilienssi tarkoittaa sopeutumis- ja selviytymiskykyä yllättävien muutosten ja menetysten kohdatessa. Resilientti ihminen reagoi vastoinkäymisiin muita lievemmin ja palautuu niistä nopeammin. Resilientti pystyy käyttämään vaikeankin kokemuksen hyväkseen. Hänellä on realistista optimismia, ja tehokkaita selviytymiskeinoja. Hän on aktiivinen ja rohkea ja uskaltaa kohdata vaikeudet.
Resilienssi lisääntyy elämänkokemusten myötä ja sitä voi vahvistaa kaiken ikäisenä.
* *
Menetykset ja kielteiset kokemukset tuovat mukanaan stressiä. Poijulan mukaan stressiä voi lieventää resilienssiä vahvistaville asioilla, joita ovat esimerkiksi optimismi, joustavuus ja ongelmanratkaisutaidot.
Resilienttejä ihmisiä yhdistää päättäväisyys hallita omaa kohtaloaan silloinkin, kun näyttää siltä, että kohtaloa ei voi hallita. He osaavat luoda merkityksiä vastoinkäymisille, mikä mahdollistaa tulevaisuuden suunnittelun. He eivät pidä itseään kohtalon uhreina, eivätkä vetäydy apatiaan, vaan toimivat aktiivisesti ja voivat näin nähdä vastoinkäymiset osana elämänkokemusta.
Poijulan mukaan positiiviset tunteet suojaavat stressiltä ja nopeuttavat stressistä palautumista. Optimistit tuntevat pessimistejä vähemmän toivottuutta ja avuttomuutta. Luottavainen ihminen yrittää muita sinnikkäämmin ratkaista erilaisia ongelmatilanteita ja selviytyy siksi paremmin vaikeista tilanteista.
* *
Hyvä aktiivisen selviytymisen muoto on huumori. Se vahvistaa resilienssiä lieventämällä jännitystä. Huumori auttaa sopeutumaan uusiin tilanteisiin ja oloihin. Tosin huumorissakin on kaksi puolta. Yhdistävä huumori liittää ihmisiä yhteen ja vähentää jännitystä. Aggressiivinen ja vähättelevä huumori on vahingollista.
Resilientit ihmiset ovat yleensä vastuullisia, tunnollisia ja rehellisiä. Heillä on vahvat arvot, joiden mukaan he pyrkivät toimimaan. Heillä ei ole taipumusta spontaaneihin ja ennustamattomiin tekoihin eivätkä he jätä huomioimatta tekojensa seurauksia.
Resilientit ovat myös kestäviä. Kestävyys hillitsee stressiä, koska se ohjaa tehokkaaseen käyttäytymiseen. Työelämässä kestävillä ihmisillä on stressaavissa tilanteissa muita vähemmän sairauspoissaoloja, masennusta, ahdistusta ja työuupumusta, mutta enemmän työn merkityksen ja tyytyväisyyden kokemuksia. Kestävyys antaa motivaatiota ja edistää suoriutumista, johtajuutta, sisua ja terveyttä.
* *
Soili Poijula kirjoitti syvällisen kirjansa resilienssistä ennen koronaepidemiaa, mutta sen ajatuksista voi olla apua, kun kukin miettii omaa selviytymistään rajoitusten maailmassa ja näkymättömien uhkakuvin alla. Kuka tahansa voi saada tartunnan, mutta jokainen voi myös minimoida riskit tartunnan saamiselle.
Optimismi ja joustavuus vahvistavat resilienssiä. Korona-aikana oloa voi helpottaa kuvittelemalla, mitä kaikkea voi tehdä, kun elämä palautuu normaaliksi ja iloita pienistä asioista kuten siitä, että kohta kukkivat kirsikkapuut.
Kannattaa myös säännöstellä uhkakuvista kertovien uutisten lukemista ja nähdä, että koko ajan tapahtuu myös myönteisiä asioita. Ihmisiä parantuu, rajoituksia puretaan, useat sairastavat taudin lievän muodon ja tutkijat ponnistelevat sitkeästi lääkkeiden ja rokotteiden kehittämiseksi. Joskus koittaa aika, että epidemia on ohi. Museot, konserttisalit ja teatterit avautuvat. Lentokoneet lentävät, laivat seilaavat ja yhteiskunnat alkavat toipua rajuista taloudellisista nytkähdyksistä.
Kun vielä olemme keskellä syvää kriisiä, voi miettiä omia selviytymiskeinoja ja vahvistaa omaa resilienssiä. Ihmisillä tapaa olla monenlaisia aivan omia keinoja selvitä eteenpäin vaikeissa tilanteissa. Kannattaa ottaa käyttöön keinoja, jotka ovat ennenkin auttaneet.
Sirpa Pääkkönen
