Kulttuuritoimituksen tekijät suosittelevat erinomaisia sarjoja ja ohjelmia neljän seinän sisällä katsottavaksi. Osa suositukseista löytyy Yle Areenan ja Youtuben kaltaisista maksuttomista palveluista, osa maksullisista suoratoistopalveluista, kuten Netflixistä tai HBO Nordicista.
Kulttuuritoimitus
Lue myös artikkelimme, jossa suosittelimme 50 erinomaista elokuvaa koronan aikana katsottavaksi.
* *
Alias Grace (2017)
Margaret Atwoodin romaaniin perustuva loistava minisarja on jäänyt liian vähäiselle huomiolle. Sarja pohtii naisen asemaa ja mahdollisuuksia paeta patriarkaalisen yhteiskunnan asettamia rajoitteita. Petri Hänninen
Katso: Netflix
Babylon Berlin (2017–)
Maailmanmenestykseksi noussut kiehtova sekoitus epookkidraamaa, poliisisarjaa ja mysteeritrilleriä. Weimarin tasavallan aikaisesta Berliinistä kertoviin Volker Kutscherin romaaneihin perustuvan Babylon Berlinin suuri tarina on kuvaus demokratian luisumisesta diktatuuriin. Sarjaan luotu uskottava epookki imaisee ihailemaan mannermaisen dekadenttia suurkaupungin menoa, jossa ihmisten elämästä tulee osa ajan isompia liikkeitä. Antti Selkokari
Katso: HBO Nordic – mutta dialogi kannattaa säätää saksaksi.
Band of Brothers – Taistelutoverit (2001)
Yhdysvaltain 101. maahanlaskudivisioonan 506. laskuvarjorykmentin Easy-komppanian matka Normandian maihinnoususta Hitlerin Saksan kukistumiseen on paras sota-aiheinen tv-sarja, joka on tehty. Taustalla ovat tositapahtumat, jotka Tom Hanksin ja Steven Spielbergin kaltaisten velhojen käsissä saavat paljon amerikkalaisnäkökulmasta uusiakin sävyjä. Setä Samulin lippujen katveessa todistetaan pelkuruutta, välttelyä ja ahneutta, mutta tietenkin myös niitä pieniä sankaritekoja, jotka lopulta toivat voiton natsismista. Kari Pitkänen
Katso: HBO Nordic
Deadwood (2004–2006)
Kenties paras ”villiin länteen” sijoittuneista tv-sarjoista on Deadwood, johon on sekoitettu sopivassa suhteessa oikeita nimiä, tapahtumia ja puhdasta fiktiota. Erityisesti Ian McShanen esittämä saluunaisäntä ja sutenööri Al Swearengen on yksi unohtumattomimmista tv-sarjahahmoista, joten parhaan miespääosan Golden Globe vuonna 2005 meni täysin oikeaan osoitteeseen. Harmillisesti HBO keskeytti sarjan kolmen tuotantokauden jälkeen, mutta eräänlainen hyvitys tuotantotiimille oli viime vuonna ilmestynyt Deadwood: The Movie, joka punoi yhteen sarjassa avoimeksi jääneet juonilangat ja päästi katsojan sielun rauhaan. Mikko Manka
Katso: HBO Nordic
Devs (2020)
Alex Garlandin kirjoittamasta ja ohjaamasta Devs-minisarjasta on tämän kirjoitushetkellä ollut mahdollista nähdä vasta kuusi jaksoa kahdeksasta, mutta varmuudella voi jo sanoa, että käsillä on tv-scifin tuleva klassikko. Ensimmäinen jaksoista on siinä määrin kiehtova ja eksistentiaalisella tasolla karmiva, että tavallaan kaikki on alamäkeä sen jälkeen. Determinismiin, vapaaseen tahtoon ja niiden ympärillä pyöriviin moraalisiin kysymyksiin timanttiporan lailla pureutuva tarina pitää kuitenkin otteessaan, ja voi kuinka pitääkin. Ville Aalto
Katso: HBO Nordic
DNA (2019–)
Tanskalaisessa dekkarisarjassa rikosetsivä Rolf Larsenin (Anders W. Berthelsen) lapsi katoaa samalla kun hän selvittää ranskalaiskollegansa (Charlotte Rampling) kanssa erään toisen lapsen katoamista. Jäljet johtavat Puolaan, jossa samaan aikaan luostarissa synnyttävän Julitan (Zofia Wichlacz) vauva katoaa mystisesti. Ruotsin televisio on näyttänyt sarjaa jo pitkälle, joten on helppo todeta, että se koukuttaa ensi hetkestä lähtien. Marita Nyrhinen
Katso: Yle TV1, Yle Areena
Erään romanssin ääriviivoja, pääosassa Enrico Canto (1991)
Camp Twins Productionsin fantastinen lyhytdokumentti kaikkien aikojen suomalaisesta romantikosta. Jokainen kuva ja sana on pelkkää kultaa, elokuva kestää rajattoman määrän katselukertoja. Dokumentissa kuultava ex-levytuottaja Jorma Helianderin luonnehdinta Enrico Canton musiikista sopii mainiosti kuvaamaan myös tätä lyhytelokuvaa: ”Lyö kuin leivällä rintaan”. Ville Pirinen
Katso: Youtube
The Expanse (2015–)
Maa, Mars ja asteroidivyöhyke käyvät loputonta poliittista ja välillä aseellistakin valtakamppailua. Mikä on avaruusajan vastine sanalle geopolitiikka? Älykäs, tyylikäs ja yhteiskunnallisuudessaan kiehtova ja silti riittävän kevyt scifi-sarja. Osa henkilöhahmoista on hiukan yksiulotteisia, osa taas loputtoman kiehtovia. Sarja on kestänyt kivutta neljä kautta menettämättä jännitettään eikä sitä voi kovin monesta sarjasta sanoa – etenkään scifi-puolella. Pasi Huttunen
Katso: Amazon Prime Video
Fosse/Verdon (2019)
Koreografi ja musikaalielokuvaohjaaja Bob Fosse ja hänen puolisonsa, Broadway-tanssija Gwen Verdon elivät myrskyisän ja repivän suhteen, josta syntyi vielä nykypäiväänkin vaikutteita antavaa tanssikoreografiaa. Sitä kuvaavassa sarjassa on myös uudelleen näyttämölle pantuina kaikki ne ikimuistoiset Fosse-koreografiat Rich Man’s Frugista Cabaret’n kautta All That Jazziin. Sam Rockwell ja Michelle Williams tekevät vakuuttavat roolisuoritukset, vaikka eivät tanssillisesti aivan Fossen ja Verdonin taituruuteen ylläkään. Eija Niskanen
Katso: HBO Nordic
G.I. Joe: A Real American Hero (1983–1985)
Lelufirma Hasbro julkaisi hiljattain Youtube-kanavallaan maksutta nähtäväksi soittolistan G.I. Joe -toimintafiguurien ympärille rakennetusta animaatiosarjasta. Animaatio on erittäin epärealistista, naiivin hopöhöpöpatrioottista, pehmoväkivaltaista ja suunnattoman ilahduttavaa roskaviihdettä. Itseironia, reflektio ja syvällisyys loistavat poissaolollaan. Voi kyllä olla, että on pitänyt kasvaa niiden sarjakuvalehtien ja muoviukkojen kanssa, että tästä osaa nauttia. Pasi Huttunen
Katso: Youtube
Gomorrah (2014–)
Italian järjestäytyneestä rikollisuudesta runsaasti kirjoittaneen Roberto Savianon tuottamaa ja käsikirjoittamaa Gomorrah-sarjaa on esitetty jo neljä tuotantokautta ja lisää on tulossa. Napolin Camorra-klaaneja kuvaavan sarjan päähenkilöiden maailmankuva on kylmä, synkkä ja kyyninen, mutta siitä huolimatta esimerkiksi Italiassa sarjaa on syytetty myös mafiaelämän glorifioinnista, katsojalla kun syntyy sarjan antisankareihinkin jonkinlainen tunneside. Roberto Saviano on varoittanut, että nykyinen koronakriisi tulee hyödyttämään järjestäytynyttä rikollisuutta, kun laillisen yhteiskunnan organisaatiot horjuvat ja mafiajärjestöt pyrkivät hyödyntämään ihmisten hätää. Mikko Manka
Katso: HBO Nordic
The Good Fight (2017–)
Kiihkeästi Donald Trumpia morkkaava The Good Fight -lakisarja ei ehkä ole maailman älyllisin televisiosarja, mutta sen mukana pääsee yllättävän viihdyttävästi uppoutumaan ”totuuden jälkeisen ajan” hermoja raastaviin ristiriitoihin. The Good Wife -sarjan kylkiäisenä liikkeelle lähteneessä sarjassa ei ole tavanomaisia oikeusjuttuja, vaan The Good Fight nostaa satiirisessa hengessä esiin kiperiä aiheita – Yhdysvaltojen voimakkaasti polarisoitunutta politiikkaa, valeuutisia, trollitehtaita, rasismia. Ja jos tämä ei vielä vakuuta, mainittakoon, että sarjan räjähtelevät alkutekstit ovat merkittävää taidetta. Kaarina Lehtisalo
Katso: HBO Nordic, Viaplay
Grace and Frankie (2015–)
Kaksi ikääntynyttä avioparia eroaa, koska kummankin liiton miesosapuoli tulee kaapista ja muuttaa yksiin. Voisi kuvitella, että sinänsä railakas lähtökohta olisi konseptina ammennettu nopeasti tyhjiin. Mutta niinpä vain siitä on tullut Netflixin historian pisimpään jatkunut sarja. Jane Fonda, 82, ja Lily Tomlin, 80, murtavat ennakkoluuloja niin sukupuoli- kuin sukupolvirooleista, seksuaalisuudesta puhumattakaan. Kaksikko keskeytti osallistumisensa viikoittaisiin ilmastonmuutosmielenosoituksiin, kun heidän oli lähdettävä vielä yhden uuden tuotantokauden kuvauksiin. Matti Mörttinen
Katso: Netflix
High Maintenance (2016–)
Episodimaisessa sarjassa newyorkilaisen kannabiskauppiaan ympärille punoutuu ihmiskohtaloiden verkko. Puolituntisissa jaksoissa ehditään kertoa häkellyttävän syvällisesti ja inhimillisesti tarinoita luottaen pieniin vihjeisiin ja otoksiin, kuljettaen samalla sydämellisen ”The Guyn” (sarjan toinen luoja Ben Sinclair) elämää eteenpäin. Kymmenien hahmojen roolitus on ihailtavan monimuotoinen ja välillä tuntuu kuin katsoisi dokumenttia fiktion sijaan. Aino Louhi
Katso: HBO Nordic
Hittimittari, Timo T.A. Mikkosen aikakausi (1984–1985)
Kukaan ei puhu suomea niin kuin 1980-luvun Timo T.A. Mikkonen! Jos haksahtaa litteroimaan Mikkosen kaikki kaksikymmentäkaksi juontoa kautta aikain ensimmäisestä Hittimittari-televisio-ohjelmasta (ja kukapa meistä ei heikkona hetkenään haksahtaisi), oppii muun muassa sellaiset sanat kuin ”ajanvietemusiikkituote”, ”hittimittaaja”, ”nousuominaisuus” ja ”paremmuuspiste”. Kuulee myös täydellisen sujuvasti lausuttavan virkkeen: ”Hittimittarissa jokainen kahdeksan esitystä keräävät ohjelman kuluessa joka toinen lauantai noin puoli kahdeksasta puoli yhdeksään illalla oman pistesaaliinsa, minkä perusteella kolme parasta sitten on jatkossa mukana kuukauden kuluttua vastaavassa joko kotimaisten tai ulkomaisten esitysten ohjelmassa.” Saamme myös tietää, että Matin ja Tepon tapaan myös Simon & Garfunkel oli ”tosi suosittu duo”. Antti Lähde
Katso: Yle Areena
Homeland – Isänmaan puolesta (2011–2020)
Harvinaisen pitkäikäiseksi kasvanut Isänmaan puolesta -nimellä suomalaiskanavilla esitetty sarja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivästä CIA:n virkailijasta, Carrie Mathisonista (Claire Danes). Sarja on vuosien ja tuotantokausien mittaan muuttunut allegorisen freskon mittasuhteisiin yltäväksi kuvaksi sodasta, terrorismista, paranoiasta ja niiden vaikutuksista ihmisiin ja maailmaan. Sarjan kuvaamassa tiedustelupalveluiden sisäkkäisten ja päällekkäisten operaatioiden maailmassa vainoharhaisuus vaikuttaa ainoalta järkevältä suhtautumistavalta lähimmäisiin, työnantajiin ja maailmaan ylipäätään. Antti Selkokari
Katso: Netflix
Kingdom (2019–2020)
Karanteeniaikana katsotaan tietysti zombisarjoja. Eteläkorealainen Kingdom on piristävä näkökulma kuluneisiin apokalypsitulkintoihin, sillä se keskittyy 1500-luvun Korean veriseen sisäpolitiikkaan. Toinen kausi on jo katsottavissa Netflixissä. Petri Hänninen
Katso: Netflix
The L Word: Generation Q (2019–)
2000-luvun alun kulttisarja, jonka saippuaoopperan mittoihin yltänyt henkilödraama ihastutti ja vihastutti kuuden epätasaisen kautensa aikana, on käynnistetty uudelleen. Niin raivostuttava kuin alkuperäinen sarja pahimmillaan olikin, en silti voi olla ilahtumatta nähdessäni pitkän eron jälkeen uudelleen Betten, Alicen, ja – tietenkin – Shanen (joku uusi sukupolvikin muuten on, mutta heitä kohtaan kiinnostus heräilee kunnolla vasta kauden loppua kohden). Kuten edeltäjänsä, myös Generation Q onnistuu kaikessa epätäydellisyydessään olemaan ihmeellisen koukuttava, vaikka samaan aikaan pahimmat juonityperyydet aiheuttavat spontaaneja raivonpurkauksia kotisohvalla. Riikka Oksanen
Katso: HBO Nordic
Logged In (2020)
Sami Kieksin ohjaamaa syrjäytyneistä nuorukaisista kertovaa dokumenttisarjaa katsoo uusin silmin nyt, kun kaikki ovat eristyksissä ja pitävät toisiinsa yhteyttä lähinnä netin kautta. Pelaaminen ja sen tarjoavat sosiaaliset kontaktit pitävät pinnalla miehiä, joiden elämä on ollut vaikeaa. Voisivatko he opettaa jotain meille? Janica Brander
Katso: Yle Areena
The Looming Tower (2018)
Jos Homeland ja Berlin Station on jo ahmittu, seuraavaksi kannattaa uppoutua aivan liian vähälle huomiolle jääneeseen The Looming Toweriin. Syyskuun 11. päivän terrori-iskuja edeltävään aikaan sijoittuva minisarja on oikeaoppisen hidastempoista vakoojaviihdettä, jonka juonenkäänteistä osaa on vaikea uskoa tositapahtumiin perustuviksi. Jeff Daniels, Michael Stuhlbarg ja Peter Sarsgaard ovat kaikki mainioita vakavien setien rooleissaan, mutta sarjan varsinainen tähti on Tahar Rahim, jolle soisi paljon paljon enemmän pääosia. Ville Aalto
Katso: Amazon Prime Video
Maailma liekeissä (World on Fire, 2019)
Kerrankin sotasarja, jossa ei katsota julmaa aikaa vain saksalaisten, brittien tai miehitettyjen maiden kansalaisten näkökulmasta. Nyt ovat äänessä kaikki, omassa maassaan, omalla kielellään. Neljän ohjaajan kuvakeitoksesta syntyi loistosoppa. Taistelukuvauksissa ei ole tingitty sirpalettakaan ja käsikirjoitus koukuttaa poimimalla vastarintaliikkeeseen värväytyvän puolattaren rinnalle yllättäviä taistelijoita. Kuvaus ja äänimaailma, leikkaus ja roolitus ovat kaikki kympin työtä. Anne Välinoro
Katso: Yle Areena
Mad Men (2007–2015)
Jos joltakin on vielä näkemättä tämän vuosituhannen tähän mennessä paras televisiosarja, nyt voisi olla sopiva hetki matkata ajassa takaisin 1960-luvun New Yorkiin. Palkitun sarjan seitsemälle kaudelle mahtuu myös kerronnallisia suvantovaiheita, mutta kokonaisuutena Mad Men onnistuu rakentamaan mainostoimistomaailman ihmissuhteista ja työelämän muutoksista koko vuosikymmenen kattavan Suuren Kertomuksen. Tämän kertomuksen keskeinen teema on feministinen – siitäkin huolimatta, että sarjan tärkein päähenkilö on mies, salaperäinen Donald Draper, ja sarjan nimessäkin on ”hulluja miehiä”. Kaarina Lehtisalo
Katso: HBO Nordic, Netflix
Mainio rouva Maisel (The Marvelous Mrs. Maisel, 2017–)
Gilmoren tytöt -sarjan luojan Amy Sherman-Palladinon uusin sarja kertoo juutalaisesta kotirouvasta, joka yllättävän avioeron seurauksena päätyy stand up -koomikoksi 1950-luvun lopulla New Yorkissa. Luvassa on jälleen tiukkatahtista dialogia, nokkelaa sanailua, monenkirjavia henkilöhahmoja ja turvallista eskapismia kaaoksen keskellä. Sarjaa on tehty tähän mennessä kolme kautta. Riikka Oksanen
Katso: Amazon Prime Video
Metsolat (1993–1996)
Yle TV2:n ikisuosikki Metsolat kuvaa suomalaista elämänmenoa ja yhteiskunnan murrosta 1980- ja 1990-luvun taitteen maaseudulla ja kaupungissa. Ohjaaja-käsikirjoittaja Carl Mestertonin luomus upeine tunnareineen näyttää nyt tässä ajassa katsottaessa sekoitukselta Suomen Dallasia ja Twin Peaksiä – tosin öljy ei virtaa eikä sarjan alussa rannasta löydy muoviin kiedottua ruumista vaan lintujen pesimäalue tiehankkeeseen (ja sen myötä pian isä Metsola sairaala-asuun) käärittynä. Verkkainen mutta naseva Metsolat on hahmoineen ja tapahtumineen yhtä aikaa kaukainen ja niin tuttu, ja siksi sen imuun on varsinkin juuri nyt turvallista ajautua. Elissa Määttänen
Katso: Yle Areena
Patakakkonen: Kokki Kolmonen syö seisovasta pöydästä (1988)
Reilut kolmekymmentä vuotta sitten ruotsinlaivan buffet-pöytään liittyi vielä niin paljon eksotiikkaa, että maailman johtava väinämöisenhattuinen ruutukokki Jaakko Kolmonen päätti omistaa kokonaisen puolituntisen mysteerin paljastamiselle. Syntyi Patakakkosen kunniakkaan historian ylivertaisin jakso, jossa Kolmonen utelee ihanan suomenruotsalaisesti murtaen jupisevalta hovimestari Tom Lindholmilta muun muassa: ”Nyt sitä ollaan niin kuin puulla päähän lyötynä runsaan seisovan pöydän ääressä. Mites Tom, jos sinä tulet tällaiseen pöytään, niin mitä sinä otat ensimmäiselle lautaselle?” Parasta jaksossa on Kolmosen joka ihohuokosesta tihkuva halveksunta niitä kohtaan, jotka ottavat kerralla lautaselle liikaa ja liian erilaisia ruokalajeja ja käyttäytyvät muutenkin niin kuin ”karjalauma laskettaisiin kevätlaitumelle”. Antti Lähde
Katso: Yle Elävä arkisto
Prisoners of War (Hatufim, 2010–2012)
Pitkällisten neuvottelujen jälkeen Nimrod ja Uri pääsevät palaamaan Israeliin oltuaan kymmenkunta vuotta sotavankeina. Puoliso tuntuu vieraalta, lapset ovat kasvaneet vaikeiksi teineiksi ja työpaikalla on kaikki tietokoneistettu. Mitä Nimrod ja Uri salaavat vankeusajastaan? Jos kuulostaa tutulta, sarjasta tehtiin Yhdysvalloissa hieman vähemmän realistinen remake nimellä Homeland. Eija Niskanen
Katso: Amazon Prime Video
Raastava tunnustus (A Confession, 2019)
Brittiläistä elävää kuvaa parhaimmillaan kuusiosaisena rikossarjana. Pääosassa ihminen. Paul Andrew Williamsin ohjaama sarja löytyy Ylen Areenasta kesäkuun puoliväliin asti. Ilkka Vänttinen
Katso: Yle Areena
Raid (2000)
Koko sarja on yhtä maskuliinista Huuliharppukostaja-pastissia, mutta mikäpä siinä, kun se on tehty niin hyvällä maulla ja kotimaisittain mitattuna korkeatasoisella osaamisella. Juha Mujeen alias pornokauppias Sundmanin äskettäinen ja valitettava poismeno on yksi hyvä syy kaivaa klassikko taas esiin. Matti Mörttinen
Katso: Yle Areena
Runoilijan tie (1953)
Elonet-tietokannan avaus isolle yleisölle ja liittäminen osaksi Finna-verkkopalvelua oli kulttuuriteko vailla vertaa: vanhoja suomalaisia filmejä löytyy elokuvista mainoksiin. Suurena höyrylaivailun ystävänä suosikkini tietokannan mainoselokuvista on luonnollisesti vuonna 1953 valmistunut Runoilijan tie, jossa markkinoidaan Tarjanteen – ja tuolloin vielä Pohjolan – liikennöimää reittiä Tampereelta Virroille – paikkakuntien omia matkailu- ja teollisuuskohteita unohtamatta. Filmi on samalla oivallinen esimerkki kotiseutuylpeyden ohjaamasta matkailumarkkinoinnista, joka oli aikakaudelle varsin tyypillistä: kukapa ei haluaisi esitellä matkailijalla paikkakuntien tehtaita! Mikko Manka
Katso: Elonet
Råtta Booris (2011–)
Kantaa ottava sarja lapsille ja aikuisille. Kummallisia neljän minuutin pätkiä ajankohtaisista aiheista, joissa råtta laittaa omat piintyneet tapansa likoon. Kaisa Penttilän ja Leena Jääskeläisen animaatio on yksinkertaisen näköistä – kuin Pipsa Possu – mutta sopii kuin nappi silmään sarjan absurdiin ja hämmentävään huumoriin. Hanna-Liisa Onnela
Katso: Yle Areena
Shtisel (2013)
Israelilainen melkein saippuaooppera ultraortodoksiperheestä. Kuvaa paikallisten mukaan todenmukaisesti sitä, mistä me ulkopuoliset emme juuri mitään tiedä. Vaihtelua länsimaiselle viihteelle. Leena Reikko
Katso: Netflix
Simple History (2015–)
Lapseni voitti sen erän. Yritin saada irti ruutuja tuijottamasta, mutta kanava, jota hän Youtubesta katseli, imaisi mukaansa. Simple History on historiaa viihdyttäviksi, lyhyiksi ja selkeiksi animaatioiksi paketoiva tubekanava. Se on kovin Amerikka-keskeinen ja painottuu vahvasti sota-aiheisiin, mutta jotain muutakin on sentään seassa. Jos on vähän englannin kielen taitoa, niin kanava on hyvä tapa kartuttaa yleissivistystä samalla kun valuu syvemmälle sohvaan ja kurkottelee kohti sipsikippoa. Pasi Huttunen
Katso: Youtube
The Sopranos (1999–2007)
Poikkeuksellisina aikoina viihdytään perheen parissa, olkoon se sitten vaikka Tony Sopranon isännöimä mafiaperhe Yhdysvaltain itärannikolta, New Jerseystä. Rouva Carmelan kaapista löytyy aina purtavaa, kun perheen pää yötä myöten kotiutuu toimistolta strippiklubin kakkoskerroksesta tai lahdelta ruumiita upottamasta. Läheisistä pidetään huolta ja poikkiteloin asettuvista huolehditaan jätehuoltoalan yleisten käytäntöjen mukaan. Kimmo Ylönen
Katso: HBO Nordic
South Park (1997–)
Tietokoneella piirretyt pallopäiset pikkupojat ovat pilkanneet tasan kaikkia ja muutamia, kuten Barbra Streisandia, Tom Cruisea, Saddam Husseinia ja saatanaa, sitten vielä enemmän jo vuodesta 1997. Harvinaisen uskallettua rienaa on tuotettu noin kolmensadan jakson verran. On se vaan kumma jos ei joukosta löydy pari pandemia-aiheista. Kimmo Ylönen
Katso: Viaplay
Talot huokuvat historiaa (Det sitter i väggarna, 2015–)
Persoonallinen historioitsija Christopher O’Regan auttaa ruotsalaisia vanhojen talojen omistajia löytämään talojensa historian. Tutkimisen välissä tutkija Erika Åberg näyttää kuinka vanhaa korjataan. Tämä ohjelma liimaa katsojan sohvan pohjalle, lahjoittaa antoisan matkan historiaan ja henkilöihin, joiden menneisyydestä löytyy myös asioita, joista ei puhuta. Hanna-Liisa Onnela
Katso: Yle Areena
Treme (2010–2013)
The Wiren käsikirjoittaja-tuottaja David Simonin toinen suurtyö pureutuu hurrikaani Katrinan tuhojen jälkeiseen New Orleansiin ja sen asukkaiden kamppailuun selviytyä. Heitä kannattelee kaupungin musiikkiperintö ja Tremen upeinta antia ovatkin eri klubien musiikkikohtaukset, joita ei katkaista vaan näytetään alusta loppuun saakka. Samalla käydään läpi eri henkilöiden kautta niin jälleenrakennusta kuin siihen liittyvää poliittista kähmintää. New Orleansilta eivät kovat kohtalot lopu: tämän vuoden Mardi Gras, maailman paras ilmainen party päätyi olemaan koronavirusidättämö. Eija Niskanen
Katso: HBO Nordic
Tsunami (2020)
Talousrikos ja kielletty rakkaus Emelien (Louise Peterhoff) kanssa piinaavat Tomasia (Henrik Norlén), joka lähtee vaimonsa Ninan (Liv Mjönes) pojan kanssa Thaimaahan parantaakseen keskinäisiä suhteita. Kun Tsunami yllättää, se panee sekaisin monta asiaa. Tsunamin kansallista traumaa käsitellään ruotsalaisdraamassa koskettavasti, joskin tarina pureutuu enemmän Tomasin bisneksiin ja perhe-elämään, ei niinkään Thaimaan tapahtumiin. Marita Nyrhinen
Katso: Yle TV1, Yle Areena
Ugly Delicious (2018)
Ruokaohjelmat ovat tavallisesti joko katsojaa aliarvioivaa piilomainontaa höystettynä julkkisten keittiötaitojen esittelemisellä, tai sitten ne on suunnattu ihmisille, joiden tärkein huolenaihe on löytyykö kaapista oikeanlainen ankkapuristin. Sympaattisen David Changin luotsaama Ugly Delicious on täysin toista maata. Jaettujen kokemusten ja kulttuuriperinnön kautta ruokaa lähestyvä sarja suhtautuu armolla ja rakkaudella niin ruokaan kuin siitä nauttiviin ja sitä valmistaviin ihmisiinkin. Ville Aalto
Katso: Netflix
The Wire – Langalla (2002–2008)
Reykjavikin pormestarina pahimpaan talouskriisiaikaan toiminut koomikko Jón Gnarr ei suostunut palkkaamaan esikuntaansa ketään virkailijaa, joka ei ole nähnyt kaikkia viittä tuotantokautta The Wirestä. Baltimoreen sijoittuva HBO-sarja on monen muunkin arvoasteikossa asetettu kategoriaan ”kaikkien aikojen paras tv-sarja”. Muistettavin repliikki: ”Thin line between heaven and here”. Sen merkityksen tulkitsemisestakin on sukeutunut oma taiteenlajinsa. Matti Mörttinen
The Wire oli ensimmäisiä jatkuvajuonisia tv-sarjoja, joka haastoi kirjallisuuden ja etenkin elokuvataiteen isojen yhteiskunnallisten ja taiteellisten kokonaisuuksien hahmottajana. Pinnalta katsoen Baltimoren poliisilaitoksen ponnisteluista rikollisuuden torjunnassa kertovassa sarjassa on kyse enemmästäkin. Siinä on haluttu nähdä syvää kapitalismin kritiikkiä, ja vaikka sekin on mahdollista, niin pohjalla ovat kuitenkin loistavien näyttelijöiden esittämien alati kiehtovien yksilöiden tarinat. Antti Selkokari
Katso: HBO Nordic
Work in Progress (2019–)
45-vuotias Abby on saanut ärsyttävältä työkaveriltaan pussin manteleita, ja Abby tulkitsee eleen piruiluna hänen elämäntapojaan kohtaan. Hän päättää heittää yhden mantelin päivässä roskakoriin, ja mantelivaraston ehdyttyä on aika miettiä kannattaako elämää enää ylipäätään jatkaa. Work in Progress onnistuu kuvaamaan vakavaa masennusta aidolla tavalla, mutta kykenee myös naurattamaan usein, ainakin silloin kun myötähäpeä tai vahva myötäeläminen ei ole naurua estämässä. Riikka Oksanen
Katso: HBO Nordic