Kuin kuvastimessa #62: Murder Death Koreatown (2020)

6.10.2026
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Kuvat kuvakaappauksia elokuvasta.

ELOKUVA | Totta ja tarua sekoittava found footage -kauhuelokuva herätti kohua ja on siksi nykyään vaikeasti löydettävissä.

”Mistä tahansa voi tehdä tarpeeksi tiukasti rajaamalla ’tarinan’, mikä on elokuvassa – ja elämässä – yksi karmivimmista asioista.”

Kuin kuvastimessa

Artikkelisarjassa esitellään kiinnostavia elokuvaharvinaisuuksia läpi historian ja annetaan vinkkejä niiden näkemiseen. Lue kaikki sarjan jutut täältä.

* *

Murder Death Koreatown. Yhdysvallat, 2020. Ohjaus: Tuntematon. Käsikirjoitus: Tuntematon. Pääosissa: Joukko tuntemattomia.

Minulla on heikkous found footage -kauhuun, genreen, joka esittää olevansa dokumentaarista kuvamateriaalia. Tiedän, tiedän: Suurin osa found footage -viihteestä on moskaa. Kuvamateriaalikauhua tehdään ennen kaikkea siksi, että se on äärimmäisen halpaa tuottaa mutta samalla se vetoaa katsojiin. Näin kuka tahansa voi päästä tienaamaan julkaisemalla mitä vain ripulia.

Blair Witch Project (1999) rikkoi aikanaan kaikki indie-elokuvien kassaennätykset. Paranormal Activity taas on budjettiinsa nähden luultavasti maailman tuottoisin elokuvasarja. Se alkoi vuonna 2007, sarjan kahdeksas osa on tulossa ensi vuonna. Jo näiden teosten menestyksen ansiosta kauhumokumenttien virta on ollut loputon. Demonit, zombit, aaveet, avaruusolennot, sarjamurhaajat ja muut ovat käyneet lukuisia kertoja säikyttelemässä kameraa heiluttavaa henkilöä ja hänen läheisiään.

Mutta jokin asetelmassa kiehtoo minua silti. Mokumentti genrenä sekoittaa merkin ja merkitsijän sekä symbolin ja todeksi kuvitellun välistä rajaa enemmän kuin mikään muu elokuvagenre dokumentin lisäksi. Kauhu kärjistää entisestään mokumentin pyrkimyksiä: hysteria kohtaa asiallisuuden parhaimmillaan hätkähdyttävin lopputuloksin. On sääli, että suurin osa genressä julkaistuista teoksista ei tee tällä ainutlaatuisella piirteellä hölkäsen pöläystä.

Aina silloin tällöin esiin nousee jotain poikkeuksellisen kiinnostavaa, joka on ymmärtänyt tehtävän. Olen aiemmin tässä sarjassa käsitellyt yhtä sellaista teosta, australialaista Lake Mungoa (2008). Mutta kun Lake Mungo satirisoi olemuksellaan mahdollisimman laajalle yleisölle tarkoitettuja tv-dokumentteja, Murder Death Koreatownin (2020) materiaali tuntuu ei-kenenkään silmille tarkoitetulta, yksityiseltä.

murderdeathkoreatown kuva1

* *

Murder Death Koreatown on found footage -elokuvaa YouTuben ja vlogien aikakaudelta. Se on salaliittoteorioiden esihysteriaa ajalta juuri ennen koronaviruksen aiheuttamaa murrosta ja sekoilun valtavirtaistumista. Kokonaan iPhonella kuvattu teos on marinoitunut QAnonin ja muiden sekasortoa aiheuttaneiden, julkista keskustelua sakeuttaneiden ilmiöiden liejussa.

Elokuva kehittyi 4chan-verkkosivuston paranormaaleihin ilmiöihin keskittyvällä /x/-laudalla, josta ovat nousseet suosioon huomattavasti tunnetummat Backrooms– ja SCP Foundation -pop-ilmiöt. Murder Death Koreatownin tekijä mainosti sivustolla teostaan paljon luoden sen ympärille samalla ARG-pelin, joka edetessään alkoi realisoitua elokuvaksi. Teos julkaistiin viimein filmifestivaaleilla, striimipalveluissa ja Blu-rayna.

Julkaistun elokuvan omaehtoisuutta korostaa se, että sen tekijät ovat pysyneet tiukasti tuntemattomina jopa silloin, kun elokuvaa on esitetty ohjaajavierailun kera festivaaleilla. Vain yksi näyttelijöistä on tunnistettu henkilöksi, joka on luultavasti esiintynyt statistina parissa B-elokuvassa.

Teos tuntee yleisönsä: Murder Death Koreatownin päähenkilö on nimetön mies, jonka tunnistamme syrjäytyneeksi verkkokulttuurin ylikuluttajaksi. Mies asuu Los Angelesin Koreatownissa. Hän on jäänyt työttömäksi, elämä ei maistu, mielenterveys on lähtenyt sivuliirtoon. Tyttöystävä pyörittää vieressä silmiään: eikö olisi jo aika ryhdistäytyä ja lähteä hakemaan duunia? Ynisevä mieslapsi ei kuitenkaan tahdo, kun jotain kiinnostavampaakin on tarjolla. Hän ryhtyy sankarilliseksi kansalaisjournalistiksi, joka aikoo puhelin aseenaan selvittää lähistöllä tapahtuneen murhan.

murderdeathkoreatown kuva2

* *

Kun aiemmin tässä sarjassa käsitellyssä Under the Silver Lakessa (2018) sukellettiin Hollywoodin pimeisiin syvyyksiin, Murder Death Koreatown pyörii Los Angelesin laitamilla, tyhjyyksissä ja liminaalisissa tiloissa, likaisilla kujilla ja risteyksissä, joissa uskonnolliset saarnaajat julistavat tuomiopäivää.

Päähenkilö on tässäkin tapauksessa tarkoituksellisen ristiriitainen. Meidän tulee tuntea sääliä hänen sosiaalisesti sokeaa harhailuaan kohtaan, mutta kaikessa tunkeilevuudessaan hän on ärsyttävä ja välinpitämätön muiden tunteita kohtaan, kurjuudessaankin etuoikeutettu mies, joka kuvittelee oman murheensa olevan muiden murheita tärkeämpi. Tunne omasta erityislaatuisuudesta korostuu hänen valkoihoisuudessaan keskellä ilmeeltään toisenlaista naapurustoa.

Teoksessa ei ole siis kyse yksin kauhusta vaan miehuuden kriisistä, impotenssista ja valkoisen vapahtajan kompleksista, toiseuttamisesta, joka kietoutuu itseensä. Lopulta katsoja ei ole varma siitä, kuka edes on ”toinen”: naapuruston vähemmistöt, sen kujilla nukkuvat kodittomat, mielipuoli päähenkilömme? Elokuvan ambivalenssi on sen etu.

Jo premissillään teos osoittaa, miksi se on niin erikoinen tapaus genressään: sen fiktiivisen kansalaisjournalistin tutkima murha tapahtui oikeasti, ja teos sisältää aitoa kuvamateriaalia rikospaikalta. Tämä sotkee pakkaa. Aitouden vaikutelmaa korostavat niin se, että päähenkilömme haastattelemat ihmiset eivät vaikuta näyttelijöiltä, kuin se, että elokuva on suunniteltu teknisesti ja rytmiltään hyvin monotoniseksi ja amatöörimäiseksi, jotta sen immersio toimisi.

murderdeathkoreatown kuva3

* *

Lähestymistapa on tuonut teokselle ongelmia. Sitä on syytetty, aiheestakin, huonosta mausta ja edgelordiudesta. Erityistä huolta on herättänyt se, että päähenkilömme saa tarinan mittaan mukaansa toverin, mielenterveysongelmaisen kodittoman miehen, joka tempautuu mukaan antisankarimme hulluuteen. Teoksen anonyymi luonne on herättänyt huolta siitä, että näyttelijän sijasta kysymyksessä on aito koditon, jota elokuvantekijä on hyväksikäyttänyt fiktiivisissä pyrkimyksissään. Epäilyt ovat saaneet ohjaajan vetämään teoksen pois laajemmilta markkinoilta.

Ei pidä luulla väärin: Murder Death Koreatown on selvästi silti tarina, jonka pyrkimys on viihdyttää samalla tapaa kuin fiktiolla on. Se on sen heikkous. Loppupuolellaan teos paljastaa sepitetyt korttinsa liian selvästi ja vetää siten maton itsensä alta. Elokuva yrittää liikaa ja jättää siksi halvan maun suuhun. Tekijä itsekin on tajunnut tämän, ja elokuvasta on siksi olemassa pari eri versiota, joista pari pyrkii äänisuunnittelullaan vaimentamaan teoksen fiktiopuolta. Vähemmän alleviivaava leikkauskaan ei pelasta teoksen loppua keskinkertaisuudelta.

Tapahtumat, jotka ennen lässähtävää loppunäytöstä nähdään, ovat silti aidosti levottomuutta herättäviä, koska parhaiden mokumenttien tapaan ne korostavat aitoina pitämiemme elämien pohjimmiltaan fiktiivistä, näytöksellistä laatua. Mistä tahansa voi tehdä tarpeeksi tiukasti rajaamalla ”tarinan”, mikä on elokuvassa – ja elämässä – yksi karmivimmista asioista, todellinen vankila ja henkinen rikos.

Mikko Lamberg

Murder Death Koreatownista on olemassa omakustanteinen Blu-ray-julkaisu, joka on tällä hetkellä loppuunmyyty. Teosta voi yrittää metsästää erilaisilta internetin kauppapaikoilta, mutta esimerkiksi Amazonista ja Ebaysta sitä ei tällä hetkellä ole saatavilla. Kohutun luonteensa vuoksi elokuva ei tällä hetkellä ole katsottavissa striimipalveluissa. YouTubesta löytyy silti useita analyysivideoita. Varmin tapa nähdä elokuvan eri versiot kokonaisuudessaan on piratismi.

Koneen Säätiö on tukenut Mikko Lambergin kirjallisuus- ja elokuvakritiikkiä vuonna 2026.

koneensaatiologo

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Evästeinfo
Kulttuuritoimitus

Eväste on pieni tekstitiedosto, jonka internet-selain tallentaa käyttäjän laitteelle tämän tekemän sivustovierailun yhteydessä. Evästeitä tallennetaan ainoastaan niiltä sivustoilta, joita olet käynyt katsomassa. Evästeisiin ei sisälly henkilökohtaisia tietoja ja ne ovat sivustojen kävijöille vaarattomia: ne eivät vahingoita käyttäjän päätelaitetta tai tiedostoja, eikä niitä voi käyttää haittaohjelmien levittämiseen. Käyttäjän henkilötietoja ei voida tunnistaa pelkkien evästeiden avulla.

Evästeet vaikuttavat positiivisesti mm. käyttäjäystävällisyyteen, sillä niiden avulla valitsemasi sivusto avautuu jatkossa nopeammin vrt. ensimmäinen vierailukerta.

Evästeet voidaan ryhmitellä pakollisiin sekä ns. toiminnallisiin evästeisiin, jotka liittyvät esim. tuotekehitykseen, kävijämäärien seurantaan, mainonnan kohdentamiseen ja raportointiin.

PAKOLLISET EVÄSTEET

Pakollisia evästeitä ei voi estää, sillä ne liittyvät tietoturvaan ja sivuston teknisen toiminnan mahdollistamiseen. Esim. tällä sivustolla käytössä olevat sosiaalisen median jakonapit ovat oleellinen ja itsestäänselvä osa nykypäivän modernin sivuston teknistä rakennetta - siksi sosiaalisen median laajennuksia ei voi erikseen aktivoida tai deaktivoida. Käyttämällä kyseisiä jakolinkkejä hyväksyt sen, että somepalvelujen ylläpitäjät saavat tapahtumasta tiedon, jota ne voivat yhdistää muihin toisaalta kerättyihin tietoihin.

TOIMINNALLISET EVÄSTEET

Tällä sivustolla on käytössä ainoastaan yksi erikseen lisätty toiminnallinen eväste Google Analytics, joka on mahdollista sulkea pois päältä.

Pakolliset

Ilman näitä sivuston tekniseen toimintaan voi tulla ongelmia.

Google Analytics

Sivustoon on liitetty Google Analyticsin tuottama eväste, jolla seuraamme verkkosivuston vierailumääriä ja sivuston yleistä käyttöä.