Katja Ketun romaani kertoo Lars Levi Laestadiuksen vaimon Brita-Kajsan elämän tarinan

Katja Kettu. Kuva: Niclas Mäkelä / Otava

Lars Leevi Laestadiuksen kuolinvuoteen äärellä vuonna 1861 Pajalan pappilassa vaimo Brita-Kajsa ja tytär Noora rukoilevat ja yrittävät pitää kuolevaa vielä tässä maailmassa. Tokkuraisena Lars Leevi pyytää Brita-Kajsaa kirjaamaan ylös ja kertomaan kaiken epäileville hänen kuoltuaan. Loppua kohden Brita-Kajsaa alkaa jo hetkittäin tympiämiehen riutuminen, mutta hän lupaa kertoa miehensä tarinan maailmalle.

Brita-Kajsa on syntynyt vuonna 1805 Jäckvikissä, Pohjois-Ruotsissa Arjeplogin kunnassa nimellä Brita Catarina Alstadius. Hänen kotinsa oli vaatimaton.

Hän tapaa Laestadiuksen veljekset Leevin ja Petruksen ensimmäisen kerran jo lapsena vuonna 1810. Ensimmäisessä kohtaamisessa Brita-Kajsalle selviää, että poikien isä on juoppo ja pahoinpitelee lapsiaan ja vaimoaan.

Brita-Kajsa elää rauhallista elämää perheen ja suvun keskellä isän, äidin, kolme siskon ja Àhkun kanssa. Ennen kuolemaansa äiti ehtii kertoa Brita-Kajsalle, miten naisen tulee elää elämäänsä. Äidin kuoleman jälkeen hänestä tulee talon emäntä ja hän huolehtii siskostaan. Brita-Kaisa on kiinnostunut paljosta ja oppii lukemaan jo varhain.

Brita-Kajsa ja Lars Leevi tapaavat uudelleen vuonna 1821 Jokkmokkissa, jossa Brita-Kajsa oli seurakunnassa pikkupiikana. Hän liikkuu luonnossa ja kiipeää tunturin laelle, jossa tapaa koulutetun, komean ja taitavan nuorukaisen. Lars Leevi on kasvitieteilijä ja opastamassa akateemista retkikuntaa.

Vuonna 1826 Lars Leevi tapaa Brita-Kajsan isän ja saa ja antaa lupauksen. Lars Leevin on pettymyksekseen vihitty isänsä pakottamana papiksi ja hän työskentelee Karesuandossa.

Brita-Kajsa antautuu Lars Leeville, joka lupaa tulla hakemaan häntä pappilaansa. Odottavan aika on pitkä eikä rakastettua näy, joten Brita-Kajsa lähtee vatsa piukeana hiihtämään Karesuandon pappilaan.

Vastaanotto ei ole lämmin, mutta yhteiselo alkaa vaikeuksien jälkeen. Pariskunnan sukupuolielämä on reipasta.

Pappilaan Brita-Kajsa saa seurakseen usein Ellenin ja uunin kylkeen asumaan vanhan Andaran. Pihapiirissä on myös Jaakkima, joka opettaa Riitua laskemaan.

Avioliiton aikana Brita-Kajsa tulee raskaaksi 15 kertaa; lapsista elää aikuisiksi kymmenkunta. Tytöistä mainitaan Noora ja Liisa. Pojista vanhin Carl-Johan eli Kalle erottuu erilaisuudellaan. Isä Leevin lemmikki oli Lars, joka valitettavasti kuolee nuorena.

Ruotsiin tulevat ranskalaiset tutkijat löytävät Laestadiuksen oppaakseen vuosina 1838–1839. ”Fransulaisia” johti Xavier Marmier, joka saa Lars Leevin innostumaan hetkeksi myös saamelaisten uskomuksista ja kulttuurista.

1840-luvulla Brita-Kajsa elää suurimmaksi osaksi yksin lasten kanssa pappilassa Larsin kulkiessa etelässä ja pohjoisessa. Samaan aikaan Lars Leevi saa oman uskonsa voimalla aikaan liikkeen, jossa uskonasiat ovat yksinkertaisia ja vahvoja. Lars Leevi löytää keinon yhdistää sukupuoliset halut Jumalan uskoon tavalla, jossa naiset ovat erityisen ankaran käsittelyn kohteena. Lars Leevi on vuosikymmenien ajan harrastanut ansiokkaasti suhteita ja lehtolapsiakin on muutama.

Lestadiolaisuudeksi nimetty liike saa lisää seuraajia Laestadiusten muuttaessa Pajalaan papiksi. Perheen asuinolot kohenevat huomattavasti samoin kuin pariskunnan välinen suhde. Muuten heidän tulevat vuotensa ovat reipasta menoa, syytöksiä tulee jopa kapinan johtajuudesta.

* *

Katja Ketun kieli on vahvaa, Brita-Kajsa (Otava, 2026) on kirjoitettu pohjoisen murteella ja saamelaisilla ilmauksilla, mikä lisää kertomusten aitoutta. Tarina Brita-Kajsan elämästä ennen ja jälkeen Laestadiuksen kuoleman piirtää antoisan kuvan aikakauden tapahtumista.

Brita-Kajsa tietää mitä haluaa ja törmää mieheen, jolla on haluja olla ensin tieteilijä enemmän kuin hengenmies. Brita-Kaisa on vahva nainen, joka osaa elää kaiken keskellä omaakin elämää ja keksii tehdä paljon sellaista mitä moni tuon ajan nainen ei olisi osannut ja uskaltanut. Hän uskalsi iän myötä myös vaatia lisää tilaa elää.

Ketun romaani edustaa sitä kirjallisuutta, joka herättää mielenkiinnon välittömästi. Aihe on harvinainen ja hahmot alusta asti eläviä ja reheviä. Brita-Kajsan elämän kuvaukset ovat monipuolisia: ensin kaipuuta ja rakkautta, sitten uskoa, toivoa ja suuria pettymyksiäkin arkielämään.

Mitä enemmän suljettu yhteiskunta vahti ja rankaisi naisena olemista, sitä reippaammalla otteella Brita-Kajsa otti oman elämäänsä haltuun. Loppuelämästään hän nautti täysillä. Brita-Kajsa kuoli 83-vuotiaana Pajalassa vuonna 1888.

Näin vaatimattomista lähtökohdista – melko tuntemattoman Karesuandon papin Lars Leevi Laestadiuksen saarnoista – on ihmeellistä, että Suomessa elää vieläkin reippaasti yli 100 000 tässä uskossa eläviä.

Maija Kääntä

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua