Kuin kuvastimessa #41: The PriceMaster (2001)

Kuvat kuvakaappauksia elokuvasta.

Kuin kuvastimessa

Artikkelisarjassa esitellään kiinnostavia elokuvaharvinaisuuksia läpi historian ja annetaan vinkkejä niiden näkemiseen. Lue kaikki sarjan jutut täältä.

* *

The PriceMaster. Yhdysvallat, 2001. Ohjaus: Rick Perry ja Nova Martin. Pääosassa: Nathan Austin.

Toimivatko spontaanit pihakirppikset Suomessa? Ehkä, mutta niihin on jotenkin vaikea suhtautua. Suomessa kaikkeen spontaaniinkin tarvitaan erillinen tila tai tapahtuma, jotta on lupa käydä kaupoille.

Yhdysvalloissa on toisin. Siellä tavara itse, ostamisen mahdollisuus, on itsessään riittävä houkutus, osa elämäntapaa. Romu vaihtaa omistajaa, samoin setelit, koko yhdysvaltalaisen kulttuurin ydin on kuluttaminen, koska vain kuluttaminen voi tuoda varmaa iloa systeemissä, joka ei perustu valtiolliseen huolenpitoon vaan jatkuvaan kilpailuun, jossa voittajan mitali on kasvava pankkitili. Pienet verot, suuret säästöt, vielä suuremmat riskit.

Pihakirppis mitä tavanomaisimmassa Dentonin kaupungissa, Texasissa, asukasluku jossain 140 000 hujakoilla. Paikkana tyypillinen amerikkalainen lähiö identtisine nurmikoineen ja talorivien välissä mutkittelevine teineen. Myynnissä on kaikenlaista tavaraa, niin hyödyllistä kuin hyödytöntä. Halvan tavaran tapahtuma vetää kävelyllä olevia ja ohi ajavia ihmisiä paikalle.

Aluksi kuvataan valtavaa pihakirppiskylttiä. ”Vaikuttaa siltä, että täällä on pihakirppis”, vahvistaa kertojaääni, joka kuullaan tässä nyt ensimmäisen ja viimeisen kerran. On niin viileää, että pipo kannattaa vetää päähän, mutta ei niin kylmä, että hengitys höyryäisi. Ihmisiä on hyvin liikkeellä, myynnissä on paljon erilaista tavaraa.

* *

Maisemassa liikkuu jotain muutakin. Kirppispöytien takana on pieni telttakankaalla päällystetty lava. Estradilla huojuu hahmo punaisissa haaremihousuissa ja kultainen karnevaalinaamari päässä. Hänen edessään on mikrofoni.

Yhdessäkään esineessä ei ole hintalappua, joten asiakkaat kysyvät hintaa huojuvalta hahmolta, elokuvan nimen PriceMasterilta. ”SEITSEMÄNTOISTA… TUHATTA DOLLARIA!” aavemainen olento julistaa raamatullisen jylhästi. Äänentoistolaitteiden kiertoääni voimistaa jylinän kaikumaan kuin lumivyöryn. Videon taustalla ujeltaa äänimanipuloitu japanilainen musiikki. Shoppailijoiden ilmeet ovat tutkimattomat.

The PriceMaster on videolle tallennettua spontaania performanssitaidetta. Dentonilaiset haluavat ostaa milloin mitäkin krääsää, ja joka kerta naamarimies estää aikeet päättömällä hintapolitiikallaan. Silti ihmiset jaksavat yrittää kerta toisensa jälkeen.

Kiinnostavinta teoksessa on ihmisten reaktioiden seuraaminen. Performanssitaiteessa yleisön tapa käsitellä kokemaansa on ensiarvoisen tärkeää. Osa tajuaa jutun juonen heti ja joko turhautuu tai nauraa mukana. Jotkut yrittävät kerta toisensa jälkeen ostaa tuotteita, koska eivät tunnu ymmärtävän vitsiä. Mielikuvituksettomille ihmisille ei ole olemassa absurdismia, on vain tosiväitteitä ja vääriä luuloja.

* *

Filmi ja koko PriceMasterin hahmo syntyivät Dentonin taideyliopistolaisten keskuudessa. Elokuvan toinen ohjaaja Rick Perry rakensi tyttöystävälleen pihakirppistä ja inspiroitui näihin tapahtumiin paikalle liihottavista hintahaukoista, jotka saattoivat käydä koviinkin hintariitoihin mitä turhimmasta kamasta. Kapitalismia sen rähjäisimmällä perustasolla siis.

Tästä syntyi idea talouden absurditeettien läpivalaisemiseksi: entä jos olisi hahmo, joka estäisi pyrkyreiden aikomukset nostamalla hintoja niin järjettömiin lukemiin, ettei kenelläkään olisi varaa maksaa niitä? Ainuttakaan tuotetta ei myydä, ne ovat vain esillä.

Huumori toimii, vaikka tai koska vitsi on joka kerta sama: Halukas ostaja tiedustelee PriceMasterilta, että ”sulla on varmaan tavaralle joku hinta”. PriceMaster julistaa eetteriin ääni kumahtaen kaiken olevan alennuksessa ja että juuri tuo mainittu tuote maksaa vaivaiset kolme miljardia dollaria. Asiakas ei osta pannulappua tähän hintaan. Toista kuvio 30 minuutin ajan. Tämä on Simpsonien Sideshow-Bob astumassa haravaan, mutta yhdeksän kertaa ei riitä vielä mihinkään.

* *

Alun perin The PriceMasteria ei luotu internetiä varten vaan taiteilijoiden omaksi huviksi. Filmi pyöri paikallisen public access -tv-kanavan myöhäisyössä monien kaltaistensa outoilujen kanssa, ja se pysyi Dentonin omana aarteena. Vuonna 2008 teos ladattiin ensimmäisen kerran YouTubeen, josta sen löysi vain harva. Elokuvan varsinainen suosio syttyi koronavuosien myötä, tarkalleen ottaen vuonna 2022, jolloin se päätyi meni viraalihitiksi.

Nykyisin The PriceMaster on yksi underground-kulttuuristaan tunnetun Dentonin ikonisista hahmoista. Veijarimainen ilmestys on kotikaupungissaan laajalti tunnettu ja rakastettu. Vielä yli 25 vuotta ensiesiintymisensä jälkeen kaupungissa vietetään joka vuosi epävirallista PriceMaster-päivää, jolloin halukkaat tuovat tavaroitaan mysteerimiehen hinta-arvioon.

Hahmosta ja muista dentonilaisista alakulttuuri-ikoneista voi ostaa jopa action-figuureja nettisivustolta, joka on omistautunut kaupungin paikalliskulttuurin säilyttämiseen.

The PriceMaster on tyyppiesimerkki performanssi- ja videotaiteesta, joka saa uuden elämän absurdin internethuumorin aikakaudella. Muina esimerkkeinä vastaavasta voidaan mainita esimerkiksi feministinen kauhuelokuva Possibly in Michigan (1983) ja säveltäjä Meredith Monkin performanssiteos Turtle Dreams (1983).

Toisaalta The PriceMaster on reliikki ajasta, jolloin kuvia voitiin tallentaa tarvitsematta ajatella niiden viraaliksi nousemista, yleisöä tai tekijän suhdetta tulkitsijaan. Kuvaamisen pääasiallinen pyrkimys ei ollut julkaiseminen. Teos tuntuu siksi jotenkin puhtaammalta, raikkaammalta kuin moni tuoreempi YouTubeen eksynyt viritelmä. Samalla se tuntuu elokuvallisesti jännittävältä, löydöltä jonka jälkeen elämä tuntuu hetken erilaiselta. Tai saa siitä ainakin parit makeat naurut.

Mikko Lamberg

The PriceMasterin voi katsoa YouTubesta. Koneen Säätiö on tukenut Mikko Lambergin kirjallisuus- ja elokuvakritiikkiä vuonna 2026.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua