Kaski merkittävää 1900-luvun taiteilijaa kohtaa – Roerich ja Ahola-Valo Hämeenlinnan Valon museossa

Yksityiskohta Nicolai Roerichin omakuvasta. Kuva: Saana Saarinen

Nicolai Roerich -näyttely Hämeenlinnan Valon museossa (Vanajantie 10) 29.4.2026 asti.

Hämeenlinnassa on monta hyvää syytä pysähtyä, kuten Hämeen linna ja Aulanko. Juuri nyt kannattaa pysähtyä myös Valon museossa, jossa on esillä maailmankuulun taiteilijan Nicolai Roerichin (1874−1947) teosten kopioita. Venäläissyntyisen, Yhdysvalloissa 1920-luvulta lähtien asuneen taiteilijan alkuperäisiä teoksia on erityisesti New Yorkin Nicholas Roerich Museumissa. Sen kokoelmassa on yli 200 taiteilijan teosta kolmessa kerroksessa. Roerich asui Suomessa ennen muuttoaan Intiaan.

Roerichin teoksia on myös Moskovan The International Centre of the Roerichsissa, Roerich Art Gallery Naggarissa Intiassa sekä Venäjän valtionmuseoissa. Pietarin Eremitaasissa näin 2010-luvulla ensimmäiset Roerichin teokset, ja ne jäivät vaikuttavina mieleen. Roerichista ja hänen teoksistaan sekä elämästään on tehty useita kirjoja englanniksi.

Valon Museossa on myös näyttely suomalaissyntyisen taiteilijan Aleksanteri Ahola-Valon teoksista ja muusta elämäntyöstä. Valon museo on perustettu taiteilija Aleksanteri Ahola-Valon arkiston ja sitä hoitavan Elpo ry:n tilojen yhteyteen säilyttämään hänen laajaa elämäntyötään.

Kirkasta selkeyttä

Nikolai Roerich (1874−1947) syntyi Venäjällä ja muutti 1920-luvulla Yhdysvaltoihin. Hän oli taidemaalari, graafikko, lavastaja, teosofi, kirjailija, arkeologi ja henkinen opettaja. Häntä kuvaillaan myös rauhanmieheksi, ja häntä esitettiinkin kolmesti Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi 1920- ja 1930-luvuilla.

Roerichin tyyneys ja rauhaa henkivä maailmankatsomuksensa tulee esille myös hänen teoksissaan, joiden kopioita on nyt esillä Hämeenlinnassa Valon museossa. Erityisesti upeat vuoristomaisemien maalaukset sekä omakuvat vaikuttavat kirkkaalla selkeydellään. Roerichin alkuperäiset teokset ovat nykyisin jopa miljoonien eurojen arvoisia, joten niiden tuominen näyttelyyn olisi ollut mahdotonta.

Suomen Roerich-seura ry:n puheenjohtaja Paula Liimatta on todennut: ”Pyrkimys kohti ykseyttä on Nikolai Roerichin ajattelussa kosmisen evoluution laki. Sitä kuvaa hänen suunnittelemansa Rauhan lipun merkki.”

Valon museossa Roerich-näyttelyä tutkimassa etualalla Valola säätiön yhteyshenkilö ja Elpo ry:n puheenjohtaja Risto Suvanto ja vierailijana Roerichin teoksista ja elämästä kiinnostunut Hemming Paroll.

Kuten suomalaissyntyinen taiteilija Aleksanteri Ahola-Valo, myös Nikolai Roerich oli paljon muutakin kuin taidemaalari: arkeologi, tutkimusmatkailija, kirjailija ja filosofi – ja ennen kaikkea merkittävä humanisti. Nikolai Roerich ja hänen puolisonsa Helena Ivanovna Roerich tutustuivat moniin aikansa merkittäviin suomalaisiin taiteilijoihin, esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelaan. Suomalaisessa kulttuurissa Nikolaita kiehtoi erityisesti Kalevala.

Ahola-Valo, joka tiesi Roerichin ja tunsi tämän taidetta, koki Roerichin hengenheimolaisekseen, heidän molempien pyrkiessä kehittämään ihmisyyttä. Ahola-Valon taiteen kokoelma käsittää satoja teoksia, joita on vuosikymmenten aikana ollut esillä näyttelyissä lukuisissa museoissa ja gallerioissa.

Kuka oli Aleksanteri Ahola-Valo?

Valon museo ja Valola-säätiön arkisto on perustettu säilyttämään ja esittelemään graafikko, kuvataiteilija, kirjailija, ajattelija ja kasvatusfilosofi Aleksanteri Ahola-Valon (1900−1997) harvinaislaatuista elämäntyötä.

Laajan taideteoskokoelman lisäksi museossa on monipuolisesti Suomen Impilahdessa syntyneen Ahola-Valon muuta tuotantoa, kärjessä hänen 7−14-vuotiaana kirjoittamansa tuhansia sivuja sisältävät Koulupojan päiväkirjat. Ne ovat luettavissa 8-osaisena kirjasarjana, jonka julkaisemisen Elpo ry aloitti vuonna 1988, Ahola-Valon itsensä vielä eläessä ja asuessa Hämeenlinnassa.

Koulupojan päiväkirja -sarjan kirjoissa kuvaamansa vuodet tsaarinajan Venäjällä ovat ainutlaatuiset, tarkkasilmäiset ja ikäänsä tuntuvasti vanhemmalta vaikuttavan, ikäistään huomattavasti vanhemmalta vaikuttavan lapsen kertomat. Ne ovat myös tarkka kuvaus lasten yhdessä perustamasta, vuosia toimineesta koulusta, jossa lapset toimivat toistensa opettajina.

Nicolai Roerichin teoksien kopioita ja hänen elämäänsä liittyviä kirjoituksia.

Koulupojan päiväkirjasarjasta on tehty myös muun muassa näytelmiä, tv-elokuva ja lukuisia artikkeleita. Ahola-Valon lapsena kirjoittama tuhansia sivuja sisältävä kuvitettu päiväkirjasarja, joka on myös tarkkanäköinen kuvaus 1900-luvun alun Venäjältä ja Suomesta, lienee ainutlaatuinen maailmassa. Myös hänen myöhemmistä elämänvaiheistaan Suomessa, Venäjällä ja Neuvostoliitossa on tehty useita kirjoja. Hänen elämänsä on kuin valtaisa kokonaistaideteos kertoen ihmisestä, jonka elämänhistoria ja teot eivät mahdu tavallisten määritelmien sisään. Niiden keskeinen ajatus, viisas rakkaus, säilyi hänen lähes 100 vuotta kestäneen elämänsä keskeisenä teemana.

Aleksanteri Ahola-Valon tekemät sadat taideteokset ennen hänen Ruotsista Suomeen palaamistaan vuonna 1983 ovat olleet useita kertoja monissa museoissa Venäjällä, Valko-Venäjällä, Ruotsissa ja Suomessa. Osa hänen teoksistaan tuli hänen mukanaan Suomeen, jossa hän asui loppuelämänsä. Valola-säätiön omistamia taideteoksia on huomattava määrä, ja niistä on järjestetty monia näyttelyitä useissa taidemuseoissa, gallerioissa sekä Elpo ry:n tiloissa.

Kopioita Nicolai Roerichin teoksista sekä Rauhan lipun merkki. Kuvat: Saana Saarinen

Valon museo on kuvataiteilija, kirjailija ja kasvatusfilosofi Aleksanteri Ahola-Valon elämäntyötä säilyttävä museo, jonka kokoelmaan kuuluu laaja arkisto. Museossa on myös aineistoa Ahola-Valon kehittämästä ihmisen itsekasvatukseen liittyvästä evohomologiasta, jonka tutkimusta ja säilyttämistä Valola-säätiö edistää yhteistyössä Elpo ry:n kanssa.

Saana Saarinen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua