Mitä kuuleminen on? Moonlight Sonata: Deafness in Three Movements pohtii elämää, aistimista ja identiteettiä

02.01.2020
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Viikon dokumentti: Irene Taylor-Brodsky kuvaa esikoisensa Jonaksen kuuroutumista ja sitä kuinka kuuloimplanttien avulla lapsi saa kuulonsa takaisin hyvin nuorena. Musiikki auttaa nuorta Jonasta navigoimaan ääntä. Dokumentti on katsottavissa HBO Nordicilla.

Hanna Telakoski

Kuurous on hypännyt sukupolven yli. Dokumentaristi Irene Taylor-Brodskyn omat vanhemmat ovat molemmat kuuroja. Myös heille on tehty implanttileikkaukset vain hieman Jonasta aikaisemmin.

Kuurous on kuitenkin niin olennainen osa heitä, että kuulemaan oppiminen ei onnistu samoin kuin lapselta. Kun he leikkauksen seurauksena lopulta saivat kuuloaistimuksia, eivät ne osoittautuneet kovin merkityksellisiksi aivoille, jotka olivat muovautuneet elinikäisessä hiljaisuudessa.

* *

Moonlight Sonata: Deafness in Three Movements -dokumentissa seurataan Jonaksen kehitystä, kerrotaan perheen historiaa ja isovanhempien tarinaa. Jonaksen kautta mukaan nivoutuu Ludwig van Beethovenin (1770–1827) Kuutamosonaatti. Poika ihastuu kappaleeseen ja haluaa oppia soittamaan sen ensimmäisen osan.

Kuutamosonaatti eli pianosonaatti nro 14 cis-molli op. 27 nro 2 on yksi Beethovenin kuuluisimmista sävellyksistä. Beethoven oli kuuroutumassa vuonna 1801 teosta säveltäessään.

Vaikka hän menettikin kuulonsa, kuuli hän melodiat päässään ja oli tuottelias sävellystyössään vuosina 1803–1812.

Dokumentti luotaa säveltäjän mahdollisia tuntoja kuuloaistin hävitessä ja ilmaisee niitä niin musiikin kuin animaatioiden kautta. Kuurous yhdistää Taylor-Brodskyn perheen arkeen säveltäjäneron toisesta ajasta. Musiikki itsessään on ajatonta.

* *

Elokuva on myös matka identiteettiin. Se toteaa isovanhempien suulla, kuinka kuurous saattaa jopa kadota maailmasta. Kuurous, joka on myös olennainen identiteetin osa. Jos on koko elämänsä ollut kuuro, ei äänille ole rakentunut sellaista merkityksellisyyttä, että niitä osaisi kaivata. Ne ovat vieraita ja hahmottomia.

Kuulevalle kuulo on aistina olennainen ja itsestäänselvyys. Kuurous on jotain, jota en kuulevana viime kädessä kykene ymmärtämään. Tiedän, että kuurolta kuuloaistimukset puuttuvat, mutta koska kuuleminen on niin olennainen osa minua, en pysty näkemään sen tuolle puolen.

* *

11-vuotias Jonas harjoittelee Kuutamosonaatin ensimmäistä osaa vaihtelevalla menestyksellä. Kärsivällisyys on koetuksella moneen otteeseen. Välillä hän on vain pettynyt itseensä ja haluaa unohtaa koko asian. – Toistuvat virheet saavat hänet hermostumaan ja pettymään itseensä.

Sitten Jonas sulkeekin kuuloimplanttinsa. Hän ei kuule mitään, mutta soittaa, on rauhallinen. Hän kuvaa, että virheitä tulee, mutta hän vain jatkaa ja tuntee olonsa iloiseksi.

Jonas ottaa loikan hiljaisuuteen ja viettää yhä enemmän aikaa ilman implanttejaan.

Äidin mukaan tässä tilassa Jonas sulkeutuu omaan maailmaansa. Ehkä hän kuitenkin nimenomaan avautuu sille, huomaan ajattelevani.

Jos ei ole ääntä, ei ole hiljaisuuttakaan. Silti me kuulevat hahmotamme kuuron maailman nimenomaan hiljaiseksi. Todellisuutemme ovat yhteismitattomia.

Selviää, että suvussa on erittäin harvinainen sairaus, joka aiheuttaa varhaislapsuudessa asteittain tapahtuvan kuuroutumisen. Isoisä on ollut syntymästään saakka kuuro, mutta isoäidin ja Jonaksen kuurouden selittää tämä sairaus.

Asiantuntija selittää kuurouden syntyvän geenimutaation tuloksena. Hän kuvaa, että geenissä on eräänlainen kirjoitusvirhe. Tätä ei isoäiti hyväksy. Hän kyseenalaistaa tämän ”virheellisyyden”.

Kuurous on hänelle ominaisuus, joka on tehnyt hänen maailmastaan sellaisen kuin se juuri nyt on. Geenivariantti kuvauksena sopii hänellekin.

* *

Dokumentti kuvaa myös sitä miten valtaisa kahden sukupolven aikana tapahtuva muutos voi olla. Kuurous oli isovanhemmille normaali olotila. Lapset olivat heidän porttinsa kuulevaan maailmaan. Itse he eivät ole koskaan ymmärtäneet maailmaa korviensa kautta.

Jonas sai ensimmäiset implanttinsa jo 4-vuotiaana pian sen jälkeen, kun kuuroutui kokonaan. Hän ei ole kuuro tavalla, jolla isoisä kuurouden käsittää.

Hiljaisuus on olennainen osa sitä kuuroutta, jonka perheen lapset oppivat tuntemaan. – Jonas ei ehkä koskaan tule tuntemaan tuota kuuroutta?

* *

Beethoven oli Kuutamosonaattia säveltäessään kärsinyt kuuroutumisen vaikutuksista jo muutaman vuoden. Tämä varmasti aiheutti eristäytyneisyyttä, yksinäisyyttä ja väärinymmärryksiä.

”Inhimillinen kokemus kauheasta haltioituneeseen saakka” – Beethovenin musiikkia kuvataan kauniiksi, muttei vain kauneuden itsensä vuoksi.

Beethovenin sanotaan kuvailleen, että taiteessa hänellä oli vain oma äänensä, joka piti hänet elämässä kiinni. – Dokumentaristi pohtii, kuinka kuurous on myös mahdollistanut Beethovenille eristyneisyyden. Ehkä kuurous lopulta antoi hänelle parhaan kyvyn kuulla oma äänensä?

* *

Isoisä dementoituu ja on hiljalleen lipumassa pois. Hän opetti tyttärensä kuvaamaan, mutta ei enää muista sitä. Ajokortin menetys on vapauden menetys. Mustat linnut animaatio-osuuksissa kuvastavat luopumista ja surua.

Seitsemän kuukauden harjoittelun jälkeen Jonas esittää Kuutamosonaatin ensimmäisen osa. Äidin mukaan emme voi tietää mitä Jonas itse kuuli, muistaako isoisä siitä mitään tai mitä Beethoven Kuutamosonaatilla yritti sanoa.

Vaikka Jonas sai implanteilla kuulonsa, on hänen itse löydettävä oma äänensä.

Jos kuurous nähdään kirjoitusvirheenä geeneissämme, virheistämme voi tulla musiikkiamme, Taylor-Brodsky kiteyttää.

* *

Aistimuksemme ovat siteemme maailmaan. Ne tekevät maailmastamme tietynlaisen. Ne mahdollistavat, mutta samalla voimme olla myös niiden vankeja.

Mitä äänet ovat, mitä musiikki on? Tiedän, että ne voidaan selittää taajuuksina ja värähtelyinä, mutta merkityksellisyytensä ne saavat vasta meiltä.

Aivoni menevät aina solmuun miettiessäni miksi duuri on duuri ja molli on molli. Miten mielialalla tai tunnelmalla voi olla ääni? Onko sillä? Ajatus opitusta kokemuksesta pakenee käsityskykyä.

Mielissämme on oltava hienovireiset sisäänrakennetut koskettimet, äänettömät ja universaalit. Ääni on vain niiden ilmaisua. Eräänlainen yritys, aina keskeneräinen.

Taiteen kautta jaamme tunnetiloja aistittavaan muotoon. Esimerkiksi musiikin keinoin voimme ilmentää asioita, joiden sanoittaminen on vaikeaa, jopa mahdotonta.

Moonlight Sonata: Deafness in Three Movements katsottavissa HBO Nordicilta.