Jani Lehto, Tapio Koivisto, Kamilla Santala ja Jussi Muilu. Kuva: Sanna Panula

Neil Hardwickin ja Jussi Tuomisen luoma Tankki täyteen kansanomaisine hahmoineen valloitti kansan sydämiä ensin televisiosarjana 1970- ja 1980-lukujen taitteessa ja myöhemmin 2000-luvulla teatterilavoilla. Emmi ja Sulo Vilenin pyörittämä huoltoasema on asiakasvirraltaan hiljainen mutta arjeltaan vilkas, sillä huoltamosta ja sen baarista on tullut paikallisten kyläläisten kantapaikka niin juoruiluun kuin kahvitteluunkin.

Tankki täyteen on tarinaltaan ja hahmoiltaan suomalaisen komedian klassikkoteos, jonka hahmoista suurimmalla osalla on jo valmiiksi muistoja ja nostalgisia tunteita. Teatteriversio mukailee hyvin vahvasti sarjan ensimmäisen tuotantokauden tapahtumia, ja dialogi on lähes täydellisesti identtinstä sarjan dialogin kanssa. Hahmojen maneerit ja keskinäiset suhteet sekä itse tapahtumat ovat jo valmiiksi tunnettuja, minkä vuoksi näyttelijöiden on vaikeaa tuoda tuttuihin hahmoihin mukaan uusia ulottuvuuksia, jottei niistä tulisi täysin epätunnistettavia ja vieraita.

Rajallisista tulkintatavoista huolimatta näyttelijäsuoritukset ovat hyviä ja ammattimaisia. Erityisesti Ruut Lehdon sekä Jani Lehdon mikroilmeet ovat ilahduttavaa seurattavaa silloin, kun kyläpoliisi Reinikaisen (Jussi Muilu) ja Sulon (Tapio Koivisto) jutut lähtevät laukalle. Näyttelijävalinnat eivät voisi olla parempia, ja jokainen näyttelijä on selkeästi sisäistänyt hahmonsa sielunmaiseman täydellisesti. Maria Haapasen ohjaus on luontevaa ja soljuvaa, ja Elina Laukkosen ja Ilona Lassilan luoma lavastus tuo 1970-luvun väri- ja kuosimaailman käsinkosketeltavasti eloon. Pajatso huoltamobaarin nurkassa on kirsikka kakun päällä.

Vilenin perhe ottaa yhteen useasti, mutta kaunoja kantelematta. Kuva: Sanna Panula

* *

Vaikka Teatteri Lapuan Tankki täyteen! on tekniseltä toteutukseltaan nappisuoritus niin lavasteiden, näyttelijävalintojen kuin näyttelijöiden suoritustenkin osalta, ovat itse tarina ja sen kommervenkit auttamatta aikansa tuotoksia. Raiskausvitsit, mieshahmon maskuliinisuuden kyseenalaistaminen käsialan perusteella sekä jatkuva alentava vitsailu hahmojen tyhmyydestä eivät ole enää tätä päivää, kuten eivät ole vitsit poliisiväkivallastakaan. On vaikeaa uskoa, että tällaiset aspektit päätyisivät nykypäivänä lavalle, jos käsikirjoitus olisi uusi eikä näytelmän hahmoihin olisi (oletettavasti) olemassa jo jonkinlaista suhdetta tai nostalgisuutta.

Tankki täyteen! onkin täysin kohdeyleisölleen suunnattu teos, johon uuden katsojan on vaikeaa päästä mukaan.

Ensi-iltayleisössä lienee ollut enemmän itseäni kohderyhmään kuuluvia, sillä yleisö selkeästi nautti esityksestä ja palkitsi jokaisen kohtauksen raikuvilla aplodeilla. Katsojalle, jolla ei ole aiempaa suhdetta tarinan hahmoihin alkuperäisestä tv-sarjasta tai muista lukuisista teatteriproduktioista, Tankki täyteen! on paikoitellen jopa epämukavan kiusallista seurattavaa. Vitsit ovat ennalta-arvattavia eivätkä naurata ilman sarjan tapahtumien tuntemisen kontekstia.

Kiusallisina hetkinä suurin pelastus on Kamilla Santalan Ulla, jonka kyllästyneet silmienpyörittelyt ja tonnin seteli -tuijotukset tyhjyyteen niin Reinikaisen lirkutellessa kuin Emmin parjatessa perhettään sekä peilaavat (uuden) katsojan reaktioita että tarjoavat vaihtoehtoisen seuraamiskohteen silloin, kun muiden hahmojen dialogi käy liian raskaaksi.

Näytelmä paranee rutkasti toisen näytöksen aikana, kun hahmot pääsevät irti oikeaan maailmaan huoltoaseman seinien ulkopuolelle: Juhana ja Ulla suuntaavat tansseihin, kun taas Sulo ja Reinikainen lähtevät kalaan mutta päätyvätkin rovastin venekuskeiksi.

Hengähdystauon tuo Ullan lisäksi Ari Haasion rovasti, jonka kuivankepeä puhetapa tuo kaivattua vaihtelua kiivaasti puhuttuun dialogiin osoittaen, että vitsailla voi hauskasti ilman muiden alentamista. Tähdennettäköön kuitenkin vielä, että näytelmän huonot vitsit ovat sen käsikirjoituksen synti, eivät ohjaajan saatika näyttelijöiden.

Aisha Benahmed

Tankki täyteen!

• Käsikirjoitus: Neil Hardwick ja Jussi Tuominen
• Sovitus: Ola Tuominen
• Ohjaaja: Maria Haapanen
• Puvustus: Liisa Barry
• Lavastus: Pistetehdas Oy / Elina Laukkonen & Ilona Lassila, sekä työryhmä
• Valosuunnittelu: Mira Möttönen
• Äänisuunnittelu: Maria Välikangas
• Rooleissa: Tapio Koivisto, Ruut Lehto, Jani Lehto, Kamilla Santala, Jussi Muilu, Ari Haasio

Ensi-ilta Teatteri Lapuassa 6.3.2026. Esityksiä 12.4. asti. Esityskalenteriin tästä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua