Kuva: Eemeli Nättinen / Into
KIRJAT | Luonto- ja ympäristöasioihin keskittyvä kirjailija Risto Isomäki kuvaa uusimmassa romaanissaan ihmisen selviytymistä yllättävissä tilanteissa syvällä meren pinnan alla.
”Syvimmässä merkityksessään kraken tarkoittaa uhkaa merien ekosysteemeille.”
ARVOSTELU

Risto Isomäki: Krakenin saari
- Into, 2025.
- 338 sivua.
Tämänkin vuodenvaihteen aikana joukko pitkää lomaa viettäviä suomalaisia matkustaa Teneriffan lämpöön ja aurinkoon. Turisteja on aina varoiteltu Kanarian saarten merivirroista, mutta entä jos uimareita oikeasti vaanii jokin hirvittävä, iso ja pelottava lonkeroeläin?
Climate Fictionin eli luontoa, ympäristöä ja ilmastonmuutosta käsittelevän kirjallisuuden uranuurtaja Risto Isomäki sukeltaa Atlantin syvyyksiin teoksessaan Krakenin saari (Into, 2025). Teos on itsenäinen jatko-osa kirjailijan kahdelle aiemmalle romaanille, Con rit (Into, uusin painos 2025) ja Viimeinen erämaa (Into, 2023; lue Pauli Välimäen kirjoittama arvio). Kolmikosta koostuu trilogia Kryptidien metsästäjät.
Eri teokset rakentuvat toistensa päälle esimerkiksi niin, että henkilöt ovat osittain samoja ja tapahtumapaikat vähintäänkin toistensa kaltaisia. Kirjailija liikkuu ihailemansa ranskalaisen tieteiskirjailijan Jules Vernen (1828–1905) luomassa maailmassa.
Verne hahmotteli jo vuonna 1870 kirjassaan Sukelluslaivalla maapallon ympäri ajatusta valtamerien lämpötilaerojen hyödyntämisestä sähkön tuottamiseen. Hiukan myöhemmin insinööri Jacques d’Arsonval kehittikin Vernen luonnoksesta ehdotuksen, josta hänen oppilaansa rakensivat ensimmäisen OTEC-energiavoimalan prototyypin Kuubaan.
Krakenin saari -teoksen tapahtumat lähtevät liikkeelle, kun päähenkilö, suomalainen meribiologi Martti Ritola kuulee puolisonsa Camillan johtaman meriteknologiayhtiö Norrstrand Groupin koevoimalaitosta ja työhön liittynyttä pienoissukellusvenettä kohdanneesta traagisesta onnettomuudesta.
Ritola lähtee selvittämään tapausta. Perillä hän joutuu uuteen yllättävään tilanteeseen, kun selviää, että Camilla on palkannut projektiinsa Martin entisen meksikolaisen naisystävän Isabella Valencian. Pienen kolmiodraaman kautta jännitysromaanin lämmittelyosaan heitetään ripaus romantiikkaa.
Isomäki kiistatta hallitsee trillerin rakenteen kehittelyn. Aiemmin tapahtunut onnettomuus tuppaa miltei unohtumaan kokonaan, kun lukukaupalla kuvataan ihmissuhteita ja muuta arkista elämää.
Teoksen jännittävimpään osuuteen pääsy kestää todella kauan, mutta sitten kerronta keskittyykin täysin siihen. Mystiikkaa tihkuva jännitys, pelko, jopa hirviömäinen kauhu tiivistyvät toimintaan, joka tuo mieleen digitaaliset tietokonepelit tai kauhuelokuvat.
Äkkiä merellä on tapahtumassa toinen ja kolmaskin onnettomuus, jotka Martti Ritola aikoo estää. Ahdistavista näkymistä huolimatta arvattava lopputulos leijuu ilmassa. Kaikkien käänteiden ja haasteiden jälkeen odottaa helpottava ratkaisu.
Kirjailija kertoo teoksensa lopussa peräti 20 sivun verran, mikä teoksessa on totta ja mikä tarua. Itse tarinan kannalta ei ole suurta merkitystä, onko jokin faktaa vai fiktiota. Kieltämättä lukijaa mietityttää välillä, sillä niin onnistuneesti tosi ja kuviteltu sekoittuvat. Varmat faktat listataan jälkikirjoituksessa.
* *
Risto Isomäen tuotanto on erittäin laaja. Hän hallitsee niin asiantuntevien tietoteosten kuin vetävien romaanien kirjoittamisen. Sanallisen ilottelun sijaan tarjolla on uhkaavan eksistentiaalisen kriisin tarkastelua. Uskollista lukijakuntaa löytyy kymmenistä maista, koska kirjoja on käännetty yli 20 kielelle.
Isomäki ei selitä kaikkia käyttämiään termejä kovin tarkkaan. Esimerkiksi kraken-sanan alkuperä ja tähän tarinaan adoptointi jää melko vähälle. Tiettävästi kraken viittaa viikinkiaikaan ja noin tuhat vuotta vanhoihin norjalaisiin merimiestarinoihin. Jo viikingit pelkäsivät myyttistä kraken-hirviötä.
Syvimmässä merkityksessään kraken tarkoittaa uhkaa merien ekosysteemeille. Isomäellä on tarve saada Teide-tulivuoren ympärillä lomailevat turistimassat tuijottamaan Atlantin aaltoja uusin silmin.
Aila-Liisa Laurila
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.
Heti ensimmäisen roolin jälkeen Anthony Hopkins tiesi, ettei ryhtyisi leipuriksi – arviossa muistelmateos Hyvin sinä pärjäsit
KIRJAT | Jonkun sivun kirjaa luettuaan arvaa, ettei Anthony Hopkinsin maailmassa ole järkeä kirjoittaa muistelmia kertomatta totuutta.







