Imatralla Taiteiden talo luo pysyvyyttä – eikä rakennuksessa ole kummituksia

Heidi Suikkanen. Kuvat: Jukka Kosonen

Aija Käkelä-Laine, teksti
Jukka Kosonen, kuvat

Arkkitehti Juha Lankisen suunnittelema, vuonna 1936 valmistunut kivirakennus toimi Tainionkosken kouluna kevääseen 2020 asti. Jo samana kesänä Imatran kaupunki teki rakennukseen muutoksia, ja taiteilijoiden työtilat vuokrattiin nopeaan tahtiin kesän aikana.

Imatran taidekoulusta aikoinaan valmistunut Heidi Suikkanen oli ensimmäisten joukossa katsomassa uutta työhuonetta. 14 neliön huone on yksi pienimmistä, mutta Suikkasesta luksusta verrattuna edelliseen kahdeksan neliön rustiikkiseen, mutta koppimaiseen huoneeseen.

– Lisäksi vuokra on omalle kukkarolle sopiva.

Jyrki Markkanen, Janette Holmström, Heidi Suikkanen ja Anni-Sofia Knuuttila.

Luonnokset ja pienemmän piirrokset syntyvät työpöydän äärellä, suuremmat työt lattialla tai seinään nojaavalla tukevalla pohjalla.

Paksut kiviseinät luovat turvallisen ympäristön. Pieni huone on kuin luovuuden kohtu.

– Täällä on mahdollisuus ideointiin. Jos tila on hankala, se ei anna hyvää pohjaa työlle. Eikä nyt tarvitse miettiä, pitääkö taas muuttaa.

Suikkasen aiempi työtila sijaitsi purkukuntoisessa talossa.

Kuvien aiheet löytyvät arjen elämästä ja mielikuvituksesta. Kuvat hän piirtää mustalla tussilla ja kynillä iltaisin ja öisin usein yksin Taiteiden talossa.

– Rakennuksessa ei ole kummituksia, Suikkanen tietää.

Taiteiden talossa on hänestä hyvä tasapaino yksinäisyydelle ja yhteisöllisyydelle. Sieltä löytyy sekä omaa rauhaa että avoimia kohtaamisia muiden kanssa.

Jyrki Markkanen.

Taidegraafikko Jyrki Markkanen muutti seitsemän vuotta sitten Jyväskylästä Imatralle. Ensimmäinen työtila paikkakunnalta löytyi taiteilijatyöhuoneita tarjoavasta Sulattimosta, joka oli purku-uhan alla.

Markkanen vierasti kuitenkin alkuun ajatusta muuttaa Taiteiden taloon. Hän oli sujahtanut luontevasti Sulattimoon, ja piti liki erakkomaisesta elämästään siellä.

– Sulattimo oli tilana mainio, mutta rappukäytävät hankalia. Tavaraa oli hankala kuljettaa työtilaan. Lisäksi siellä oli sisäilmaongelmia.

– Onneksi tulin katsomaan tätä. Tämä on hieno paikka, kaikki toimii, Markkanen kiittää Taiteiden taloa.

Markkanen työskenteli 35 vuotta Jyväskylän Grafiikkakeskuksessa. Hän sai paljon sen yhteisöllisyydestä, mutta jos tarvitsi omaa rauhaa, joskus piti mennä pihalle ajattelemaan.

Markkasesta nykyinen työtila on hänelle ideaali. Työhuone sijaitsee kolmannessa kerroksessa, jonne harva jaksaa kiivetä sattumalta. Kerroksen ikkunoista vilahtaa Vuoksi. Näkymät ovat Venäjälle asti.

– Uusi ympäristö on vaikuttanut voimakkaasti valokuvateoksiini.

Monet käytännön asiat sujuvat paremmin kuin aikaisemmin. Työhuoneesta löytyi vesipiste, joten hän pystyi rakentamaan nurkkaan pimiön. Markkanen käy yhä myös Jyväskylässä vedostamassa töitään grafiikkapajassa.

Paikkakunnan vaihdoksen ja uuden työtilan ansiosta pääpaino on kuitenkin siirtynyt kierrätysesineistä syntyviin kolmiulotteisiin teoksiin sekä puun veistoon.

Työhuoneessa on esillä valmiita teoksia, aikaisemmista töistä purettuja osia, keskeneräisiä töitä ja lähimetsistä löytyneitä hylättyjä esineitä.

– Teen paljon töitä, ja työskentelytapaani kuuluu kerätä materiaalia.

Anni-Sofia Knuuttila.

Kuvataiteen opetuksen lähtö ensin Imatralta, ja nyt Lappeenrannasta on vienyt Etelä-Karjalan Taiteilijaseuralta valtavasti aikaa ja energiaa.

– Olisi kiva, jos pääsisi rauhassa keskittymään luovaan työhön, eikä taistelemaan rakenteita vastaan, seuran puheenjohtaja Anni-Sofia Knuuttila tiivistää.

Hän rahoittaa työnsä kuvataiteilijana tekemällä muita töitä. Knuuttila iloitsee siitäkin, että työtilaan voi jättää työt keskeneräisinä esille.

– Vaikka levälleen lattialle, Knuuttila naurahtaa.

Uuteen työtilaan tuli myös tukeva teline maalauksien ja puupiirrosten säilyttämistä varten. Knuuttila on seuran näyttelytoiminnassa aktiivisesti mukana. Hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja osallistuu säännöllisesti ryhmänäyttelyihin.

Taiteiden taloon siirtyi myös yhdistyksiä sekä järjestöjä. Rakennuksessa toimii nykyisin muun muassa Sirkus Soihtu, Virta työväenopisto ja kutomo. Talossa on myös Imatran taideyhdistyksen keramiikkauuni, jota voi vuokrata.

Anni-Sofia Knuuttilan työtila on entinen luokkahuone.

Taiteiden talo paransi kerralla taiteilijoiden työtiloja Imatralla. Tulevaisuus maakunnassa näyttää Knuuttilasta kuitenkin entistä epävarmemmalta työskentelytilojen ja työmahdollisuuksien, mutta myös maakunnan taiteilijoille kohdistuvien apurahojen takia.

Etelä-Karjalassa työskentelevät taiteilijat jäävät usein vähälle huomiolle valtakunnallisissa apurahajaoissa.

– Myös tulevat muutokset Taiken organisaatiossa todennäköisesti vain heikentävät mahdollisuuksia saada apurahoja taiteelliseen työhön, Knuuttila arvioi.

Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen pitävät mielialan kuitenkin positiivisena ja toiveikkaana.

– Välillä tulee takapakkia ja tunnelmat ovat raskaat, mutta myönteiset asiat painavat vaakakupissa kuitenkin enemmän, Knuuttila tiivistää.

Etelä-Karjalan Taiteilijaseuralla on alkamassa kolmivuotinen hanke Itäinen Suomi eläväksi kulttuurin keinoin. Rahoittajana on SKR Etelä-Karjalan maakuntarahasto.

– Pyrimme kartoittamaan edellytyksiä toimia alueella taiteilijana sekä vahvistamaan taiteen merkitystä elinvoimaisena moottorina alueella, Knuuttila kertoo.

Janette Holmström.

Vuonna 2008 Imatran Taidekoulusta valmistuneella Janette Holmströmilläkin on ollut useita työhuoneita, Taiteiden talon lisäksi nykyisin myös Helsingissä Galleria Huudossa.

Galleria Huuto on ensimmäisiä taiteilijavetoisia gallerioita Suomessa ja ehti muuttaa neljästi ennen nykyisiä tiloja Kalasatamassa.

– Taiteilijan kukkarolle sopivat halvat neliöt merkitsevät usein huonokuntoisia rakennuksia ja terveydelle haitallisia tiloja, Holmström tiivistää.

Janette Holmström tekee työtään valokuvien, installaatioiden sekä elävän kuvan parissa. Hän jakaa työhuoneensa toisen taitelijan kanssa, mutta myös korpin, urpiaisen, perhosten, siilin nojatuolissa makaavan ketunkin sekä monen muun täytetyn eläimen kanssa.

– Pelastimme eläimet roskiksesta, Holmström kertoo.

Holmström on aktiivisesti työskennellyt Knuuttilan tavoin Etelä-Karjalan Taiteilijaseurassa sekä Taiteiden talon hyväksi. Yhteisöllisyys on asettautunut uomiinsa ja on luontevaa. Taiteiden talossa on vuosittain yksittäisiä avointen ovien päiviä tai muita tapahtumia, joita järjestetään yhdessä ja erikseen.

– Potentiaalia olisi enemmänkin.

Kehittämistyön haasteena on resurssien puute. Taiteiden talo tarvitsisi vetäjän yhdistämään tekijät ja toiminnat.

Liitutaulu viivaimineen on Janette Holmströmillä ahkerassa käytössä.

LUT-konserni päätti vuosi sitten siirtää kuvataiteen opetuksen Lappeenrannasta Lahteen. Samalla katoaa Itä-Suomesta korkeakoulutason kuvataiteen koulutus. Päätös on Holmströmistä epäoikeudenmukainen.

Uudet opiskelijat aloittivat tänä vuonna opintonsa Lahdessa, ja koulutus päättyy kokonaan vuonna 2028.

– Se jää nähtäväksi, mitä tapahtuu, kun kahden vuoden päästä täällä ei enää ole kulttuuri- ja taiteenalan opiskelijoita.

Jatkossa alueella ei kouluttaudu kulttuurialan asiantuntijoita, jotka jäävät usein myös asumaan maakuntaan.

Harva taiteilija elää taiteellaan, ja useimmat työskentelevät muilla aloilla rahoittaakseen työnsä taitelijoina. Kulttuurin ja taiteen vaikutus työelämään on laajempaa kuin yleensä ajatellaan.

Imatran Taiteiden talo.

Holmströmin mukaan kulttuurikentän vastustus olisi pitänyt vuosi sitten olla valtakunnan tasolla voimakkaampaa.

Sitä vastoin Imatralla, Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalan liitossa, myös Kulttuurirahastossa ymmärrettiin, mitä kulttuurialan koulutuksen menettäminen merkitsee maakunnassa.

– Olemme siirtymävaiheessa, jossa kunnat sekä liitto ovat ottaneet askelia taiteilijoitten suuntaan. Koulutus lähtee maakunnasta, joten nyt etsitään uutta, Holmström tiivistää.

Taiteiden talo Imatralla on siitä Holmströmin mukaan hyvä konkreettinen esimerkki. Lappeenrannassa on myös toteutettu kulttuurimyönteisyyttä käytännössä. Esimerkiksi kesällä 2024 toteutui ympäristötaideprojekti kaupungin rahallisen satsauksen ansiosta.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua