Tahmelan huvilan menneisyydestä osa on hämärän peitossa, mutta sen seinät kertovat lempeitä tarinoita

Tahmelan huvila rakennettiin 1800-luvun lopulla yläluokan ajanviettopaikaksi. Kuva: Eli Harju

Eli Harju, teksti ja kuvat

Tahmelan huvila Pyhäjärven rannalla Tampereella on rauhallinen, mutta ei unelias. Keittiöstä kuuluu kilinää, rannasta kaikuu lasten ääniä. Kirjaston puolella askarrellaan ja lehteillään kuvakirjoja.

Tahmelan huvila on osallistava kulttuuritila, jota on hallinnoinut vuodesta 2019 yleishyödyllinen yhdistys Pirkanmaan rakennuskulttuurikeskus. Yhdistys pitää huvilan kunnossa ja pyörittää siellä taidenäyttelytoimintaa, kahvilaa ja kahta saunaa. Lisäksi huvilassa on vuokralla kulttuurialan työntekijöitä, ja kulmahuoneessa sijaitsee Pispalan kirjastoyhdistyksen sivupiste.

– Laskujeni mukaan täällä on vuodessa noin 150 tapahtumaa. Niistä järjestämme itse 95 prosenttia, ja muutamalle luovutetaan tila käyttöön. Esimerkiksi Luontoliitto järjestää täällä syksyisin kaikille avoimen lastentapahtuman, kertoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Heidi Huhtamella.

Hulinaa huvilalla siis riittää. Jo kuukausittain vaihtuvat taidenäyttelyt tuovat taiteen ystävät yhä uudelleen paikalle, ja joka kuukausi järjestetään myös avoimen mikin musailta. Kahvilassa hinnat pyritään pitämään matalina, jotta sinne olisi mahdollisimman helppo tulla. Kirjastohuoneessa voi lukea lehtiä tai lainata kirjoja, pääasiassa lasten- ja nuortenkirjoja.

Huvilassa on kellarisauna ja pihalla sijaitseva Rantaportin sauna. Rantaportin esikuvana toimi Rajaportin sauna, siinä on esimerkiksi hieman tavallista korkeampi löylytila.

Saunoistaan Tahmelan huvilan on syytä olla ylpeä: Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistyksen rakentama pihasauna Rantaportti on Aamulehden mukaan Pirkanmaan kahdeksanneksi paras.

Varakkaan väen huvilasta sosiaaliseen käyttöön

Tahmelan huvila on seissyt paikallaan 1890-luvulta saakka. Kukaan ei tiedä, kuka sen on suunnitellut, vaikka perimätietona huhutaan, että asialla olisi ollut tamperelainen arkkitehti Georg Schreck. Luultavasti huvila ei myöskään alun perin sijainnut Tahmelassa.

– Hyvin todennäköisesti tämä on siirretty tähän jostakin muualta. Materiaalit eivät ole olleet ihan uusia, vaan vaikuttavat siltä, että ne on tuotu jostakin muualta, Heidi Huhtamella kertoo.

Se ei ole saman aikakauden huviloille epätavallista. Epätavallista Tahmelan huvilassa kuitenkin on se, että se on yhä pystyssä. Huhtamellan mukaan alueella on aikanaan ollut kymmeniä samanlaisia huviloita.

– Näitä on purettu ihan älyttömästi. Rakennettua kulttuuriympäristöä ei juurikaan ymmärretä vaalia, koska sitä ei pidetä kulttuurina. Rakennukset kuitenkin ovat niitä palikoita, joista ihmisten muistot rakentuvat. Ja sellainen rakennetun kulttuuriympäristön kerroksellisuus tuottaa mielihyvää, siitä on tehty tutkimuksia. Kun ymmärtää ympäristöään ja sen tarinoita, voi juurtua paikkoihin, joissa elää.

Heidi Huhtamella on Tahmelan huvilan vetäjä ja Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Hänellä ei ole kahta samanlaista päivää, pestissä tulee tehtyä kaikkea markkinoinnista rakennushommiin.

Ja tarinoita Tahmelan huvilassa riittää. Alkujaan se oli varakkaamman väen ajaviettopaikka, jonka ensimmäiset tiedetyt asukkaat olivat kauppiaspariskunta Elias ja Katarina Enne 1900-luvulla. Vuonna 1937 huvilan osti Pispan suku, jolla oli siellä vuokralaisina useita perheitä samanaikaisesti. Tuolloin alueella oli vielä paljon peltoa, ja huvilassa pidettiin monenlaisia kotieläimiä.

Kun kaupunki laajeni, alueella alkoi kuitenkin olla vaikeaa harjoittaa maanviljelystä. Vuonna 1948 huvilaan perustettiin poikakoti, ja vuonna 1952 Pispan suku myi rakennuksen Tampereen kaupungille. Perimätiedon mukaan ehtona myynnille oli, että huvila pysyisi joko lastenkotina tai muulla tavalla niin sanotussa sosiaalisessa käyttötarkoituksessa, vaikka tätä ehtoa ei virallisesti kirjattukaan mihinkään.

Poikakoti jatkoikin huvilassa 1970-luvulle asti. Huhtamella kertoo kuulleensa, että poikakodin johtajatar oli joidenkin mielestä jotenkin omituinen ja liian lepsu. Tämä nimittäin kehtasi osoittaa lapsille hellyyttä ja esimerkiksi hieroi erään pojan paleltuneita varpaita.

Se ei ehkä ollut ajan hengen mukaista, mutta Tahmelan huvilan hengen mukaista se on.

– Poikakodin entisiä asukkaita käy täällä vieläkin. Heillä on täältä hyviä muistoja, heidän mielestään täällä oli hyvä tunnelma. Tämän talon seinät kertovat lempeitä tarinoita.

Mielenkiintoinen yksityiskohta huvilassa: paloluukku. Rakennuksen sisällä kulkee liukumäki, jota laskemalla voisi pelastautua yläkerrasta tulipalossa. Poikakodin asukkaat saivat toisinaan laskea siinä ihan huvikseen.

Kun poikakoti siirtyi muualle, taloon tuli naisten suojakoti. Senkin ajan asukkaita käy paikalla edelleen muistelemassa ja kertomassa omien perheidensä tarinoita. Naisten suojakoti jatkoi samassa paikassa parikymmentä vuotta, minkä jälkeen huvila muuttui A-killan monitoimitilaksi. A-kilta piti rakennuksessa erilaisia kuntoutujaryhmiä ja tarjosi käytännön apua, ja kiltalaiset pitivät myös taloa kunnossa.

– Heistäkin moni on käynyt täällä kertomassa, mitä he ovat tehneet, minkä ikkunanpokan maalanneet. Aina kaikki ei ole mennyt ihan taiteen sääntöjen mukaan ja joku nurkka saattaa vähän repsottaa, mutta perusta on pidetty tosi hyvässä kunnossa. Ja siltäkin ajalta ihmisillä on täältä vain hyviä muistoja, Huhtamella sanoo.

Korjataan vain se, mikä on rikki

Huvilalla on siis pitkä yhdessä tekemisen historia. Lopulta A-killalla ei kuitenkaan ollut enää varaa pitää taloa, jonka ylläpitokulut sähköineen, jätehuoltoineen ja muine perusasioineen ovat noin 30 000 euroa vuodessa.

Kun A-kilta ilmoitti lähtevänsä, Tampereen kaupunki aikoi ensin myydä huvilan pois, kertoo Huhtamella. Uhkakuvana oli jopa sen purkaminen.

Rakennusta on korjattu säästäen. Kahvilasta saa lounasta ja kaikenlaisia herkkuja, ja siellä on myös yksi huvilan näyttelytiloista.

– Siitä syntyi täällä meteliä, ja lähialueen asukkaat kutsuivat kaupungin edustajat huvilalle keskustelemaan. Keskustelussa nostettiin esiin vuoden 1952 kauppakirja ja siellä huhun mukaan ollut suullinen ehto, että huvilan pitää olla sosiaalisessa käytössä. Veikko Niskavaara Pispalan saunayhdistyksestä ehdotti sitten, että entä jos rakennuskulttuuriyhdistys ottaisi tämän hanskaan, Heidi Huhtamella muistelee.

Pienen mietinnän jälkeen asiaa lähdettiin toteuttamaan. Yhdistys teki huvilalle liiketoimintasuunnitelman, joka voitti kaupungin kilpailutuksen. Suunnitelma oli aluksi kolmevuotinen, ja vuonna 2022 rakennuskulttuuriyhdistyksen vuokrasopimus kaupungin kanssa muuttui toistaiseksi voimassa olevaksi.

Hurjaa remonttia huvilassa ei tarvinnut tehdä, se oli monella tapaa todella hyvässä kunnossa. Huvila oli hyvin monesta kohdasta vitivalkoinen, joten siellä hiukan maalattiin ja tapetoitiin, jottei se muistuttaisi kummitustaloa.

Hurjat remontit eivät tosin kuulu muutenkaan Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistyksen tapoihin, vaan yhdistys toteuttaa säästävää korjausrakentamista.

– Siinä korjataan vain se, mikä on rikki, Huhtamella tiivistää.

–  Aikaisemmin sitä pidettiin vielä aivan hippien hommana, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut valtava muutos. Nyt se on tulossa valtavirtaan. Jos esimerkiksi kunnostetaan lattiaa, voisi tietysti vain repiä vanhan pois ja tehdä uuden, mutta säästävässä korjausrakentamisessa irrotetaan ensin varovasti vanha lattia ja katsotaan, mitkä osat siitä ovat kunnossa. Sitten käytetään ne kunnossa olevat uudestaan ja korvataan uudella vain se, mitä ei pysty pelastamaan. Se vaatii enemmän aikaa ja osaamista, mutta se säästää rakennuksia ja on ekologisempaa.

Kirjastohuoneen paikalla oli aikoinaan poikakodin johtajan huone. Nykyään siellä saattaa kohdata vaikka Pispalan prinsessan!

Turistiksi Tahmelaan

Nykyään Tahmelan huvilalla vierailee vuosittain noin 20 000 ihmistä, sekä paikallisia että turisteja. Tosin turisteiksi täällä kutsutaan kaikkia, jotka tulevat Pispalaa kauempaa.

Rakennuskulttuuriyhdistyksen suunnitelmat huvilalla siis lähtivät lentoon ja ovat laajentuneetkin. Esimerkiksi näyttelytiloja huvilassa oli ensin vain yksi, mutta nyt jo kolme. Tapahtumiin ei tarvitse erikseen hakea muusikoita esiintymään, vaan he ottavat yhteyttä itse.

Välillä huvilaa on tosin siirretty uudestaan – tavallaan. Brasilian suurlähetystö nimittäin vuokrasi sen kerran viikonlopuksi, jolloin se oli yhden viikonlopun ajan virallisesti Brasilian maaperää. Myös Indonesian suurlähetystö on käynyt vierailulla. Joka sunnuntai kahvilassa toimii vaihtuvien maahanmuuttajataustaisten kokkien pop up -ravintola, ja suurlähetystö kävi maistamassa indonesialaisen kokin antimia.

Tilojen vuokratuotot ja kahvilan toiminta kattavat suunnilleen huvilan peruskulut, ja hiukan ekstraa tulee saunatoiminnasta.

Takapihan portaita pitkin pääsee rantaan uimaan vaikka saunajäähyllä. Tai ilman saunaa – huvilan alueella liikkuminen ei edellytä lippuja eikä lupia.

– Ainahan kuitenkin tulee jotain yllätyksiä. Jos esimerkiksi putket menevät tukkoon ja avaus maksaa kaksi ja puoli tuhatta, se olisi tuhannen kahvikupillisen hinta. Saunalla saadaan tällaisia katettua, Huhtamella kertoo.

– Lisäksi koska yleishyödyllisenä yhdistyksenä työllistämme pitkäaikaistyöttömiä. Annamme pitkään työttöminä olleille osaamista, tavoitteena se, että he työllistyisivät avoimille työmarkkinoille.

Kaiken kaikkiaan Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys työllistää Pispalan alueella 20–30 ihmistä esimerkiksi korjausrakentamiseen, kahvilatyöhön ja talkkariharjoittelijoiksi. Osa heistä työskentelee Tahmelan huvilalla, osa yhdistyksen päämajalla rakennuskulttuurikeskus Piirulla.

– Varmasti täällä voisi tehdä jotain bisnesmäisempää, tai joku voisi haluta huvilasta yksityiskodin tai jonkin eksklusiivisen ravintolan. Mutta sitten se ei olisi enää kaikille, ja me haluamme, että tämä on kaikkien saavutettavissa, koska tämähän on aivan ihana! Jos kaikki vanhat rakennukset ovat vain yksityisiä, ihmisiltä häviää kontaktipintaa omaan ympäristöönsä.

Tahmelan huvilalle pääsee helposti bussilla numero 10. Huvilan aukioloajat ja tapahtumat täällä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua