Dakota Johnson ja Pedro Pascal. Kuva: Adore Matchmaking LLC
ELOKUVA | Celine Songin uutuus kuvaa New Yorkin yläluokan parinetsintää rikkoen romanttisen komedian konventioita.
”Dakota Johnsonin usein kylmänkiskoinen tulkinta sopii Lucyn hahmolle erinomaisesti.”
ARVOSTELU
Materialists
- Ohjaaja: Celine Song
- Pääosissa: Dakota Johnson, Pedro Pascal, Chris Evans
- Ensi-ilta: 1.8.2025
Ennakkoasetelma elokuvalle on äärimmäisen herkullinen: ohjaajana Oscar-ehdokas Past Livesin Celine Song, yhdessä pääosassa Hollywoodin kermaan noussut Pedro Pascal ja tuotantoyhtiönä cinefiilien suosikki A24, joka on tuonut valkokankaille sellaisia palkintohirmuja kuin vuoden 2022 Everything Everywhere All At Once.
Mutta onnistuuko Materialists toistamaan Past Livesin taian ja luomaan uutta romanttisen komedian ystäville?
Lucy (Dakota Johnson) työskentelee ultrarikkaiden treffipalvelussa välittäjänä – mutta on itse sinkku. Useat parit työssään naimisiin saattaneena Lucyn oma rakkauselämä on jäänyt taka-alalle, mutta yhtäkkiä hän on dilemman edessä – valitako täydelliseltä vaikuttava miljonäärihurmuri (Pedro Pascal) vai ex-rakas, tähteyttä metsästävä näyttelijä Jack (Chris Evans).
New Yorkin yläluokan siloteltujen kulissien keskellä Materialists kertoo ihmisistä, joiden valinnat ja tunteet törmäävät toisiinsa maailmassa, jossa rakkaus ja raha etsivät jatkuvaa tasapainoa. Kolmiodraaman sisällä elokuva alkaa hiljalleen kuoria hahmojensa motiiveja: rakastetaanko ihmistä vai hänen tarjoamaansa elämäntyyliä?
Celine Song rakentaa tarinasta satiirisen, tarkkanäköisen kudelman 2020-luvun deittailusta, onhan hän itsekin työskennellyt treffipalvelussa ennen elokuvauraansa. Valitettavasti suuria tunteita ei katsojalle herää, ja hahmoista on vaikea löytää samaistumispintaa. Finassivelien romantiikankaipuu ei valitettavasti herätä samanlaisia tunteenpurkauksia kuin Past Livesin riipaiseva pohdinta menetetyistä mahdollisuuksista.
Dakota Johnson ja Chris Evans. Kuva: Atsushi Nishijima
Materialists on kiistatta kiinnostava ja ilahduttavan erilainen romanttinen elokuva. Dialogi iskee terävästi, estetiikka on hillityn ylellinen (erityismaininta puvustuksesta vastaavalle Katina Danabassille), ja ihastuttavan kliseetön New York -kuvaus tuo mieleen Woody Allenin klassikot.
Pedro Pascal on nähty viimeisen vuoden aikana lukemattomissa rooleissa, ja Materialists sinetöi hänen asemansa kesän 2025 suurimpana tähtenä – ja meemitilien vakikasvona. Dakota Johnson ja Chris Evans onnistuvat myös rooleissaan – Johnsonin usein kylmänkiskoinen tulkinta sopii Lucyn hahmolle erinomaisesti.
Klassikkoa elokuvasta tuskin syntyy, mutta erinomainen deittielokuva kyllä. Mielenkiintoista onkin nähdä, mihin Celine Song seuraavaksi siirtää katseensa.
Muru Vähänikkilä
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Pehmeyden vastarinta: ”Kun pommit putoavat, kyky tuntea myötätuntoa muuttuu poliittiseksi teoksi”
KOLUMNI | Sami Sankilampi yrittää liimata kolumnissaan maailman sirpaleita yhteen Uusi Juttu kainalossa.
Mitä merkitsee taiteen tukemisen ja kulttuuriperinnön yhdistäminen samaan virastoon?
KULTTUURIPOLITIIKKA | Taiteen edistämiskeskus Taike ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI yhdistyivät. Miten käy, kun tuleva ja mennyt kohtaavat?
Juhani Koivisto toimitti Sibeliuksen varhaiset kirjeet suomeksi – arviossa Nyt alkaa elämän todellisuus
KIRJAT | Yleisölle saatavilla oleva suomenkielinen Sibelius-aineisto täydentyi nk. Hämeenlinna-kirjeillä.
Häkellyttävä taidesmoothie, jonka yleisötyö on rohkeaa ja välitöntä – Body Notes Taidetestaajien testissä
MONITAIDE | Taidetestaajien ohjelmistossa Stoaan palaava teos osoittaa, että nuoriin panostava taidekasvatus on paljon muutakin kuin käytösnormien opettelua.