Kuvat: Otava / Jonne Räsänen
KIRJAT | Aura Nurmen esikoisromaani Karkuteillä on kuriton matkakertomus nousevan auringon maasta. Kaksi runoteosta julkaissut Nurmi on kirjoittanut vetävän romaanin.
”Nurmen luomassa maailmassa miehet ovat väkivaltaisia ja käyttäytyvät saalistajan lailla.”
ARVOSTELU

Aura Kanerva Nurmi: Karkuteillä
- Otava, 2025.
- 331 sivua.
Japanilainen kulttuuri on vaikuttanut suomalaiseen kirjallisuuteen jo verrattain pitkän aikaa. Modernistit hakivat maan kirjallisuudesta innoitusta niin runouteen kuin proosaan. Japanilaisia kirjoja alettiin suomentaa 1970-luvulla suoraan alkukielestä. Kirjallisuuden lisäksi Japanista tulevat videopelit, manga ja anime ovat syöpyneet viimeistään 1980-luvulla syntyneen sukupolven mieliin. Ei siis ole täysin yllättävää, että Japania käsitellään myös uudessa suomalaisessa kaunokirjallisuudessa.
Katri Naukarin romaanissa Yhden puun tuho (2021) matkustetaan Japaniin hakemaan uupuvaa luontosuhdetta ja fiilistellään maan kulttuurista löytyviä esteettisiä näkemyksiä. Iida Kivirannan Ensisolmussa (2023) taas tutustutaan shibari-sidontaan ja BDSM-alakulttuuriin. Näiden kahden lisäksi myös tuoreimmassa Japania käsittelevässä esikoisromaanissa, Aura Nurmen teoksessa Karkuteillä (Otava, 2025), matkustetaan nousevan auringon maahan.
Lavarunoaktiivina tunnettu Nurmi on ennen proosateosta julkaissut kaksi runokirjaa. Työväenluokkaista nykyrunoutta edustaa Leijonapatsailla (2020), jonka kertojaa ja Karkuteillä-romaanin päähenkilöä Kauria yhdistää lapsuudessa koettu köyhyys. Tarinan edetessä käy selväksi, mitä kaikkea Kauri on paennut Suomesta.
Romaanin alussa kuvataan Kaurin lapsuutta ja nuoruutta Suomessa. Lapsuuskokemukset jäävät nopeasti kummittelemaan taustalle, mutta niihin palataan kirjan loppupuolella. Kauri matkustaa Japaniin, koska hän on kasvanut karatea harrastaen ja japanilaisen popkulttuurin parissa.
Tokiossa Kauri majoittuu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnatussa majatalossa. Teoksessa kuvaillaan muutenkin Japanin queerpiirejä ja pohditaan maan valtakulttuurin suhtautumista seksuaalivähemmistöihin. Matkakirjallisuuteen sisältyy aina jollain tasolla kohdemaan kulttuurin ja yhteiskunnan peilaaminen lähtömaahan, näin myös Nurmen romaanissa.
Majatalossa Kauri tapaa Juri-nimisen naisen ja lempi roihahtaa nopeasti. Seksiä on paljon ja kerronta on kiimaista:
”Hän läimäyttää minua suoralla kädellä poskelle. Lyön häntä takaisin paljon hellemmin. Hän sylkäisee kasvoilleni, olen hänen lutkansa. Hiuksieni vesi katoaa paljaiden pakaroideni väliin. Olemme sadetta sisältä ja ulkoa. Aina ennen kuin kuristan häntä tai lyön, kysyn lupaa. Kysyn, tahtooko hän sitä.”
Alkuhuuman jälkeen Kaurin ja Jurin suhde monimutkaistuu. Intohimon alla on myös traumoja ja melankoliaa. Tarinan edetessä käydään läpi valtava tunneskaala, joka tekee romaanin lukemisesta intensiivisen kokemuksen.
Nurmen luomassa maailmassa, kuten tilastojen mukaan myös suomalaisessa yhteiskunnassa, miehet ovat väkivaltaisia ja käyttäytyvät saalistajan lailla. Patriarkaalisen kulttuurin kielteisiä vaikutuksia kaikkiin sukupuoliin laajennetaan kuvaamalla päähenkilön isän kokeneen lähisuhdeväkivaltaa. Vaikka Karkuteillä käsittelee monella tavalla seksismiä ja misogyniaa, kyseessä on ennen kaikkea vetävä matkakertomus, josta löytyy niin surun kuin ilon hetkiä.
Juho Narsakka
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.
Heti ensimmäisen roolin jälkeen Anthony Hopkins tiesi, ettei ryhtyisi leipuriksi – arviossa muistelmateos Hyvin sinä pärjäsit
KIRJAT | Jonkun sivun kirjaa luettuaan arvaa, ettei Anthony Hopkinsin maailmassa ole järkeä kirjoittaa muistelmia kertomatta totuutta.







