Waves of Thoughts 1 & 2. Kuva: Kari Kylänpää
KUVATAIDE | Leena Katriina Ehrlingin ja Miia Liesegangin näyttelyn teokset keskustelevat miellyttävällä tavalla Taidekappelin puisen sisuksen kanssa.
Leena Katriina Ehrling & Miia Liesegang: Mielenmaisemia ja heterotopioita. Pyhän Henrikin Ekumeenisessa Taidekappelissa Turun Hirvensalossa 30.7.2025 asti.
Turussa Hirvensalon saarella sijaitsevassa Pyhän Henrikin Ekumeenisessa Taidekappelissa järjestetään siunaustilaisuuksien lisäksi muun muassa taidenäyttelyitä. Kappelissa on heinäkuun loppuun saakka esillä Leena Katriina Ehrlingin ja Miia Liesegangin yhteisnäyttely Mielenmaisemia ja heterotopioita. Heterotopian käsite periytyy Michel Foucault’lta, ja se tarkoittaa paikkaa, joka eroaa ominaisuuksillaan ympäristöstään, mutta on samalla verkottunut siihen. Taidekappelia voi ajatella heterotopiana: se antaa mahdollisuuden käsitellä kuolemaa, joka yleensä pyritään kätkemään kaikkialla muualla yhteiskunnassa. Taidenäyttely on myös paikka, joka antaa tilaa ajatella ja kokea jotakin muuta, mikä normaalisti täyttää päivämme.
Kuten sanottua, heterotopiana kappeli on erityislaatuisuudestaan huolimatta myös verkostoitunut muuhun maailmaan hyvin silmiinpistävällä tavalla. Kun saavuin paikalle, kappelissa oli käynnissä siunaustilaisuus, joten jäin odottamaan. Pian omaiset lähtivät, veivät kukkalaitteet mukanaan ja vahtimestarit kärräsivät arkun pois. Sen jälkeen pääsin katsomaan taidenäyttelyä. Elämä jatkuu.
Ehkä kappelin lämmin puuarkkitehtuuri ja kaunis valaistus on osittain syynä siihen, että siunaustilaisuudesta tulijat eivät juurikaan muistuttaneet perinteisten hautajaisten väkeä. Kuului korkokenkien kopinaa, iloista juttelua ja nauruakin tilaisuuden päätyttyä. Kappeli elää myös ulkomaailman rytmissä.

Heterotopias for the Sea. Kuva: Kari Kylänpää
Näyttelylle nimen antanut Miia Liesegangin teossarja Heterotopias for the sea 1–10 koostuu tummalla lasitteella päällystetyistä keramiikkatöistä, joissa karhea ja kiiltävä pinta vuorottelevat. Töitä luonnehtivat myös erikokoiset ja -muotoiset aukot. Teokset tuovat mieleen meren ja maan voiman muotoilevana voimana. Ketjun muotoon aseteltuja veistoksia voi ajatella vaikka tulivuorisaarina, joita syntyy mereen maankuoren kuumasta pisteestä. Taiteilijan kädenjälki puhaltaa niihin myös elämän kipinän, jolloin pienikokoiset työt muistuttavat myös jokaisen maailmaan syntyneen ainutlaatuisuudesta. Yhdessä teokset ovat harmoninen kokonaisuus, jossa muodon variaatiot kulkevat sarjan läpi kuin sävel.
Minikokoisista useamman keraamisen veistoksen kokonaisuuksista koostuvat Elsewhere Within, The Soft Distance, Presence That Waits ja Quiet Change ovat kuin minimaisemia. Keramiikkapalasissa on harjanteita, painaumia, leikkauspintoja ja huippuja, jotka vievät ajatukset monenlaisiin geologisiin muodostelmiin. Teoksiin voi liittää myös numerosymboliikkaa. Edellä mainitut veistokset muodostuvat kahden, kolmen ja neljän kappaleen kokonaisuuksista. Esimerkiksi numero neljä merkitsee jungilaisessa ajattelussa täydellistynyttä Minän olotilaa. Numero kolme on tärkeä kristillisessä ajattelussa, koska se viittaa kolminaisuusoppiin. Lisäksi monessa kulttuurissa elämän uskotaan koostuvan kahdesta vastavoimasta, maskuliinisesta ja feminiinisestä, kuten vaikkapa Shiva ja Shakti hindulaisuudessa. Liesegangin pienoisveistokset jättävät auki sen, mikä voima muotoilee materiaa kauniiksi, henkistyneiksi kappaleiksi.

Elsewhere Within. Kuva: Miia Liesegang
Liesegangin taiteellista työskentelyä luonnonvoimaan vertaavat teokset toimivat lopulta ”pienten suurten” erojen varassa. Muuttelemalla kokoa ja muotoa hienovaraisella otteella Liesegang on onnistunut valmistamaan teoksia, jotka kiehtovat yhtäaikaisella kovuuden ja pehmeyden tunnullaan, assosiatiivisilla ulottuvuuksillaan ja tekemällä pienestä monumentaalista. Keraamiset veistokset tuntuvat maailmoilta maailmassa, heterotopioilta.
* *

Tarkkaavaisuus. Kuva: Leena Katriina Ehrling
Leena Katriina Ehrlingin teokset sopivat ilmaisullaan informalismin monimuotoisen käsitteen alle. Esillä olevat töistä osa on abstrakteja, joissa korostuu ele, toisissa on esittävä aihe ja jotkut teokset sijoittuvat ei-esittävän ja figuratiivisen taiteen rajalle. Teoksissa kuten Luonnonilmiö ja Luonteva yhteys on kuvattu jonkinlainen elävä muoto, kukka tai puu tai kasvun idea, joka on hahmoteltu koivuvanerille ja kankaalle alustan rajoja hakien. Se luo maalauksiin energisyyden tunnetta, jota tasapainottaa Ehrlingin suosima maalaus- ja piirustustapa, jolla ei pyritä peittävyyteen. Sommitelmat hengittävät vapaasti ja samalla pyrkivät ulos vanerilta ja kankaalta ympäröivään tilaan.

Luonteva yhteys. Kuva: Leena Katriina Ehrling
Näyttelyn ehkä informalistisimmassa teoksessa, joka on nimeltään Tarkkaavaisuus keskittyy eri asioihin, Ehrlingin ilmaisu on spontaania ja suunnittelematonta. Pastelleilla hahmoteltu teos on vauhdikas ja sommitelma luo vaikutelman edestakaisin tempovasta liikkeestä. Aivan toisenlainen tunnelmaltaan on sen sijaan Huominen, joka kuuluu näyttelyn kauneimpiin teoksiin. Rusehtavilla ja sinisillä sävyillä toteutettu hahmo on seesteinen, omaan rauhaansa sulkeutunut. Sävykerrokset paistavat toistensa läpi luoden vaikutelman hunnusta, ja teoksen reunassa on erottavinaan ”huntua” paikallaan pitävän käden.

Luonnonilmiö. Kuva: Leena Katriina Ehrling
Teoksia tekee mieli tulkita yhdessä. Toinen tavoittaa aikaamme kuuluvan kaoottisuuden, toinen kuvaa tuossa ajassa elämistä varten vaadittavalle energiatasolle vastakkaista pysähtymisen, vetäytymisen ja reflektion tilaa. Ei siis välttämättä surua, vaikka näyttelytila onkin poismenneiden muisteluun tarkoitettu.

Huominen. Kuva: Leena Katriina Ehrling
Ehrlingin voimakkaita värejä karttavat teokset sopivat Taidekappelin puiseen tilaan hyvin ja ympäristö korostaa maalausten materiaalin tuntua. Teosten hillitystä värimaailmasta tulee mieleen myös paahtunut heinäkuinen maisema. Taidekappeli on tila, joka keskustelee antoisasti esillä olevan taiteen kanssa. Ehrlingin ja Liesegangin teosten sävykkään yksinkertainen ilmaisu ja materiaalin tuntu tilassa, jota leimaa maalaamattomaksi jätetty puu, luo tunteen siitä, että ollaan elämän peruselementtien äärellä.
Kirsi Uusitalo
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tähtipölyä ja mustia aukkoja – Anish Kapoor on nykytaiteen supertähti, joka on kiintynyt väripigmentteihin ja väritiloihin
KUVATAIDE | Taidekriitikko Tiina Nyrhinen muistelee kohtaamisia Anish Kapoorin taiteen kanssa yli 40 vuoden ajalta. Brittitaiteilijan suurnäyttely saapuu Serlachiukseen ensi keväänä.
Vuoden nuori taiteilija Man Yau on kypsä – sanan monissa merkityksissä
KUVATAIDE | Suomalaisessa ympäristössä näkyvästi vähemmistöön identifioitavissa oleva taiteilija on kypsä muun muassa tapaan, jolla hänestä tehdään oletuksia.
Ars Fennica -palkintoehdokkaiden helposti lähestyttävä näyttely nyt ensimmäisen kerran HAMissa
KUVATAIDE | Entisessä tennishallissa nähdään kevääseen asti Ragna Bleyn, Roland Perssonin, Jani Ruscican ja Hanna Vihriälän teoksia.
Sateenkaarevia perhetarinoita -näyttely on helposti lähestyttävä katsaus sateenkaariperheiden arkeen
NÄYTTELY | Tampereen Työväenmuseo Werstaan näyttely esittelee kolmen suomalaisen sateenkaariperheen arkea valokuvien, esineiden ja tarinoiden kautta.




