Kuka oli Tove Jansson? Muumimuseon näyttely valottaa rakastetun taiteilijan työtä ja elämää 

Tove Jansson. Kuva: Per-Olov Jansson / Moomin Characters Oy Ltd 

Päivi Vasara, teksti 

Muumimuseo on Tampereen museoiden lippulaiva. Viime vuonna kävijöitä oli liki 100 000. Iso luku. 

Moni kävijä haluaa tietää, kuka oli rakastettujen muumihahmojen luoja Tove Jansson. Siihen kysymykseen tarjoaa vastauksen uusi näyttely Taiteilijaelämää, joka käsittelee Tove Janssonin taiteellisen tuotannon lisäksi hänen elämänsä vaiheita ja ihmissuhteita. 

Tove Jansson (1914–2001) on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia taiteilijoita. Häneen voi liittää myös sanan rakastettu, mitä sanaa pitää käyttää varovaisesti, mutta nyt se on paikallaan. 

Yhteistyö 

Sain oppaakseni museoamanuenssi Marina Catanin, joka on laatinut näyttelytekstit ja ollut mukana luomassa näyttelyä tammikuusta asti. Marina Catani hyppäsi liikkuvaan junaan, sillä Virpi Nikkari oli laittanut jo näyttelyn liikkeelle. 

Museoarkkitehti Osmo Leppälä teki etukäteen Taiteilijaelämää-näyttelystä 3D-mallinnoksen, jossa oli tarkasti seinien esillepanot, värit ja vitriinit. 

Muumimuseon tuottama näyttely on toteutettu yhteistyössä Moomin Characters Oy Ltd:n kanssa. Jälkimmäiseltä on saatu näytteille muun muassa hienoja valokuvia Tove Janssonin elämästä. 

Tove Jansson ateljeessaan vuonna 1956. Kuva: Reino Loppinen / Lehtikuva / Muumimuseo

Taiteilija ja ateljee 

Näyttelyn ensimmäisessä isossa valokuvassa on Tove Jansson työhuoneellaan. Ateljee oli Helsingissä Ullanlinnankadulla. Ensin Tove oli vuokralla ja hän osti työhuoneensa jatkosodan aikana. Ateljee on korkea tila ja askeettisesti kalustettu. 

Valokuvassa näkyy öljyväritöitä, Helsingin kaupungille tehdyn seinämaalauksen Juhlat maalla aihioita ja Sam Vannin grafiikkaa. Sam Vannin kanssa Tovella oli suhde ja Vanni oli hänen yksityisopettajansa. Valokuvassa on levysoitin. Se tarkoitti hauskanpitoa, Tove esimerkiksi tanssi mielellään. 

Jansson oli taidemaalari, kuvittaja, pilapiirtäjä, kirjailija, sarjakuvataiteilija ja teatterilavastaja. Itse hän piti merkittävimpänä taidemaalarin työtään. 

– Taidemaalarina ei ikävä kyllä voinut ansaita riittävää elantoa. Muumeilla Tove rikastui ja pystyi ostamaan oman ateljeen. Vertailun vuoksi Albert Edelfeltillä ei koskaan ollut varaa ostaa kaupunkiateljeeta Pariisissa ja Helsingissä. Maalla Haikossa Edelfeltillä oli oma vuokramaille rakennettu kesäateljee, joka on nykyisin ateljeemuseo, Marina Catani kertoo. 

Toven pitkäaikainen elämänkumppani Tuulikki Pietilä asui samassa talossa kuin Tove. Asunnosta toiseen pääsi kulkemaan vintin kautta. 

Näyttelytilassa on melko hämärää, koska alkuperäiset piirrokset eivät kestä valoa. Moni niistä on herkkä myös liikuttelulle. Kuva: Jussi Palojärvi / Muumimuseo

Sukujuuret 

Tove on kuvanveistäjä Viktor ”Faffan” Janssonin ja piirtäjä-suunnittelija Signe ”Ham” Hammarsten Janssonin esikoinen. Äiti opetti Toven piirtämään ihan pienenä ennen kuin tämä osasi kävellä. Perheeseen syntyi myöhemmin kaksi poikaa: Per-Olov ja Lars. 

Marina Catanin mielestä on tärkeää paikallistaa näyttelyt. Ihan lähellä Tampere-taloa Sorsapuistossa on Viktor Janssonin teokset Istuva nainen (1923), Kajastus (1930) ja Nuori nainen (1933). Hämeenpuistossa on Vapaudenpatsas (1921). Tämä teos on myös kiistelty. 

Toven vanhemmat rakastuivat toisiinsa Pariisissa. Ham vastasi perheen säännöllisistä tuloista. Hän oli töissä Suomen Pankin setelipainon graafikkona. Hän suunnitteli Suomen kaikki postimerkit 30 vuoden ajan. Näyttelyssä on mukana Postimuseolta saatuja originaaleja, muun muassa rauhankyyhky-aiheinen Pax. Se on aiheellinen valinta näin sodan pauhatessa Euroopassa.  

Marina Catanille tärkeä on majakka-aiheinen postimerkki, koska hän asui lapsuudessaan kesäisin saarella Hankoon edustalla. Luultavasti majakka on ollut Tove Janssonille muumitalojen muodon inspiroija. 

Samoin näyttelyssä on pari Toven äidin piirrosta. 

Kaikesta päätellen perhe oli läheinen. Veli Per-Olov toimi valokuvaajana ja hän on ottanut monet näyttelyn perhekuvista. Kuopus Lars oli kirjailija ja muumisarjakuvapiirtäjä. Lars-veljensä kanssa Tove rakensi perheelle saaristomökin. 

Vasemmalla Tove Janssonilla on ehkä päällään veljensä sotilastakki. Oikealla on kuvia hauskoista hetkistä. Kuva: Jussi Palojärvi / Muumimuseo

Ihminen ratkaisee 

Tove Janssonilla oli suhteita sekä miehiin että naisiin. Itse hän sanoi rakastuvansa ihmisiin, ei sukupuoliin. 

Samaan sukupuoleen rakastuminen oli kielletty laissa. Näin oli aina vuoteen 1971 asti. Kaikki Helsingissä tiesivät Toven yksityiselämästä. Vanhemmat eivät sitä oikein hyvin sulattaneet. 

Sam Vannin jälkeen Tovella oli suhde talvisodan aikana kuvataiteilija Tapani Tapiovaaran kanssa. Sam Vannista ja hänen ensimmäisestä vaimostaan Mayasta tuli Toven ystäviä ja he matkustivat yhdessä. Tovella oli pitkä kihlaukseen johtanut suhde kansanedustaja Atos Wirtasen kanssa. Tove haaveili perheestä, mutta suhde kariutui. 

Toven rakastui vuonna 1946 Vivica Branderiin. Vivica oli teatteriohjaaja ja apulaiskaupunginjohtaja Erik von Frenckellin tytär. Isästä tuli myöhemmin Helsingin kaupunginjohtaja. 

Sanotaan, että tytär vaikutti isäänsä ja sai tämän tilaamaan Helsingin kaupungille kaksi Tove Jansson seinämaalausta Juhlat maalla ja Juhlat kaupungissa. 1940-luvun lopulla tarvittiin uudisrakentamista, optimistia ja positiivista kuvastoa. 

Nämä seinämaalaukset ovat tätä nykyä Helsingin kaupungin taidemuseon Hamin kokoelmaa. Vivican taka-ajatus oli, että Tove saisi rahaa, jotta he voisivat yhdessä matkustaa Pariisiin.  

Vivica Branderin ansiota on myös muuminäytelmän Mumintrollet och kometen saaminen Svenska Teaternin lavalla. Käsikirjoittamisen lisäksi Tove myös lavasti ja puvusti näytelmän. 

Tärkeä seinämaalaus oli myös lastensairaalaan tehty muumihahmoja esittävä teos Leikki. Karjaan yhteiskoulun seinälle valmistui 1953 monumentaaliteos Lintu sininen. 

Esillä on kuusi Tove Janssonin öljyvärityötä, joista suurin osa on Tampereen taidemuseon kokoelmasta. Kuva: Jussi Palojärvi / Muumimuseo

Opintoja 

Tove Jansson opiskeli Tukholmassa vuosina 1930–1933 ammattipiirtäjäksi ja käsityötaidetta. Opintoja hän jatkoi Ateneumissa 1933–1937 kuvaamataiteessa. Puoli vuotta hän opiskeli Pariisissa ja sieltä hän lähetti perheelleen ja parhaalle ystävälleen upeita kuvitettuja kirjeitä. 

Näyttelyssä on esillä kuusi Tove Janssonin öljyvärityötä. Niistä suurin osa on Tampereen taidemuseon kokoelmasta. Tove teki muotokuvia, interiöörejä ja asetelmia. Tyyli oli abstraktinen ja myöhemmin läheni informalismia. 

Organisaatiotasolla Muumimuseo ja Tampereen taidemuseo ovat saman katon alla. 

Taidemuseo voi olla ylpeä Tove Jansson materiaaleistaan, kuten toki Muumimuseokin. Tampere voi taas olla iloinen Muumimuseosta. Arvattavasti Tuulikki Pietilällä oli Tampere-suhteeseen vaikutusta. Toisaalta Janssonin ”perintö” ei Ateneumille kelvannut. 

Muumimuseossa on aika hämärää, koska alkuperäiset piirrokset eivät kestä valoa. Nyt on esillä sellaisia piirroksia, jotka kestävät huonosti mainittua valoa ja liikuttelua. Muumimuseon perusnäyttelyn ripustusta vaihdetaan muutaman vuoden välein. Viimeksi näin on tehty vuosina 2017 ja 2021. 

Näyttelyssä on runsaasti hienoja valokuvia Tove Janssonin elämän varrelta. Kuva: Jussi Palojärvi / Muumimuseo

Kuvittaja 

Koska taidemaalarin työ ei taannut toimeentuloa, Tove Jansson oli taloudellisesti riippuvainen kuvitustöistä. Hän avusti ahkerasti suomenruotsalaisia lehtiä ja kuvitti lastenkirjoja.  

Hän teki myös kansikuvat omiin kirjoihinsa. Jansson teki myös pilapiirroksia. Niitä hän teki Hitleristä ja Stalinista, mutta ne on jätetty sodan leijuessa ilmapiirissä pois näyttelystä. 

– Vapauden lintu -työssä on rauhan lintu, kuten oli hänen äitinsä postimerkissä. Työssä näkyvät myös sodan kauhut. 

Tove Jansson piirsi ensimmäisen muumiaiheisen sarjakuvansa Ny tid -sanomalehteen vuosina 1947–1948. Ihan ensimmäiset muumihahmot eivät olleet pehmeänhellyttäviä vaan mustia, punaisine silmineen ja nokkakin oli terävämpi. Muumien esiasteet ovat peräisin 1930-luvulta. 

Muumien arvoa ei heti ymmärretty. Se on vähän kummallista, sillä Edelfeltin Vänrikki Stoolin tarinoiden kuvitukset olivat kyllä arvostettuja.  

Nykypäivänä ankarat rajat ovat murtuneet ja taiteilijan monipuolisuus on tullut ymmärrettävämmäksi. 

Matkat ja meri 

Tove Jansson ja Tuulikki Pietilä olivat elämänkumppaneita vuosikymmeniä. Tuulikki oli ammatiltaan graafikko ja professori. Hänellä oli vaikutusta Toven työhön. Yhdessä he kävivät viemässä muumeja maailmalle, mutta matkat eivät olleet silkkaa työtä, vaan sisälsivät myös rentoutumista. 

He pitivät matkustamisesta ja tekivät kahdeksan kuukauden mittaisen maailmanympärimatkan. Runsas matkustelu ja lentomatkat eivät silloin olleet ilmastosyistä paheksuttuja. Tänä päivänä he eivät ehkä näin toimisi. 

Perhealbumiksi nimetyssä kuvakavalkadissa on hauskoja hetkiä Toven ja hänen perheensä elämästä. 

Marina Catanin suosikki on valokuva, jossa Ham-äiti istuu rantakalliolla merimaisema taustalla. 

Yksi otos on linnan juhlista vuodelta 1992, kun Tove ja Tuulikki kättelevät presidentti Mauno Koivistoa ja rouva Tellervo Koivistoa. Kumpikin oli saanut oman kutsunsa, mutta he saapuivat parina. Tämä kohahdutti silloin. 

Taiteilijaelämää-näyttely kertoo Tove Janssonin monipuolisesta taiteilijaurasta, perheestä ja ihmissuhteista. Kuva: Per-Olov Jansson / Moomin Characters Oy Ltd

Klovharu 

Tukholman saaristossa ja Porvoon Pellingissä vietetyt lapsuudenkesät tekivät meren ja saariston Tove Janssonille hyvin tutuiksi. Hänellä oli jo varhain unelma oman saaren omistamisesta. 

Tove löysi yhdessä Tuulikki Pietilän kanssa Klovharu-nimisen saaren Pellingin saaristosta. Sinne he rakensivat pienen mökin vuosina 1964–1965. Se oli heidän kesäkotinsa 30 vuoden ajan. Mökki on kodikas. Paljon kirjahyllyjä, kukkia, hedelmiä, kynttilöitä, tuoksuja ja naisellisuutta. Saaret merkitsivät Tove Janssonille vapauden vertauskuvaa. 

Tove Janssonin syntymäpäivä 9. elokuuta on mukana yhdessä näyttelyn valokuvissa. Siinä Tove ui iloisen muovikukkaseppele päässään. Vuodesta 2020 lähtien Suomen sisäministeriö on suositellut, että Janssonin syntymäpäivänä liputetaan Janssonin ja suomalaisen taiteen kunniaksi. Syntymäpäivänä Tampere-talon vieressä oleva muumipatsas kukitetaan. 

Tupakointi oli Tove Janssonin pahe. Hän kuoli syöpiin, joista yksi oli keuhkosyöpä. 

Taiteilijaelämää-näyttely on esillä ensi vuoden toukokuuhun asti. On kuin se olisi aina ollut Muumimuseossa. Se voisi hyvin olla osa perusnäyttelyä ja pysyvä, mutta koska näin ei ole, niin käyttäkää ajoissa hyväksenne mahdollisuus nähdä, kuka oli Tove Jansson. 

Taiteilijaelämää – Tove Jansson Tampere-talon Muumimuseossa 18.5.2025 asti. Lisätietoa täältä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua