Kuvat: Milla Von Konow / WSOY
KIRJAT | Suomalaisten kirjamarkkinoiden kärkinimen uusi jännitysromaani sijoittuu jälleen kansainvälisiin kulisseihin. Juoni alkaa levitä liian moneen suuntaan jo kirjan alussa.
”Yllätyksiä ei tapahdu. Ennakkoaavistukset roistoista ja hyviksistä pitää paikkansa loppuun asti.”
ARVOSTELU
Ilkka Remes: Lohikäärmeen isku
- Äänikirjan lukija Aku Laitinen
- WSOY, 2021.
- 428 sivua.
Ilkka Remes on vuosia ollut suomalaisten kirjamarkkinoiden kärkinimi kansainvälisiin kulisseihin sijoittuvien jännitysromaaniensa takana. Remeksen ensimmäinen faktat ja fiktion vetävästi sekoittava aikuisten seikkailuromaani ilmestyi vuonna 1997, minkä jälkeen niitä on tullut tasaiseen tahtiin.
Monet isät, veljet, pojat ja poikaystävät saanevat tänäkin vuonna viimeistään joululahjaksi Remeksen uusimman, Lohikäärmeen iskun (WSOY, 2021). Samaan pakettiin on hyvä laittaa mukaan myös vihko ja kynä, jotta lukija voi piirtää karttaa tapahtumista ja pysyä kärryillä siitä kuka syyllistyy mihinkin juonitteluun.
Juoni alkaa levitä moneen suuntaan alkaa jo kirjan alussa. Upporikkaan venäläisen lapsi kidnapataan Levillä, virustutkijat ovat hengenvaarassa Kiinassa, kuten myös Venäjän presidentti Moskovassa. Suomen poliisijohto on joutunut kierojen demaripoliitikkojen näppeihin, mutta onneksi potkut saanut sankaripoliisi jatkaa urotöitään brittien kanssa. Kaiken takana omia etujaan ajavat Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina.
Henkilögalleria on mittava, mutta valitettavasti kenenkään hahmo ei ala elää eikä kenenkään kohtalo kosketa. Jotkut poistuvat näyttämöltä ilman, että heitä olisi siellä edes tarvittu.
Yllätyksiäkään ei oikeastaan tapahdu. Ennakkoaavistukset roistoista ja hyviksistä pitää paikkansa loppuun asti − eikä sellainen jännityskirja oikeastaan ole jännittävä.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.
Heti ensimmäisen roolin jälkeen Anthony Hopkins tiesi, ettei ryhtyisi leipuriksi – arviossa muistelmateos Hyvin sinä pärjäsit
KIRJAT | Jonkun sivun kirjaa luettuaan arvaa, ettei Anthony Hopkinsin maailmassa ole järkeä kirjoittaa muistelmia kertomatta totuutta.