Neljä syytä, miksi Severance on erinomainen sarja – scifi-draama kuvaa kolkosti toimistoarkea

20.07.2022
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Adam Scott työn touhussa. Kuva: Apple TV

TELEVISIO | Tuntuuko työnteko turruttavalta? Olisiko hauskempaa vain olla tietämättä, mitä töissä tapahtuu? Tämä on Apple TV:n tyylikkään scifi-draaman Severancen alkuasetelma.

”Kaikkea värittää toimistoelämän absurdius ja todella kummallinen huumori.”

ARVOSTELU

4 out of 5 stars

Severance

  • 1. kausi, 9 jaksoa.
  • Yhdysvallat, 2022.
  • Katso: Apple TV.

#1 Ajatuksia herättävä alkuasetelma

Severance on scifisarja, joka perustuu näppärälle idealle. Sarjan päähenkilö on Mark Scout (Adam Scott), jolle on tehty severance eli erotus, toimenpide, joka erottaa hänen työ- ja arkiminänsä toisistaan. Mark lähtee kotoaan, menee töihin, jättää tavaransa lokeroon ja laskeutuu hissillä alakertaan. Hissimatkan aikana tapahtuu vaihdos ja Markin kehon ottaa hallintaansa hänen työminänsä. Työminä on olemassa vain työpaikalla, eikä tiedä yhtään mitään työpaikan ulkopuolisesta elämästä. Markin arkiminä ei puolestaan tiedä muuta kuin olevansa Lumonilla töissä ja tekevänsä jotain arkistointiin liittyvää, kai.

Ajatus on heti kiehtova. Miksi näin haluttaisiin tehdä? Markin motivaatio lähteä tällaiseen työhön liittyy haluun unohtaa puolison kuoleman tuoma suru edes työpäivän ajaksi. Työnantajan kannalta asiassa on ilmeisiä etuja. Salassapitosopimuksista ja teollisuusvakoilusta ei tarvitse huolehtia, kun työntekijät eivät tiedä työpaikan ulkopuolisesta maailmasta mitään. Kun hissin ovet sulkeutuvat työpäivän päätteeksi, työntekijän näkökulmasta ne avautuvat välittömästi uudestaan ja uusi työpäivä alkaa.

Kenen pää kestää sellaista, on sitten toinen kysymys. Idea on peräisin sarjan luojan Dan Ericksonin omasta elämästä. Erickson kertoi Varietyn haastattelussa tehneensä aikoinaan paljon toimistohommia. Mieleen jäi eräs omituinen pieni ikkunaton toimisto, jossa Erickson teki kahdeksan tuntia merkityksettömiä, toistuvia työtehtäviä. ”Voisinpa olla kokematta seuraavaa kahdeksaa tuntia”, Erickson muistaa ajatelleensa.

#2 Omituinen maailma

Markin työpaikka Lumonilla on ympäristönä niin kummallinen, että jo sen vuoksi sarjaa katsoo mielellään. Ikkunattomassa kellarikerroksessa on loputtomasti käytäviä, joiden varrelta löytyy kaikenlaista omituista. Jo Markin oma osasto, makrotiedonjalostus, on jokseenkin käsittämätön paikka. Ison huoneen keskellä on neljä sermein erotettua työpistettä, joista jokaisella jostain 1980-luvun alkupuolelta karannut tietokone. Paikan kalusto on muutenkin kovin vanhanaikaista, vaikka muuten nykyajassa ollaankin.

Lumon on muutenkin outo paikka. Firman toimiala ei käy missään vaiheessa erityisen vahvasti ilmi, mutta teknologia-alalla se kai on. Ei parvekelaseja sentään. Firman jo aikaa sitten edesmennyt perustaja on kulttihahmo, jonka elämäntarinaa muistellaan monin tavoin. Työpaikan kulttuurissa on häiritsevä uskonnollinen twisti. Työntekijöille jaettavat palkkiotkin ovat aivan omituisia, eikä sellainen menisi kyllä mitenkään missään läpi – paitsi nämä työntekijäthän eivät tiedä mitään työpaikan ulkopuolisesta maailmasta, eivätkä kovin paljon edes työpaikan sisäisestä menosta, joten kaipa heille voi sitten tehdä todellakin mitä tahansa.

Severancen kuva työelämästä on kovin kolkko. On hauskaa vaihtelua, että tapahtumat sijoittuvat jonnekin Yhdysvaltojen pohjoisosiin; sarjan tapahtuma-aikaan on talvi ja lumista. Työpaikan ulkopuolinen maailma onkin lähinnä pimeä.

Hauska suomalainen yksityiskohta on Lumonin päämajaksi löydetty näyttävä rakennus: Eero Saarisen suunnittelema Bell Labsin Holmdel Complex New Jerseyssä. Saarisen viimeisten töiden joukkoon lukeutuva rakennus valmistui vuonna 1962 ja lopulta se laajeni 190 000 neliömetrin kokoiseksi kompleksiksi, jossa työskenteli yli 6 000 insinööriä ja tutkijaa. Saarisen kädenjäljestä on muutenkin otettu paljon vaikutteita Lumonin toimistotilojen suunnitteluun.

#3 Pätevät tekijät

Adam Scott on mainio Mark Scoutina. Ero arki- ja työ-Markin välillä on taitavasti esitetty. Britt Lower on hyvä Helly R:nä, osaston uutena kapinallisena työntekijänä. Sivuosissa nähdään mainioissa rooleissa muun muassa Patricia Arquette, John Turturro, Christopher Walken ja Tramell Tillman. Ensimmäisen kauden yhdeksästä jaksosta Ben Stiller on ohjannut kuusi ja Aoife McArdlan loput. Stillerin Red Hour Productions löysi Ericksonin alkuperäisen käsikirjoituksen ja toi sarjan Applelle.

Sarja keräsi koko joukon Emmy-ehdokkuuksia: Adam Scott sai ehdokkuuden parhaasta draamasarjan pääosasta ja Arquette, Turturro ja Walken sivuosaehdokkuudet. Theodore Shapiron musiikki on saanut kunniaa ja kauden päätösjakso The We We Are on myös kerännyt reippaasti palkintoehdokkuuksia. Veikkaisin, että Emmy-ehdokkuuksista ihan kelpo siivu konkretisoituu vielä voitoiksikin.

#4 Koukuttava mysteeri

Severance on luokiteltu Wikipediassa monen genren alle. Se on psykologinen trilleri, draama, mysteerisarja, scifiä, dystopiaa ja mustaa komediaa. Kaikkia näitä elementtejä sarjasta löytääkin helposti. No, scifi rajoittuu pitkälti erotukseen, mutta se onkin keskeinen elementti. Mysteeri sarja ehdottomasti on: se herättää jatkuvasti huikean määrän kysymyksiä. Siltä osin mieleen tulee vähän vanha klassikko Lost.

Dystopiaelementit näkyvät siinä, millaisen kuvan työelämästä sarja piirtää. Pohjimmiltaanhan erotetut työntekijät ovat vankeja, järjestelmän orjia, joita hyväksikäytetään armotta ja joilla ei ole mitään muuta todellisuutta kuin loputtomasti jatkuva työnteko. Minkä verran tämä eroaa vaikkapa Amazonin varastotyöntekijöiden arjesta jo nyt on perusteltu kysymys. Helly R:n pyristely järjestelmää vastaan on paikoin tuskallista katseltavaa. Kaikkea värittää toimistoelämän absurdius ja todella kummallinen huumori.

Vielä kun jaksoilla on paha tapa päättyä kiperiin cliffhangereihin, seuraavan jakson katsoo mielellään saman tien. Kauden huipentava päätösjakso The We We Are on huikea finaali, mutta jättää samalla paljon kysymyksiä roikkumaan auki pirullisella tavalla. Sarjasta on onneksi luvassa kakkoskausi, mutta sitä joudutaan odottelemaan jonnekin vuoden 2023 puolelle.

Mikko Saari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua