Annetaanpa Esko Ahon itsensä kertoa… Kuva: Nouhau Productions
TELEVISIO | Hullu vuosi 1991 kertoo, miten Neuvostoliitto kaatui ja miten Suomi joutui sen seurauksena lamaan. Journalistisesti on varsin outoa, että silloisesta pääministeristä Esko Ahosta on tehty toimittaja, joka selostaa asian laidat.
”Tässä on pakko kysyä, miksi tällainen ratkaisu on tehty ja onko se viisaasti tehty Yleltä.”
ARVOSTELU
Hullu vuosi 1991
- 4 jaksoa, 2021.
- Käsikirjoitus: Ilkka Saari ja Tapio Nurminen
- Ohjaus: Ilkka Saari
- Katso: Yle Areena. Yle TV1 ti–pe 17.–20.8.2021.
Neliosainen Hullu vuosi 1991 on toteutukseltaankin tuolloin alkaneeseen vuosikymmeneen sopiva: niukasti kuvituskuvaa, paljon puhuvia päitä eikä mitään kikkailua. Lepohetkiä musiikissa tai kuvamatoissa on vähän, mielikuvitusta ei lainkaan.
Tästä sarjasta kiinnostuva on luultavasti kiinnostunut lähihistoriasta ja sitä hän saa koko Yle-veron edestä. Käsikirjoitus on selkeää ja vanhaa, ns. hyvän ajan televisiota. Mutta kiinnostavia ja houkuttelevia koukkuja ei ole tarjolla niille, joiden tästä lähihistoriasta ehkä pitäisi myös jotakin tietää. Nuorempaa väkeä tämä ohjelma ei varmaankaan puhuttele.
Ensimmäisessä osassa palautetaan mieliin ikuisena pidetyn Neuvostoliiton kaatuminen. Miten se saattoikaan tulla tiensä päähän niin nopeasti, miten se saattoi kaatua?
Sen aikaisten päättäjien haastatteluissa on veikeät puolensa, ja vakava asia saa absurdeja piirteitä, kun henkitoreissaan olleen Neuvostoliiton johtajien kanssa käytiin vielä mukamas vakavia neuvotteluita elokuussa 1991. Niissä toisen puolen osanottajat olivat silmin nähden juovuksissa ja toinen puoli taisteli itsensä läpi istuntojen hyttysiä huidellen. Jälkeenpäin suomalaiset miettivät, miten suurvaltaa saatettiin johtaa näin.
SKOP:n kyltti otetaan alas Aleksilla. Kuvakaappaus Yle:n arkistomateriaalista.
Suomen 1990-luvun lamaa käsitellään laajasti. Kerrotaan, että kaikki varoitusmerkit olivat olemassa jo 1980-luvulla, mutta kukaan ei ottanut varoituksia tosissaan.
Lainaa otettiin ja rahaa sijoitettiin paikkoihin, joihin ei olisi pitänyt. Lainat olivat ulkomaan valuutassa ja siinä oli laman ydin.
Myös näissä talousjaksoissa Esko Aho saa rauhassa kertoa omia näkemyksiään. Aho kulkee valituissa paikoissa ja selostaa kameralle sujuvasti kuin pitkän uran tehnyt tv-toimittaja ikään. Aho on myös tehnyt ainakin osan haastatteluista. Harvinaista kyllä hän on löytänyt vain sellaisia, joilla ei juuri poikkipuolista sanaa ole sanottavanaan.
Journalistisesti tämä on todella outo ratkaisu; kiistanalainen lama-ajan poliitikko on saanut oman areenan selittää monen tunnin mitalla toimiaan kiistanalaisessa ajassa niin, että mitään ei ainakaan hänen syykseen voi laskea.
Tässä on pakko kysyä, miksi tällainen ratkaisu on tehty ja onko se viisaasti tehty Yleltä.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ei mitään uutta kilparadalta – Netflixin Senna-minisarja ei tavoita ihmistä ratin takana
TELEVISIO | Kolminkertaisen F1-maailmanmestarin Ayrton Sennan kuolemasta tuli kuluneeksi 30 vuotta, ja Netflixin brasilialaissarja Senna kunnioittaa sankarin muistoa.
True Detectivestä Kovaan lakiin – Interior Chinatown -komediasarjassa seikkaillaan poliisisarjoissa
TELEVISIO | Charles Yun ja Taika Waititin tuottama rikoskomediasarja Interior Chinatown ei onnistu pitämään kaikkia keskeisiä mysteereitä yllä edes ensimmäiseen jakson loppuun saakka.
