Jon Fosse löysi kultakaivoksen näytelmistä – niitä on julkaistu nyt jo yli 40 kielellä

Toimittaja Hans Olav Brenner (vas.) ja Jon Fosse. Kuva: NRK / Yle

Jon Fosse – mitä ei voi pukea sanoiksi (2019) Yle Teema & Fem -kanavalla 9.2.2021 kello 18.30. Ohjelma katsottavissa Yle Areenassa.

Jon Fosse (s. 1959), norjalaiskirjailija löysi kultakaivoksen näytelmistä. Tahtomattaan. Romaanit eivät juuri myyneet, mutta vähäeleisiä ja vähäsanaisia näytelmiä on julkaistu nyt jo yli 40 kielellä.

Se on saavutus. Norjalla on Ibseninsä, mikä on ehkä lievästi auttanut kiinnostumaan Fossesta.

Tapasin Fossen Bergenissä kulttuurikaupunkimanöövereiden merkeissä vuonna 2000. Fosse otti vastaan rentona tyyppinä, vaikka sittemmin häntä on kuulutettu ihmisarkana, vetäytyvänä ja mediaa kaihtavana taiteilijana.

Se ei ole myytti. Kun katsoo toimittaja Hans Olav Brennerin Fosse-dokumenttia, ymmärtää minkä lajin persoona on kyseessä. Fosse on käynyt läpi rankan viinavaiheen, julkisuusmyllyn ja ehtinyt lisääntymään kuuden lapsen verran kolmen naisen kanssa.

Mukaan tuli katolinen usko vuonna 2012, samoihin aikoihin kun viimeisin rakkaus, slovenialainen Anna löytyi.

* *

Nykyään perhe asuu Wienissä. On Fossella myös kämpät Oslossa kirjailijatalo Grottanissa kuninkaanlinnassa ja rannikolla Vestlandissa Fossen kylässä.

Siellä kaikki syvyys, ulottuvuudet ja luonto ovat käsien puristeltavina ja hengen haukottavana.

Norjan vuonoissa vuoret kaartuvat eteenpäin kuullakseen mitä toinen vuori sanoo.

Siellä isoäiti kävi lähetyspiirissä ja vei pojan mukaansa kuulemaan sanaa. Arpajaiskolikot talletettiin visusti seuran purkkiin ja autettiin lähimmäistä.

Fosse sai poikana kyllikseen uskosta. Hän erosi kirkosta 16 vuotta täytettyään. Vasta kun maailma oli koulinut riittävästi, hän antautui hengellisyydelle.

Antautumista on myös Fossen tapa kirjoittaa. Hän odottaa, että aihe alkaa kiertää häntä kuin lähestyvä eläin. Kun se on tarjoutunut kylliksi, Fosse alkaa kehiä lauseita, jotka ovat edelleen niukkoja ja joissa usein vain sanajärjestys ratkaisee merkityksen muutoksen. Ne ovat lauseita, joissa aika tihenee.

En itse ole ollut erityisen lumoutunut Fossen teksteistä näyttämöllä, runoista kyllä.

* *

Fossen kylässä lähetystuvan talonmies on puhjeta itkuun lukiessaan kirjailijan runoa kahvintuoksuisista mummoista. Se on hyvä tilannekuva asialleen omistautumisesta.

Fossen taival kirjailijuuteen on tyypillinen. Kiusattu, erikoinen poika on yksinäinen, mutta murtaa yksinäisyyden alkamalla soittaa kitaraa.

Bänditouhu muuttuu melkein ammattimaiseksi. Sanoitukset imaisevat.

Sitten hän lähtee Bergeniin opiskelemaan opettajaksi, koska kuuluu hankkia ammatti. Hän valitsee tieten tahtoen väärät aineet, filosofian, sosiologian ja kirjallisuustieteen, kun pitäisi valita norja ja kirjallisuus.

Romaani syntyy, sitten useita. Norjan kansallisteatterissa tai tarkemmin sen pienellä näyttämöllä on nähty Fossen nykynorjaksi kirjoittamat kantaesitykset.

Fosse piti aluksi näyttelijöitä turhakkeina, julkisuushakuisina kekkuloina, mutta tutustuttuaan paremmin teatteriväkeen vannoo näiden antaumukseen tekstiensä tajuajina. Dokumentissa on muutama intohimolla Fossen tekstiin suhtautuva näyttelijä haltioitumassa.

Toimittaja vie kaikkiin Fosselle tärkeisiin paikkoihin ovelasti, ystävien, työkavereiden ja tuttujen luonnehdinnoin.

Fosse itse on läsnä vain puolessa dokumenttia, kahviloissa ja luonnossa, ei koskaan kotioloissa. Se olisi liian intiimiä.

* *

Mutta intiimin alueelle Fosse päästää puhuessaan Jumalasta.

Hänestä ei voi puhua. Siihen Hän on liian suuri. Joka muuta väittää, on kuin ateisti, joka kieltämällä tämän vahvistaa Hänen olemassaolon.

Tämä on yksi parhaista kirjailijadokumenteista, jonka koskaan olen nähnyt, koska vuonot ja luonto.

Ne ovat itsessään runoutta. Haluan Norjaan.

Matkalippu sinne jo odottaakin. Enää on kyse kuukausista.

Anne Välinoro

Jon Fosse – mitä ei voi pukea sanoiksi (2019) Yle Teema & Fem -kanavalla 9.2.2021 kello 18.30. Ohjelma katsottavissa Yle Areenassa.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua