Koskipuiston henki Titania (Maria Koivukari). Kuva: Aalto Puutio
TEATTERI | Tampereen ylioppilasteatterin Kusiyön unelma on oivaltavaa kreisikomediaa. Se tökkii nokkelasti niin paikallisia kuin maailmanlaajuisiakin aiheita.
”Kusiyön unelma saa ohjailtua monet tasonsa ja tarinansa eheään loppuun.”
ARVOSTELU
Kusiyön unelma
- Ohjaus ja käsikirjoitus: Aksu Piippo
- Alkuperäisidea: Jouko Piipponen
- Ensi-ilta: Tampereen Ylioppilasteatteri 12.5.2022.
Kusiyön unelma varoittaa jo alkusanoissaan olevansa räävitön ja tuhma. Niin on toki sitä innoittanut teoskin, Shakespearen Kesäyön unelma.
Jo näytelmän alussa monella on Tampereella kusiset paikat. Tammerkosken henki, yön kuningas Oberon (Saija Nygård), on riidoissa tyttöystävänsä, Koskipuiston hengen Titanian (Maria Koivukari) kanssa. Girlboss-tyyliin itsevarma Titania kun on villiintynyt keväästä ja haluaisi vehdata vähän kaikkien kanssa.
Toksisuuteen asti jämäkkä Oberon purkaa kiukkuaan kypsimmällä tavalla, jonka keksiä saattaa: panemalla haisemaan. Hän tonkii järven likaisinta pohjamutaa ja saa koko Tammerkosken löyhkäämään jätöksiltä. Tämä aiheuttaa murheita kaupunginvaltuustolle, joka haluaisi järjestää kesäfestivaalin, mutta jota Koskipuiston likaisuus ja yleinen siveettömyys rassaavat jo muutenkin.
Tammerkosken henki Oberon (Saija Nygård). Kuva: Aalto Puutio
Samaan aikaan Koskipuistossa treenaa ylioppilasteatteri, jonka nuoret jäsenet haluaisivat päästä kyseisille festareille esiintymään, vaikka heidän ohjaajallaan on intohimoisten visioiden lisäksi kyseenalaisia visioita intohimosta. Työn alla heillä on tietenkin tampereenkielinen käännös Kesäyön unelmasta.
Ja tämä on todellakin vasta alkuasetelma näytelmälle, jossa tanssitaan, lauletaan ja kiroillaan sydämen kyllyydestä. Tarinassa on niin paljon tasoja, lyhyitä vitsejä ja ovelia karikatyyrejä, että ei voi olla ihan varma, ehtikö kaiken ajatella ja nauraa. Koko teatterisali on käytössä eikä mikään inhimillinen ole vierasta.
Ylioppilasteatterin keijut ja Titania rakkaassa likaisessa Koskipuistossa. Kuva: Aalto Puutio
Kusiyön unelma hyödyntää innoittajaansa hyvin vapaamielisesti ja pilke silmäkulmassa. Näytelmästä nauttiakseen ei siis tarvitse välttämättä tuntea Shakespearea Wikipedia-artikkelia enempää, eikä edes Tamperetta paljon laajemmin kuin Aleksanterinkadulta Aleksis Kiven kadulle.
Se on kuitenkin ehdottomasti hauskempi vannoutuneille paikallisille. Kun naseva tölviminen pääsee vauhtiin, liriin joutuvat niin kuntapoliitikot kuin portsaritkin, mutta eipä Kusiyön unelma kavahda suurempiakaan aiheita. Huumori kukoistaa, mutta samalla käsitellään oivaltavasti parisuhteita, toisen rajojen kunnioittamista ja teatterin tekemistä.
Kaikki kiroilu ja rivoilu on sisällön kannalta perusteltua, ei pelkkää halpahintaista vitsailua tai shokkiefektin hakemista. Kusiyön unelma saa myös ohjailtua monet tasonsa ja tarinansa eheään loppuun.
Tulos on onnistunut sekoilukomedia ihmisistä ja henkiolennoista, jotka ovat ihan Tampereelta ja vähän perseestä – mutta ainakin toisesta näistä voi yrittää päästä eteenpäin.
Eli Harju
Kusiyön unelma
- Ohjaus ja käsikirjoitus: Aksu Piippo
- Apuohjaus: Aalto Puutio
- Alkuperäisidea: Jouko Piipponen
- Rooleissa: Inari Aaltonen, Emma Heikkilä, Tino Karttunen, Senni Klemola, Maria Koivukari, Sannimari Kokkinen, Katja Malinen, Iris Mikkonen, Saija Nygård, Jere Riekkinen, Miikka Saraniemi, Senja Veijalainen
Ensi-ilta 12.5.2022. Esityksiä 5.6. asti. Esityskalenteriin täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kotiin ei päästy milloinkaan – arviossa Kansallisteatterin Muistopäivä
TEATTERI | Elli Salon Muistopäivä-näytelmä Kansallisteatterissa kertoo suomaisloikkarien loputtomasta matkasta Neuvostomaassa.
Ääntä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita – arviossa Maria Ylipään kabaree-esitys Poikkisahattu nainen
MUSIIKKITEATTERI | Maria Ylipään loistava lauluääni taipuu laulelmista hevirokkiin. Poikkisahattu nainen on kabaree naisen elämästä lasten, miehen ja koiran kanssa.
Elämän moniosaajat kimpussamme – arviossa Tukkateatterin kantaesitys Haittaako, jos kysyn?
TEATTERI | Tukkateatterin pikkujoulukabaree Haittaako, jos kysyn? on syntynyt näyttelijöiden omista kokemuksista.
Waltteri Torikan baritoni soi kaikki tunteet rintamien välissä – arviossa Ihminen parhaan kykynsä mukaan
OOPPERA | Joel Järventaustan ja Tommi Kinnusen pienoisooppera päästää kokemaan sotilaan kauhun ja kaipuun. Turun Saaristo-ooppera vieraili Kansallisoopperan Alminsalissa.